Kun mekkoahdistus iskee

Olen kärsimätön luonne. Kun työstän jotain, uppoudun aiheeseen täydellä teholla ja haluan tuloksia nopeasti. Pitkittyneet projektit ja tehtävät stressaavat ja vaivaavat. Paras fiilis tulee siitä, kun näkee mielen päällä olevan asian menevän eteenpäin.

Tältä osin minä ja mekot ei olla niin hyvä match. Päänvaivaa tuottaa myös se, etten vieläkään ole varma tyylistä. Yksinkertaisen modernia vai pitsistä? Muhkealla vai hillityllä hameella? Perinteisesti valkoisena vai jollain muulla sävyllä? Tiedän, että vastaus kysymyksiini piilee sovitteluissa. Pitäisi vain kokeilla enemmän erilaisia mekkoja, jolloin saisin varmistusta siihen mikä on oikea suunta. Mikään tähän mennessä sovittamistani mekoista ei ole iskenyt suoraan, että tietäisin varmasti mitä haluan. Tällä hetkellä pelkään, että jos hankin valkoisen mekon, se vain korostaa ihoni punapigmenttiä, ja alttarilla näytän verhoihin kietoutuneelta possulta… Shamppanjan ja kullan sävyissä menevät mekot houkuttelevat entistä enemmän.

Olin alunperin varannut uudet sovitukset suomalaisiin mekkoliikkeisiin Ateljé Tuhkimotarinaan ja Katariina Helsinkiin elokuun loppupuolelle, jolloin olisi kulunut noin kuukausi Niinattaren sovituksesta. Ajattelin, että kuukaudessa mieleni olisi tasaantunut ja virkistynyt pukujen suhteen, ja mekkometsästys voisi jatkua. No, kävi valitettavasti niin, että en päässytkään sovituksiin tuolloin, ja varauksia oli siirrettävä kuukaudella eteenpäin. Yli kaksi kuukautta tuntuu hirveän pitkältä ajalta!

Bongasin erään pukuliikkeen somesta suosituksen siitä, että uusi mekko kannattaisi tilata syyskuun loppuun mennessä, että ompelijalle jää tarpeeksi aikaa työstää mekko valmiiksi ensi kesän häihin. Siis joko nyt päivät loppuvat kesken? Ajattelin, että tässä ehtii hyvin käydä sovittelemassa eri vaihtoehtoja marraskuuhun asti! Mihin kaikki aika on kadonnut?

Haaveilen edelleen erikoisemmista mekoista, joista kirjoitin ihan ensimmäiseen mekkopostaukseeni. Olen selaillut ihania, sävytettyjä pukuja Stillwhite-palvelusta, joka on kansainvälinen Häätori-henkinen sivusto mekoille. Suosikkeihin on päätynyt mekko jos toinenkin, monet käytettyjä design-mekkoja, jolloin hintakin on hieman alkuperäistä huokeampi, mutta ei vieläkään budjetissa hittolainen. Enkä haluaisi tilata mekkoa sovittamatta sitä ensin… Tiedän, että kuvat hämäävät, ja unelmien mekko kuvissa voi olla päälläni kauhistus.

Sain Heidi Tuiskulta alustavaa hintaa mittatilausmekolle värjätyllä helmalla, ja hinta oli oikein hyvä, mutta ei silti meidän budjettiin sopiva. Halvemmaksi mekon lähtöhintaa ei saa, sillä summa muodostuu pääosin silkkisifongista, jota värjäystekniikka vaatii. Olen haaveillut kyllä siitäkin, että jos mekon voisi jälkikäteen lyhentää ja liukuvärjätä muuhun juhlakäyttöön. Heidi Tuiskulta löytyy tyllihenkisiä värjättyjä hameita, joita toivon pääseväni sovittamaan Tuhkimotarinassa. Mitäs jos hankkisi lyhyemmän, värillisen hameen hääjuhlan iltaan, ja pitäytyisi muuten perinteisemmässä häämekossa?

Alkuperäinen ajatukseni oli, että ostaisin mekon käytettynä. Nyt selailtuani Häätoria muutaman kuukauden on käynyt selväksi, että jos ostan sieltä mekon, voin heittää hyvästit kaikille erikoisemmille toiveilleni. Suurin osa myytävistä mekoista on valkoisia, korsettimallisia tyllimekkoja. Ja hyvältähän sellainenkin päällä näytti! En vain jotenkin osaa kuvitella, että kävelisin alttarille sellaisessa mekossa. Kesäkuussa bongasin Häätorilta useammankin todella kivan mekon, jota olisin voinut käydä sovittamassa. Nyt syksymmällä vaihtoehdoista yksikään ei ole sytyttänyt ja herättänyt mielenkiintoa… Ovatko kaikki samanhenkiset morsiamet jo myyneet unelmien mekkonsa uusiin koteihin? Löytyykö minulle ikinä sopivaa mekkoa?

3 thoughts on “Kun mekkoahdistus iskee

  1. Moi! Tulit mieleeni kun katselin Aurora Raiskisen mekkoja, hänen Delovely-mallistonsa mekot ovat saatavilla upeassa savunsinisen sävyssä, joka on aika lähellä tuon yhden sun inspiraatiokuvan mekkoa. En toki tiedä missä hinnoissa nuo pyörivät, mutta kannattaa kysyä! 🙂 Terkuin,
    Hanna

Leave a Reply