© Ami K
Nyt kuulkaas, saanko hieman rumpujen pärinää taustalle!
Muutama päivä sitten, kun lumivalkoisen ja ruoantäyteisen laskiaispulla-talviretkeilyviikonlopun jälkeen heräilin alkavaan viikkoon pimeydestä masentuneena ja pää pöhnässä, sain kännykkääni odottamattoman viestin, jonka jälkeen en meinannut pysyä tuolilla koko loppupäivänä – enkä viikkona.
Ja nyt voin vihdoin sen paljastaa: Kuparimorsian liittyy osaksi Häät-blogiyhteisöä!
Hääbloggaaminen on minulle henkireikä ja näin kliseisesti sanottuna ainoa pysyvä asia kaiken epävarmuuden keskellä. Projektilähtöisenä ja aiheeseen syventyvänä ihmisenä Kuparimorsian on tarjonnut alustan, jonne voin rönsyillä häähömpötyksineni huoletta ja estoitta. Olen voinut paeta todellisen maailman ongelmia kynttilöiden, hiuskoristeiden ja monogrammien taakse, pohtia häihin liittyviä arvoja ja kysymyksiä sekä – kaikista tärkeintä – saada vertaistukea ja kannustusta muilta kanssabloggaajilta ♡ Hääbloggaajien koko yhteisö on täynnä mielettömiä tyyppejä, joihin en olisi mitään muuta kautta koskaan tutustunut!
Aloitin hääbloggaamisen viime vuoden keväällä, ja tuntuu, että häiden lähestyessä innostus vain kasvaa. Listasin tähän blogin statistiikkaa viime vuodelta:
- Blogia luettiin 5 474 kertaa
- Merkintöjä julkaistiin 54, joista suosituimpia olivat:
- Lukijoita oli 18 eri maasta! Suomen lisäksi Tanska, Britannia, Ruotsi ja USA edustivat vahvasti. Tulee ihan jotenkin kansainvälinen olo siitä, että lukijoita on niin monista eri maailman kolkista!
Kiitos teille lukukerroista, kommenteista, viesteistä, kysymyksistä, pohdinnoista – kaikesta ♡
Sinä, joka mietit, että olisipa kiva aloittaa hääbloggaaminen, mutta en mä osaa ja kirjoittaminenkin on niin vaikeaa ja mitä jos innostus lopahtaa. Samaa mietin minä, ja vielä blogia luodessa ajattelin, että hullun hommaa tämäkin. Kuitenkin mielessä poltteli alati voimistuva kirjoituskuume. Olin ahminut hääblogin toisensa perään ja alkoi tuntua rikolliselta, etten jakanut omia kokemuksiani, vinkkejä tai ajatuksiani yhteisölle, joka tuntui jo niin tutulta!
Kyhäsin Kuparimorsiamen kasaan huhtikuussa, kun oleilimme viikon Hangossa Hannun kanssa, ja suunnittelimme häitä iltaisin eteenpäin. Kirjoitin joka päivä kolme merkintää, ja ideoita uusiin tulvi sitä mukaa, kun sain edellisen valmiiksi.
Ei se haittaa, vaikka innostus lopahtaisi.
Ei se haittaa, vaikka kirjoittaminen olisi vaikeaa.
Sinä osaat, koska kukaan ei voi kirjoittaa blogia, niin kuin sinä sitä kirjoitat.
