Artisti Helena Haaparanta – kuvien maalaaja, tarinankertoja

Kansikuva © Sam Jamsen

Helena Haaparanta esiintyy freelancerina elämän suurissa ja pienissä juhlissa. Hän rakastaa sitä, että saa liikuttaa ja herättää tunteita musiikin keinoin. Artistihommien ja keikkailujen ulkopuolella hän pitää lauluvalmennuksia, kirjoittaa biisejä sekä miksaa kappaleita ja covereja. Hänen loputtomia mielenkiinnonkohteitaan ovat laulu- ja runomitat, Kalevala ja kantele. Yhteystiedot jutun lopussa.

Muistan, kun kuulin Helenan vahvan, mesmeroivan äänen ensi kerran. Sydän pysähtyi, ehkä hengityskin. Helenan laulu hiljensi hetkeksi taustakohinan, olivat vain hän ja laulun syvyys. Helenan lumoava laulu viettelee kuuntelijan, tempaa mukaansa tarinaan. Kun Hannu mietti hääbändin kokoonpanoa, solistin kohdalla ei ollut kahta kysymystä: Helena oli saatava mukaan! Ihailen Helena Haaparannan karismaa ja tapaa tulkita musiikkia, joten halusin kuulla lisää hänen tavastaan työstää ja tulkita musiikkia – ja tietenkin jakaa hänen kiehtovat ajatuksensa teille!

© Helena Haaparanta
Arville, san. Ilpo Rantanen, säv. Helena Haaparanta

Kuka?

Helena Haaparanta on helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä. Hänen nimensä ei välttämättä soita kelloja jokaisen kaduntallaajan mielessä, vaikka hän onkin ollut jo pidempään musiikkipiireissä ja keikkaillut parhaimmillaan Euroopan lavoilla. Vuosia meni muiden kappaleita esittäen, kunnes Helena tajusi, että hänellä on enemmänkin annettavaa musiikillisena tarinankertojana. Nyt Helena on aloittanut oman artistisen matkansa täydellä höyryllä.

– Ensi kesään asti on aikaa stormata biisejä ulos, ja sitten alamme tekemään valintoja. Musiikkituottaja Riku Mattila on toiminut mentorinani, hän tsekkaa biisejä ja auttaa kehittämään niitä eteenpäin. Vaikeinta on ollut se, että oma musiikillinen värimaailma, se paletti mitä musiikissa rakastan, on äärettömän laaja! Miettimisaika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä, ja oma suunta alkaa pikkuhiljaa muotoutua.

Helenan musiikillinen matka on pitänyt sisällään kolme omaa metallibändiä (Dewian, Tacere ja Crimfall). Sanoitukset ja laulumelodioiden sävellys olivat tuttua kauraa jo pitkän matkan takaa, mutta vasta VALO-nimisen pop-rock-bändin aikana jotain loksahti lopullisesti kohdalleen:
– Ymmärsin tuolloin olevani biisintekijä.

Vaikeinta on ehkä ollut se, että oma musiikillinen värimaailma, se paletti mitä musiikissa rakastan, on äärettömän laaja!

Visuaalisuus vetää puoleensa

Helenan kappaleiden punaisena lankana kulkee vahva, visuaalinen mielenmaisema.
— Joskus huomaan olevani sopivan väsymyksen ja hereilläolon välimaastossa, jolloin hyvä flow syntyy luonnostaan. Otan Notes-sovelluksen esille ja maalaan kuvia sanoin.
Helena tituleeraa itseään leikkisästi kuvien maalaajaksi, mutta hänestä näkee, että termi merkitsee hänelle paljon musiikillisessa työssä. Laulettu musiikki koskettaa Helenaa erityisesti, ja hän rakastaa tutkia sävelen, rytmityksen ja melodian kuljettamisen ulottuvuuksia.
— Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin tekemisen lehtoriamme Jere Laukkasta siteeraten sävelen ja lyriikan liitto on ainutlaatuinen. Se on tavallaan pyhä, kuin portti mielen primitiivisempiin kerroksiin. Kun sävel ja lyriikka menevät naimisiin, ne pystyvät yhdessä mihin vain. Ne voivat koskettaa, liikuttaa, antaa kylmiä väreitä tai samaistumispintaa ja muistuttaa siitä, että mikä on itselle tärkeintä.

Joskus huomaan olevani sopivan väsymyksen ja hereilläolon välimaastossa, jolloin hyvä flow syntyy luonnostaan. Otan Notes-sovelluksen esille ja maalaan kuvia sanoin.

Kappaletta työstetään intohimolla, mutta siitä on myös osattava irrottaa otteensa: päästää kappale kokeilemaan siipiään. Kappaleen julkaisun jälkeen tulkinta ja kokemus eivät ole enää artistin käsissä, vaan biisistä tulee kuulijan oma.
— On siistiä ajatella, että kun ainutlaatuisen matkansa kulkenut ihminen kohtaa biisin, musiikki saa lisää siiven pituutta ja uusia merkityksiä.

© Helena Haaparanta
Cucoon, san. & säv. Helena Haaparanta

Reunalla eläminen opetti

Musiikillisen uran perässä ei ole ollut helppoa kulkea, vaan matkan varrelle on mahtunut puurtamista, tyhjän päälle hyppäämistä ja loppuun kulumista.
– Sairastuin burnoutiin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana. Tein samaan aikaan lukiota, töitä ja demoa. Nälkä tekemiseen on ollut kova nuoresta lähtien, ja hakkasin päätäni seinään, kun tein väkisin sekä päivätöitä että työskentelin musiikin parissa.
Helenalla oli kova halu ja palo tehdä, ja musiikin tekeminen oli myös terapeuttinen purkautumiskanava, josta ei taiteilijana voinut saati halunnut luopua. Loppuunpalamiset ajoittuivat lähes kellon tarkkaan joka toinen vuosi keväälle, kun kalenteri täyttyi isojen projektien työkuormasta ja deadlineista.

Olen useamman kerran parantanut itseni kävelemällä pianon ääreen, soittamalla ja ehkä vähän laulamalla, jos siltä tuntuu.

Kuusi vuotta sitten Helena tajusi, että kaiken on kerta kaikkiaan muututtava; hänen on keskityttävä musiikkiin ja jätettävä päivätyöt kokonaan pois.
— Alku oli kivinen. Tein keikkoja ja lauluvalmennuksia, mutta loppuosa tuli yhteiskunnan varoista. Yritystoiminta loppui lähes kokonaan burnoutista toipuessa. Reunalla eläminen on kuitenkin opettanut luovuudesta ja oman jaksamisen varjelemisesta. Burnoutit pakottivat tylsyyteen ja lepoon. Tylsyys teki hyvää luovuudelle, kun kaikki oli pysäytetty ja kalenteri tyhjennetty: yhtäkkiä päivissä olikin hiljaisuutta ja rauhaa. En väitä, että uupuneelta alkaisi ilmestyä levyjä kasapäin ulos, mutta olen useamman kerran parantanut itseni kävelemällä pianon ääreen, soittamalla ja ehkä vähän laulamalla, jos siltä tuntuu. Artistille musiikki on ilmaista lääkettä, kun pakko on poissa.

Musiikkia muille – ja itselle

Jaksamisen palatessa Helena alkoi opiskelemaan päätoimisesti biisien tekemistä. HEO Kansanopiston lauluntekijälinjan jälkeen oli vuorossa musiikin tekemisen ja tuottamisen opinnot Metropoliassa.
— Kaksi ja puoli vuotta meni, ennen kuin tajusin, että haluan tehdä musiikkia itselleni. Olin koko elämäni ajatellut, että teen kappaleita muille, kunnes sain Metropoliassa tehtäväksi tehdä pastissin eli mukaelmakappaleen, joka oli inspiroitunut olemassa olevan artistin musiikista. Biisi piti suunnitella itselle laulettavaksi. Olin aivan kauhuissani! Mutta sieltä syntyi yksi rakkaimmista kappaleistani, CMX-pastissi, ja silloin tajusin, että täähän on mun juttu!
Helena herkistyy, sillä kokemus oli hänelle tajunnan räjäyttävä, vaikka kaverit ovat kuulemma nähneet ystävänsä artistisen palon jo kaukaa.
— Sitä on vain niin sokea omille taidoille. Olen aina tsempannut ja prepannut muita, joten olen tahtomattani astunut askeleen taaksepäin, vaikka itseä ei saisi unohtaa matkalla. Nyt olen lopultakin antautunut kohtalolleni, Helena naurahtaa.

Kotisivut: https://helenahaaparanta.com
Yhteydenotto: https://helenahaaparanta.contactin.bio
Instagram: @helenahaaparanta
Facebook: https://www.facebook.com/helenahaaparantaofficial

Kiitos Helena haastattelusta, ihanaa päästä kuulemaan lauluasi häissämme ♡

Leave a Reply