Kutsut matkaan jo käy

Aivan ihana hääkutsu tuli tänään postissa! Nyt on käytetty ajatusta ja aikaa tämän luomiseen! Ihana!

Kutsut matkasivat uusiin koteihinsa niin nopeasti, että en ehtinyt edes kissaa sanoa! Kutsupajassa syntyi yhteensä 57 kutsua: 44 lähti postitse Suomeen, 3 matkasi ulkomaille, 10 ojennettiin suoraan vieraille. Kutsujen vastaanotto on ollut huikea, ja on ollut kiva lukea ihmisten sydäntä lämmittäviä viestejä, vastata puheluihin ja kiitoksiin ♡

Tässä vielä muutamia koottuja vinkkejä kutsuprosessiin:

  • Hanki ensin kirjekuoret, jotta tiedät minkä kokoisen kutsun haluat.
  • Pyydä koevedoksia, hio kutsu koevedosten avulla valmiiksi, ennen kuin teet lopullisen tilauksen.
  • Tutustu rohkeasti eri printtaamojen papereihin ja tekniikoihin.
  • Kilpailuta, kilpailuta, kilpailuta! Mielellään kolmella printtitalolla. Pyydä koevedokset, niin näet työn laadun ennen lopullista tilausta.
  • Mikäli postitat kutsut, varmista, että kirjekuoren paino ei mene yli 50 gramman. Meillä kirje painoi tasan 50 grammaa. Painon voi tarkistaa Postin palvelupisteellä.
  • Ole ajoissa liikkeellä! Kutsun suunnitteluun, infojen kirjoittamiseen, ilmoittautumisen suunnitteluun, koevedosten arviointiin ja lopullisen tilauksen valmistumiseen on hyvä varata ainakin pari, kolme viikkoa. Mitä enemmän aikaa, sitä parempi (ja kiireettömämpi) lopputulos.

Nyt tuli hääkutsu postissa! Ihanat värit ja materiaalit ja toi logo on niin kaunis! Kiitos, tää oli tosiaan ilo avata!

Meillä meni koko kutsuprosessiin vajaa kuukausi. Prosessi alkoi kirjekuorien tilaamisesta ja päättyi kutsujen lähettämiseen. Olisi musertavaa lähteä siirtämään juhlapäivää tällaisen työmäärän jälkeen. Ollaan siis sormet ristissä ja toivotaan, että elokuussa voidaan juhlia ilman huolia ja murheita ♡

Tää hääkutsu on I-HA-NA! Haluun vaan hypistellä tätä koko illan!

Koska rakastan listoja, tässä faktoja meidän 93 kutsuvieraasta.
Kutsuimme:

  • 51 ystävää
  • 22 minun sukulaistani
  • 19 Hannun sukulaista
  • 9 lasta
  • 6 hääbändin jäsentä
  • 5 avecia
  • 1 vihkipapin

Sukulaisia on siis hivenen vähemmän kuin ystäviä, ja oletamme, että sukulaisten osalta tulee eniten peruutuksia, jolloin voimme kutsua lisää ystäviä. Aveceja kutsuimme vain muutaman. Vihkipappi onkin mielenkiintoinen ja hivenen yllättäväkin juttu! En nimittäin olisi kuvitellut, että kutsumme vihkipapin häihimme. Sen tarinan kerron ihan omassa merkinnässä.

Tuntuu mahtavalta, että kutsut on hoidettu pois alta, ja voi taas keskittyä muihin suunnitteluihin. Juhlapaikan tilat odottavat jo tekijäänsä ♡ Olen toistaiseksi ollut tyytyväinen, olemme pysyneet hyvin aikataulussa. Halusimme lähettää kutsut jo näin aikaisin, jotta kauempaa saapuvat vieraat pystyisivät aloittamaan matkan ja majoituksen järjestelyn ajoissa.

Kutsupaja

Tällä kertaa kerron kutsupajasta, eli hääkutsujen kasaamisesta! Vietin parin viikon illat ja viikonloput kutsujen parissa. Vahasinettejä pystyi tekemään vain yhden kerrallaan, koska leimasimia oli yksi. Leivinpaperi on muuten todella kätevä sinettien tekoon! Sinetin saa helposti leivinpaperista irti, kun se on kovettunut.

Muutamat elokuvat ja pari arkkitehtuurisarjaa kulutettiin loppuun sinettejä sulatellessa (hääsarjoja on tullut ahmittua ähkyyn asti, joten kaipasin vähän jotain muuta katseltavaa). Hannu välillä pyöritteli silmiään ahertamiselleni, mutta minua ei yhtään haitannut viettää aikaa näiden kauniiden paperituotteiden parissa ♡

Lopputuloksesta tuli todella elegantti ja merellinen, vaikka eihän omaa työtä saisi koskaan ikinä kehua. Taitoimme kartan infolehtisen väliin ja laitoimme virallisen hääkutsun niin, että sen näkee ensimmäisenä kirjeen avatessa. Kirje suljettiin joustavalla sinetillä, joka ei mene rikki postissa. Voin rehellisesti sanoa kasanneeni jokaisen kutsun syvällä rakkaudella!

Halusin uhmata kalligrafiapelkoani ja kirjoittaa osoitteet käsin. En ole varsinaisesti pitänyt käsialaani erityisen kauniina, ja huomaan, että kiireisen työn perässä myös käsialastani on tullut hirveää suttua enkä yksinkertaisesti malta kirjoittaa rauhassa, vaan söherrän sanat lehtiöön niin nopeasti kuin pystyn. Lopputulos ei ole kaunis, voin kertoa… Opiskeluaikoina minulle oli veren ja hengen asia kirjoittaa kauniita muistiinpanoja, joten tiedän esteettisemmän käsialan uinuvan siellä jossain projektikiireiden alla.

Ihastelen hienoja kalligrafiavideoita, ja kauniin tekstin muodostuminen paperiin on rauhoittavaa, mutta minua ehkä hieman nyppii se, että fontit muistuttavat kaikki toisiaan. Päädyin siis siihen, että kirjoitan osoitteet ja muut tarvittavat tekstit itse, jotta kutsuun saisi persoonallisuutta ja jotta se tuntuisi henkilökohtaisemmalta. En halunnut kopioida mitään tiettyä fonttia, vaan käyttää omaa käsialaa vähän koristeellisemmin. Ensimmäiset osoitteet olivat mielestäni Aivan Kamalia, mutta tiedostan olevani erittäin kriittinen tällaisissa asioissa. Voin kuitenkin sanoa että 40 kirjeen jälkeen kirjoittamiskynnyskin oli jo laskenut huomattavasti. Uskon toiston voimaan, ja tässä sitä toden teolla tuli!

Kutsupajan ehdottomasti suurin anti ihanien paperituotteiden hypistelyn lisäksi oli se, että päässä konkretisoi ajatus siitä, ketä olemme kutsumassa häihimme. Olen aikaisemminkin kipuillut vieraslistan kanssa, sillä lähipiirimme on laaja ja saisimme helposti kutsuttua 200 henkeä häihin, mutta toiveenamme oli yhteisölliset, intiimimmät häät, joihin päätimme kutsua 80-90 vierasta. Olen miettinyt pääni puhki: ketä kutsumme, ketä emme, kuka pahoittaa mielensä, olemmeko unohtaneet jonkun tärkeän ihmisen?! Nämä ajatukset kuitenkin vaimenivat kutsuja kasatessa. Jokaisen kutsun kohdalla pääsi henkilökohtaisemmin käsiksi siihen ajatukseen, että juuri nämä vieraat haluamme kutsua juhlimaan meidän kanssamme. Juuri näiden ihmisten kanssa haluamme nauttia meille ehkä tähänastisista yhteisistä päivistämme sitä merkittävintä, tai ainakin odotetuinta. Siis koomista kyllä, mieleeni tuli vähän sama ajatus, kuin mitä Marie Kondo opettaa tavaroiden suhteen. Pidä tavaraa (kutsua) kädessä ja mieti: Tuottaako se sinulle iloa? Jos ei, niin olet kutsunut väärän ihmisen häihisi!

Niin tai näin, kutsujen tekemisessä on jotain lopullisuuden tuntua, hyvällä tavalla. Näillä mennään eikä meinata!

Koevedokset

Jos tilaat kutsut paikalliselta printtaamolta, kannattaa ehdottomasti pyytää heiltä koevedoksia. Printtitalot eivät yleensä laskuta koevedoksen tekemisestä mitään. Koevedoksen avulla näet kutsun livenä, ja voit tehdä korjauksia aineistoon ennen lopullisia tulosteita. Vedos tulee yleensä nopeasti, ehkä päivässä tai kahdessa riippuen sen tyypistä ja monimutkaisuudesta. Kannattaa varata aikaa aineiston muokkaamiseen, kun vedos on käyty läpi. Printtitalo osaa kertoa, paljonko aikaa he tarvitsevat tuotantoon, jos haluat saada kutsut tiettyyn päivään mennessä.

Kutsun speksit printtitalolle olivat seuraavat:

  1. Virallinen hääkutsu, 105 x 210 mm
    • Paperi: 350g Ensocoat 2S
    • Digifoliointi (kulta)
  2. Infolehtinen, 105 x 210 mm
    • Paperi: 300g Keaykolour Recycled Particles Sunshine tai 250g Keaykolour Recycled Chalk
    • Nuuttaus + Stiftaus
  3. Kartta, 105 x 210 mm
    • Paperi: Kuulto (esim. Curious Translucent)
    • Nuuttaus

Nuuttaus tarkoittaa taiveuran tekemistä materiaaliin, jolloin reunat eivät mene rikki taitoksessa. Stiftaus taas tarkoittaa niittaamista, eli sisäkkäiset arkit liitetään yhteen metallihakasilla.

Paperilaatuja pääsee ihmettelemään printtitalolla, heiltä löytyy hyvin myös malleja aiemmin teetetyistä kutsuista. Jokaisella printtaamolla on omat paperitoimittajat, joten kilpailuttaessa kannattaa rohkeasti kertoa omista materiaalitoiveista: paksuus, tekstuurimaisuus/tasaisuus, matta vai kiiltävä, erikoiskäsittelyt. Jos sinulla on jo joku tietty paperi mielessä, niin voit mainita sen nimen, usein printtaajat tuntevat yleisimmät paperivalmistajat ja -laadut.

Virallisen hääkutsun tilasimme suoraan turkulaiselta Prigiltä, sillä digifoliointia ei tee kovin moni printtaamo, ja Prigiltä aikaisemmin tilattu Save the Date -kortti oli todella kauniisti tehty. Turkoosiin taustaan sopi hyvin kultainen metallifoliointi. Hääkutsun koevedokset menivät kerralla nappiin!

Kartan ja hääinfon koevedoksia tilasin Prigin lisäksi turkulaiselta Printteriltä.

Prigin kuultopaperille tehty kartta oli todella kaunis ja hienostuneen läpikuultava, mutta myös hauras ja rikkoutui herkästi taittaessa. Prigin koevedoksessa kokeilimme valkoista lisäväriä, joka nosti kartan lopullista hintaa. Printterin koevedoksessa valkoinen korvattiin tummansinisellä sävyllä. Kuultopaperi oli peittävämpi, mutta myös paksumpi ja kestävämpi, jolloin sitä oli helppo käsitellä.

Infolehtisen koevedos tehtiin Prigillä 350g paksulle Sunshine-paperille, joka oli mielettömän kaunis kultahippuineen. Tykkäsin kartongin sävystä todella paljon, mutta tekstiä oli ehkä hieman vaikea lukea kultahippujen seasta. Printteriltä ei löytynyt Sunshine-paperia, joten korvaavana vaihtoehtona otettiin koevedokseen 250g paksu Chalk, jossa oli myös tekstuurimainen pinta. Chalk-paperi oli kevyempi ja tasaisempi, joten teksti oli luettavampaa ja lehtistä oli mukavampi käännellä, kun sivut eivät olleet niin paksut.

Kun olimme tutkineet koevedokset ja saaneet molemmilta printtitaloilta lopulliset tarjoukset 70 kappaleelle, päädyimme tilaamaan kartat ja infolehtiset Printteriltä.

Toinen vinkkini on siis: kilpailuta, kilpailuta, kilpailuta! Vähintään kahdelta printtitalolta kannattaa kysyä hintaa, mieluiten kolmelta. Koevedosten avulla saa etukäteen tietoa siitä, millainen laatu printtitalolla on. Jos hinta menee kovin alas, se voi myös näkyä lopputuloksessa.

Kun olimme saaneet koevedokset kotiin, tarkistimme, että ne mahtuvat ongelmitta kirjekuoreen. Tämän jälkeen hienosäädin vielä rivistyksiä ja sävyjä, ja tarkistin tekstit miljoonannen kerran. Sitten lähetin materiaalin painoon! Muutaman päivän päästä pääsin hakemaan uunituoreet tulosteet kotiin ♡ Ihanaa!

Taitto

Ocean Themed Invitation © INVITALIA on Etsy

Tänään kerron hääkutsuprosessin visuaalisesti kiinnostavimmasta vaiheesta eli materiaalien taittamisesta! Kun hääkutsun ja hääinfon tekstit olivat kasassa, sain visuaaliseen puoleen luonnollisesti täysin vapaat kädet ja vahvan luoton Hannulta.

Inspiraatiota hain yllättäen merellisistä sävyistä. Minulle meri on eri sinisten ja vihreyden sävyjä, maalauksellisuutta ja abstraktiutta. Halusimme hyödyntää Save the Date -kortissa käytettyä digifoliointia myös virallisessa hääkutsussa, kuten olen aikaisemmissa teksteissäni maininnut. Hannun toiveena oli, että sinisten sävyt eivät menisi liian vaaleiksi – hänelle niistä tulee enemmän mieleen talvi ja joulu. Kutsussa saisi olla sinistä, mutta se ei saisi olla kylmä, vaan ennemminkin lämmin ja raikas. Paperituotteiden kooksi määrittelin 105 x 210 mm, jotta tulosteet mahtuisivat DL-kokoisiin kirjekuoriimme (110 x 220 mm).

Asettelin hääkutsun tekstit tuohon 105 x 210 mm kokoon. Kaaso W:n suunnittelema monogrammi sijoitettiin kutsun yläosaan, tämän alle jätettiin tilaa yhden tai useamman vieraan nimille. Digifoliolla haluttiin korostaa monogrammin lisäksi päivämäärä ja paikka, RSVP sekä hääparin nimet. Kutsun toiselle puolelle valitsimme yhden otoksen kesän kihlakuvauksestamme.

Tein kutsun taustasta kaksi versiota, joista toinen oli valkoinen ja toinen tummansinisestä turkoosiin liukuva vesiväritausta. Tykästyimme kuitenkin molemmat heti siniseen taustaan, sillä se loi kontrastia tekstille, lisäsi draaman tuntua ja korosti meriteemaa. Jos suunnittelijoilla on signature style (ja useinhan sellainen on), niin tätä voisi kai kuvailla minun nimikkotyylikseni. Rakastan kortteja tai paperituotteita, jotka ovat melkein kuin maalauksia, taideteoksia itsessään. Halusin, että elämässämme vahvasti elävä taiteilijahenki ja luovuus huokuvat myös kutsusta (tälläkin hetkellä, kun kirjoitan tätä merkintää, Hannu säveltää uutta kappaletta työhuoneessaan). Menee nyt todella syvälliseksi yhden kortin suunnittelu, mutta sitähän suunnittelu lopulta on! Syviä punaisia lankoja, joista tarina nivoutuu ♡

Noniin. Kaiken hääinfoon pakkaamamme tiedon halusin taittaa siistiksi, melko simppeliksi lehtiseksi. Graafisen ilmeen tuli olla hyvin huomaamatonta ja käytännöllistä, jotta info olisi helposti luettavaa ja ymmärrettävää. Pitkiin leipätekstipalstoihin saa juhlavuutta ilmavalla tekstillä. Hieman normaalia isommat rivi- ja kirjainvälit sekä paljon tyhjää tilaa paperin reunoilla (lehtiseen tuli 13 mm).

Hienostunut fontti auttaa myös juhlavan tunnelman herättämisessä. Tähän valitsin Operetta-fonttiperheen, jossa leikitellään Didotin ja Bodonin tyyppisillä fonteilla, mutta johon on lisätty modernia twistiä, selkeyttä ja runsaasti vaihtoehtoja eri tarpeisiin. Samasta fontista saa minimalistisemman otsikon ja helposti luettavan leipätekstin.

Esimerkkisivussa näkyvät lehtisen sivut 6 (vasemmalla) ja 3 (oikealla). Olen tehnyt taiton valmiiksi niin, että niitattaessa oikeat sivut ovat oikeilla paikoilla. Kulmissa näkyvät väkäset ovat leikkuumerkkejä, jotka auttavat printtaamoa leikkaamaan tulosteen oikeista kohdista.

Lehtisen sisälle halusin vielä lisätä taitetun kartan, josta näkyisivät vihki- ja juhlapaikka sekä niiden välinen etäisyys. Karttaan sisällytin myös Turun Linnan pohjakuvan, joka auttaisi vieraita löytämään kirkon jouhevammin. Toki kartan tehtävänä oli myös keventää runsasta inforomaania, jossa on tekstisivuja toisensa perään.

Kartan koevedoksen tilasin kuultopaperille, joka toisi kutsuun ilmavuutta ja keveyttä paksujen paperituotteiden rinnalla. Hieman sininen sävy mietitytti: Ajattelevatko vieraat nyt, että menemme merta pitkin, eli venekyydillä juhlapaikalle?! No, päädyimme kuitenkin tuohon siniseen, koska se vain istui kokonaisuuteen niin hyvin. Murrettu vihreä näyttäisi helposti kulahtaneelta, kirkas vihreä taas söisi hienostuneisuuden pois.

Grafiikan tuottaminen itsessään on loppupeleissä melko vaivatonta. Jännittävin – ja toisaalta ihanin vaihe – prosessissa on oikeastaan se, josta seuraavaksi tulen kertomaan! Eli koevedosten tilaus, kun pääsee hypistelemään paperia omin kätösin!

Hääinfo

© Cottonbro on Pexels

Hääkutsusta tarvitsee tulla sellainen olo, että on tervetullut. Että tulevaan juhlaan osallistuminen on helppoa, sujuvaa, vaivatonta ja sen lisäksi vielä mielettömän ihanaa! Puhuin aiheesta aikaisemmin, kun vierailimme vihkipaikalla. Mielestäni esteettömyys ja läpinäkyvyys ovat parhaita tapoja kommunikoida näitä arvoja vieraille jo ennen juhlaa. Käytännössä vieraan tarvitsee siis tietää minne hänen pitää tulla, miten paikalle kannattaa saapua, miten majoitus onnistuu ja miten eri paikkojen välillä kuljetaan.

Teimme listan kysymyksistä, joihin halusimme hääinfossa vastata. Keräsin myös vinkkejä Makea Hääblogin postauksesta täältä. Näiden pohjalta kirjoitimme lopullisen infon. Kysymykset riippuvat tietenkin aina häiden tyypistä, mutta jaan meidän kysymykset täällä, jos näistä olisi apua muillekin suunnittelijoille! Varoituksen sana: olimme perusteellisia.

Perustiedot

  • Vihkipaikan nimi ja osoite
  • Vihkimisen alkamisajankohta
  • Juhlapaikan nimi ja osoite
  • Ensimmäisen ruokailun arvioitu kellonaika
  • Juhlien päättymisaika
  • Onko jatkoja?
  • Onko häissä lapsia? Onko lapsille leikkihuonetta tai omaa ohjelmaa?
  • Kehen ollaan yhteydessä hääviikon aikana tai käytännön asioissa?

Olen huomannut, että usein vieraille tulee yllätyksenä kuinka myöhään ruokailu häissä on. Moni syö aamulla kevyen aamupalan ja saapuu jo vihkimiseen vatsa vienosti kurnien. Siksi on mielestäni hyvä kertoa etukäteen mihin aikaan hääbuffet tarjoillaan.

Liikkuminen

  • Missä vihkipaikka sijaitsee?
  • Junalla: Missä lähin asema?
  • Bussilla: Missä lähin pysäkki? Onko paikallisvuoroja? Pääseekö suoraan kaukoliikenteen bussilla vai kannattaako käyttää lähiliikennettä?
  • Autolla: Mihin pysäköidään? Onko edullisia/ilmaisia paikkoja?
  • Siirtyminen vihkipaikalta juhlapaikalle: Millä ja miten? Tarjotaanko yhteiskyytiä, liikutaanko omilla kyydeillä?
  • Voiko auton jättää juhlapaikalle yöksi parkkiin ja hakea seuraavana päivänä?
  • Ovatko tilat esteettömiä?

Meidän häissämme vihkipaikalta on kahdeksan kilometrin matka juhlapaikalle. Vaikka Föli kulkeekin juhlapaikan lähelle, suosittelemme, että vieraat siirtyvät joko omilla kyydeillä tai takseilla. Koska tiedämme, että moni tulee omalla autolla, kysymme ilmoittautumislomakkeessa mahdollisuutta kyydin tarjoamisesta niille, joilla ei ole vielä kyytiä tiedossa.

Pukeutuminen

  • Pukukoodi
  • Erityisiä toiveita pukeutumisen suhteen?
  • Tilojen asettamat rajoitukset esim. kenkävalinnoissa

Kollegani häiden vihkiminen oli Turun Linnan kirkossa, ja hän neuvoi, että kannattaa varoittaa häävieraita linnan mukulakiviteistä etukäteen, sillä korkeat piikkikorot eivät välttämättä ole se mukavin kenkävalinta linnan miljööseen. Muotoilimme pukeutumisesta tekstin:

Pukukoodi: Puku
Toivomme teiltä kesäistä juhlapukeutumista ja värikkyyttä, inspiraatiota voi hakea merellisyydestä! Kenkävalinnassa kannattaa huomioida historiallisen vihkipaikkamme mukulakiviset käytävät.

Ohjelmaideat

  • Saako ohjelmanumeroita tai esityksiä ehdottaa tai toivoa? Maininta puheista, jos halutaan?
  • Kehen ollaan yhteydessä? Seremoniamestareihin?
  • Onko tilaisuuteen tulossa ammattivalokuvaaja tai -videokuvaaja?

Halusimme, että ohjelmaideat ja ehdotukset annetaan jollekulle muulle kuin meille siltä varalta, että häätiimi haluaa järjestää yllätysohjelmaa (mikä sopii meille oikein hyvin). Ohjelman kautta toivoisimme yhteisöllisyyden nousevan vielä enemmän esiin – nimenomaan niin, että vieraat voivat itse ehdottaa ja toivoa heille mielekästä ohjelmaa! Omalla kohdallamme emme maininneet puheista mitään, sillä haluamme sopia ne henkilökohtaisesti.

Majoitus

  • Suositeltuja majoitusvaihtoehtoja eri budjetteihin
  • Etäisyydet kirkolle ja juhlapaikalta
  • Lyhyt esittely
  • Sisältyykö hintaan aamiainen?

Majoituksen helpottamiseksi valitsimme infoon muutaman turkulaisen suosikkimajoituskohteemme, joista on kätevä kulkea vihki- ja juhlapaikalle. Teen suosikeistani myöhemmin vielä oman postauksensa.

Häälahjat

  • Onko häälahjalistaa?
  • Rahalahjoituksessa tilinumero ja saajan nimi

Mietimme pitkään, että haluammeko lahjalistaa. Ymmärrän sen, että moni haluaisi ehdottomasti hankkia mieluummin jonkin lahjakortin tai tavaran kuin antaa rahaa, olen itsekin innokas lahjaihminen ja rakastan lahjojen ideoimista ja antamista. Päädyimme kuitenkin lopulta jättämään lahjalistan väliin siinä pelossa, että useampi vieras intoutuisi tarttumaan siihen ja saisimme lahjaksi liikaa tavaraa. Häälahjat-kategoriasta tuli hauska, sillä saimme siihen upotettua vihjeen yhteisestä tulevaisuuden harrastuksesta:

Jos haluatte ilahduttaa morsiusparia lahjalla, voitte tehdä sen lahjoittamalla vapaavalintaisen summan häämatkakassaamme tai mahdollisen hääpurjeveneen hankintaan.

RSVP

  • Milloin viimeistään ilmoittautuminen?
  • Miten ilmoittaudutaan? Puhelimitse, postitettavalla lomakkeella, sähköisesti?
  • Kehen ollaan yhteydessä, jos kysymyksiä tai haasteita ilmoittautumisen kanssa?

Google Formsin käyttö on etenkin Hannulle tuttu tapahtumajärjestämisen kautta, joten päädyimme vastaanottamaan ilmoittautumiset sen kautta. Formsin linkki on täynnä numeroita ja kirjaimia, mutta linkin voi lyhentää esimerkiksi TinyURL-palvelulla (ei vaadi sisäänkirjautumista). Lisäsimme infoon myös QR-koodin, jonka skannaamalla pääsee suoraan täyttämään lomaketta puhelimella.

Vanhempi sukupolvi voi hieman nikotella ja ihmetellä ilmoittautumistapaa, mutta onneksi suurin osa vieraista saa varmasti täytettyä lomakkeen muutamassa hetkessä. Ikääntyneiden vieraiden ilmoittautumiset voimme hoitaa puhelimitse, ja kirjata tiedot lomakkeeseen heidän puolestaan. Koska käytämme pääosin Drivea häätiedostojen säilytyspaikkana, on Google Forms meille kätevä tapa saada ilmoittautumistiedot suoraan Google Sheetsiin. Sheetsin avulla tietoja voi filtteröidä, rajata ja järjestellä toivotunlaiseksi. Kätevää!

Hääinfon muotoilu oli ehdottomasti kutsujen työläin osa. Mutta kyllä kannatti, nyt vierailla on kaikki tarvittava tieto selkeästi yhdessä paketissa!

Hääkutsun teksti ja uudenvuoden vastaanotto

© Ami K

Työnjako kutsujen suhteen on ollut selvä: minä suunnittelen kutsujen visuaalisen ilmeen, Hannu kirjoittaa infot. Luonnostelimme kuitenkin virallisen hääkutsun tekstin yhdessä. Hyviä ohjenuoria ja vinkkejä löysin Makea Hääblogin tekstistä täältä. Suosittelen tutustumaan, häneltä löytyy muutenkin kullanarvoisia vinkkejä hääkutsujen suunnitteluun!

Meillä on ilo ja kunnia
kutsua teidät juhlistamaan onneamme,
kun sanomme toisillemme tahdon

XX.8.2021 kello 13.00
Turun Linnan kirkossa

Vihkitilaisuuden jälkeen jatkamme
juhlaa Villa Bella Vistassa Ruissalossa.

RSVP 1.6.2021

Sydämellisesti tervetuloa!
Mia & Hannu

Olen todella tyytyväinen tähän tekstiin. Se on virallinen, juhlava, lyhyt ja ytimekäs. Täydellinen! ♡

Kutsuja työstäessä on taas uudella tavalla konkretisoitunut se, että ollaan toden totta menossa naimisiin, ja häät ovat elokuussa! Miten aika onkin mennyt näin nopeasti?

Fiilikset juhlien ja aikataulun suhteen ovat edelleen hyvät, mutta olen kyllä kiinnittänyt huomiota somessa muiden hääparien ilmoituksiin häiden siirrosta vuodelta 2021 vuodelle 2022. Tuntuu hassulta, että kaikesta huolimatta olemme kuitenkin tässä, järjestämässä häitä, lähettämässä kutsuja ja ottamassa riskiä, että kaikki voikin johtaa samanlaiseen kauhukuvaan mitä tämän kesän hääparit ovat joutuneet kokemaan.

Toisaalta näin vuoden 2021 alussa häät voivat olla vieraille, meille, myös lupaus paremmasta, lupaus yhteisöllisyydestä ja läheisten lämmöstä. Lupaus paluusta siihen, että voi nähdä ja halata, pitää kädestä ja taputtaa olkapäälle, kun sitä tarvitaan. Juuri nyt on hyvä olla jotain mitä odottaa. Rokotusuutiset lisäävät myös toivoa siitä, että ensi kesän loppuun mennessä voisimme jo huoletta viettää ikimuistoista päivää vieraidemme kanssa.

Heippa vuosi 2020 ei muistella pahalla ja tervetuloa ihana häävuosi 2021!
Etähalit kaikille muille häävuotensa aloittaville ja häitä odottaville!

♡ ♡ ♡

Kirjekuoret

Rrrrakastan hienoja kirjekuoria! Olen aiemmin ostanut kuoria kirjakaupoista, mutta nyt halusin tutkia muitakin vaihtoehtoja, ja syventyä internetin laajaan valikoimaan. Kirjakauppojen kuorissa paperi on usein melko ohutta eikä sävyvaihtoehtoja ole paljoa. Sävyllisten kirjekuorien tilaaminen on pelkkien kuvien perusteella hirveän pelottavaa, mutta esimerkiksi Etsystä löytyy hyvin myös tilaajien itse ottamia valokuvia tuotteista, jolloin pääsee näkemään miten sävyt elävät eri valotilanteissa. Olen käyttänyt Etsyä aikaisemmin melko harvoin, mutta nyt hääsuunnittelujen yhteydessä olen kyllä kovasti tykästynyt sivustoon.

Hanakkaan googlettelun jälkeen kirjekuorivaihtoehtoja oli yhteensä neljä:

  1. Papershop, 133 x 183 mm, koboltinsininen, 60,00€/100 kpl (Helsinki)
  2. Magna Papers, 5×7, 133 x 184 mm, dusty blue, 56,20€/100 kpl (UK, Etsy)
  3. Crumand & Co, C6, 162 x 114 mm, leaf green, 60,20€/100 kpl (UK, Etsy)
  4. Crumand & Co, DL, 220 x 110 mm, navy blue, 26,76€/100 kpl (UK, Etsy)

Papershopilla on Helsingissä kivijalkamyymälä, joten ensimmäisen vaihtoehdon ehdoton paras puoli oli se, että kirjekuoren olisi voinut nähdä livenä. Tykkään itse vaaleista ja murretuista sinisen ja vihreän sävyistä, mutta Hannu koki dusty blue -sävyn talvisena ja vanhahtavana. Navy blue oli sävynä molempien makuun, sopivan elegantti ja merellinen. Tummansininen antaisi kontrastia ja dramatiikkaa kutsun muille paperituotteille.

Kun katsoimme vaihtoehtoja yhdessä, ihastuin välittömästi listamme neljänteen vaihtoehtoon – enkä pelkästään hintansa puolesta! Poistuvan kirjekuorimallin ruusukultafoliointi sopi hyvin yhteen meidän kutsun kanssa, jossa halusimme hyödyntää Save the Date -kortissakin käytettyä digifoliointia. Mietimme, että onko hassua lähettää englannin kielellä kirjoitettuja kirjekuoria kotimaassa ja ymmärtääkö vanhempi sukupolvi englantia, mutta kuitenkin kokonaisuutena kuori oli niin elegantti ja h a l p a, että päädyimme tilaamaan ne sokkona kotiin. Hyvä puoli halvoissa kuorissa oli myös se, että jos kirje ei miellyttäisikään, niin niitä voisi myöhemmin hyödyntää jossain toisessa yhteydessä, eikä jäisi harmittamaan, että joutuu hankkimaan vielä uudet kuoret.

Onneksi kuorien hakemisen pariin ei tarvinnut palata, sillä kuoret olivat täydelliset ♡ Tekstuuri oli juuri sellainen kuin olin toivonut, paperi oli sopivan paksua (135 g/m2) ja miellyttävän tuntuista. Ruusukultafoliointi kirjeisiin olisi maksanut maltaita, jos sen olisi tilannut Suomessa käsityönä, joten kokonaisuus oli win-win kaikin puolin!

Kuoret tilattiin ensimmäisenä, koska ne määrittelivät hääkutsun koon. Kirjeet tulivat nätisti ajallaan ja hyvissä ajoin kutsujen jatkosuunnittelua varten! Seuraavaksi vuorossa oli varsinaisesten hääkutsujen suunnittelu sekä sinettien teko.

Sinettien tekemiseen käytin raelakkaa sekä sulatuslusikkaa. Myyjän mukaan 100 grammasta saa noin 100 sinettiä. Otin luonnonvalkoisen lisäksi turkoosia sekä sinistä lakkaa, ja sekoittelin niistä erisävyisiä vaaleita sinettejä, jotta kuoriin tulisi vähän mielenkiintoa. Tasaisemmassa sävyssä monogrammi erottui huomattavasti paremmin, mutta tykkäsin myös sini-valkoisesta marmorikuviosta.

Aika kivalta näyttää, vai mitä? ♡

Häät + Joulu

Vuosi on jo loppumetreillä, ja ensi vuonna alkaa meidän häävuosi! Ihanaa!

Nyt joulun kunniaksi ajattelin kertoa vähän meidän hääkuulumisia. Olin päättänyt, että hääkutsut lähetetään ennen joulua, jotta vieraat pääsevät ajoissa varaamaan majoituksia Turkuun. Monet illat ovat menneet jouluttamisen sijaan hääkutsujen väkertämiseen, ja kutsujen sekä muuton takia ensimmäistä kertaa pitkään aikaan lahjojen pohdinta jäi ihan viime metreille. Mutta onnistuttiin pysymään deadlinessa! Alkuviikosta laitettiin postiin 47 kutsua ja 10 lisää annetaan henkilökohtaisesti tässä kuukauden sisällä. Kutsujen laittaminen joulun yhteyteen oli sinänsä kätevää, että sai muutaman kevyen joululahjan ujutettua kuoreen niille lähimmäisille, joita ei nyt rajoitusten vuoksi pääse näkemään vähään aikaan. Olen kutsuista todella innoissani, ja on ihanaa jakaa prosessia tänne blogiin!

Mutta niihin muihin kuulumisiin! Tämä on meidän ensimmäinen joulu omassa, yhteisessä kodissamme, ja pääsemme vihdoin luomaan omia jouluperinteitämme. Joulupöytään kuuluu tietenkin karjalanpaisti ja -piirakat, mutta Hannun kautta pöytään on tullut paljon myös kalatarjottavia kuten graavilohta ja mätiä. Aatonaattona vielä melko autio olohuoneemme sai täytettä isosta kuusesta ja lahjoista, jotka tosin oli laitettava koriin, sillä Kaiku on tämän perheen kovin jouluttaja eikä malttaisi millään olla repimättä lahjoja heti auki.

Pidimme häistä etäkokouksen joulukuun alussa Google Meetin kautta (tällä kertaa esityksessä oli vain 5 sivua), ja ideoimme yhdessä hääkutsuja sekä ohjelmaa eteenpäin. Oli mukava nähdä häätiimiläisten kasvoja pitkästä aikaa ja oli ihana huomata, että he ovat edelleen yhtä innoissaan häistämme kuin mekin.

Somisteita ja astioita on varattu ahkerasti somistevuokraamoista, lisäksi olen metsästänyt hääkoristeita kirppiksiltä uusiokäyttöön. Ensi vuoden puolella keskitytään vielä tarkemmin tilojen ja koristeiden suunnitteluun. Hannu on alkanut säveltää häävalssia, ja suunnitelmissa olisi pitää lähitulevaisuudessa etäkokous bändin vetäjien kanssa. Musiikkijuttuja ollaan pohdiskeltu, mutta esimerkiksi vihkimisen musiikit on vielä päättämättä. Hääautoa ei ole vielä löytynyt, mutta ystäväpariskunta on lupautunut kuskaamaan meidät heidän autollaan, mikäli muuta ei löydy. Eli ainakaan hääauton suhteen ei tarvitse stressata!

Kaiken kaikkiaan häiden suhteen on hyvä fiilis, ja tuntuu ihanalta, että asiat etenevät omalla painollaan. Nyt vähän joulurentoutumista ja uuden vuoden vastaanottoa. Tervetuloa 2021, sinua on odotettu ♡

Valkoinen joulu tuli käväisemään Turussa joulupäivän kunniaksi! Ihanaa joulua ja onnellista uutta vuotta!

Sinetit ja kohokuviot

Rakastan vahasinettiä ja kohokuvioita kirjeissä, laadukkaiden papereiden kanssa ne tuovat kutsuun arvoa ja estetiikkaa. Jotenkin sitä arvostaa käsillä työstettyä kirjettä ihan eri tavalla kuin koneella nopeasti printattua! Haluan, että hääkutsuissa näkyy ja tuntuu se sama rakkaus ja intohimo, jolla suunnittelemme näitä häitä. Lisäksi projektina hääkutsujen tekeminen on superhauskaa: siinä yhdistyvät visuaalisuus ja käytäntö. Ja ne ovat kiistämättä minun ja Hannun suurimmat vahvuudet!

Minulle on ollut alusta asti itsestäänselvää, että hääkutsuissa mennään hifistelyn syvään päätyyn, eli hankitaan vahasinettileimasin ja kohokuviopuristin. Hannu ei näistä niin ymmärrä, mutta on diplomaattisesti antanut minulle AD:n ohjakset hääkutsujen suhteen. Olemme vitsailleet, että nyt häissä pitäisikin kääntää kaikki päälaelleen, eli Hannu suunnittelisi kaiken visuaalisen ja minä hoitaisin musiikit ja tarvittavat säveltämiset. No, päädyimme kuitenkin käyttämään toistemme vahvuuksia hyväksemme, ja se onkin silottanut hääsuunnittelun tietä mukavasti.

Sinettileimasin

Leimasimessa kävi niin ihanasti, että kaaso W oli salaa tilannut leimasimen Blue Signilta minulle synttärilahjaksi! Blue Signilla kuviota oli yksinkertaistettu ja viivoja vahvistettu, että kuviointi näkyisi tarpeeksi hyvin 26 mm leveässä leimasimessa.

Leimasin tuntuu yksinään hieman orvolta ilman köynnöksiä, jos sitä vertaa monogrammiin, mutta osana suurempaa kokonaisuutta uskon sen sujahtavan mukaan vielä paremmin kuin miten monimutkaisempi versio olisi istunut.

Kohopuristin

Blue Signilta tilattiin myös kohopuristin. Kohopuristimeen köynnöksen ottaminen mukaan onnistui oikein hyvin, mutta päädyin käyttämään yksinkertaisempaa kehäkuviota, jotta monogrammista ei tulisi liian monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava. Koska kohokuviossa pelataan varjoilla, niin kaunokirjaimet katoavat helposti muiden koristeiden sekaan. Lopputuloksesta tuli suorastaan huikea, olen todella tyytyväinen! ♡

Kohopuristin oli melko arvokas sijoitus. Tämä malli kustansi 120 euroa, mutta päästyäni kotiin kokeilemaan puristimen tekemää jälkeä, en olisi luopunut siitä enää mistään hinnasta! Kohokuvio tuo paperiin kaipaamaani eleganssia, ja parasta tietysti on, että pystymme hyödyntämään puristinta myös muissa paperituotteissa!

Hankimme myös vahalusikan, jolla vahan sulatus onnistuu paljon paremmin, kuin tavallisella lusikalla. Tässä lopullinen välineistö hääkutsujen työstöön!

En malta pitää näppejäni erossa näistä ♡

Monogrammi

Huh huh! Pahoittelut parin viikon hiljaiselosta. Täällä on tapahtunut sellaisia jännyyksiä, että päästiin Hannun kanssa muuttamaan marras-joulukuun vaihteessa kotiin, jota voidaan sanoa ihan omaksi ♡ ♡ ♡ Tietenkään häiden suunnittelu ja järjestely ei ollut riittävän massiiivinen kuluerä projekti, joten rinnalle oli hankittava vielä jotain muuta puuhaa! Tämä on meille hyvin tyypillistä, ja pahoin pelkään, että ehdimme vielä kahmia jotain muutakin vapaa-ajan tekemistä ennen hääpäiväämme!

Mutta nyt ollaan pari viikkoa tässä innoissamme tyhjennetty pahvilaatikoita, ja parhaillaan Hannu ruuvailee työ-/musiikkihuoneensa seinään akustiikkapaneeleja. Hän vitsaili, että tämä akustiikkalevyjen asennus on ollut meidän ensimmäinen miniprojekti, jossa minä suunnittelin sisustuksen (eli paneelien sommittelun), ja hän toimii alihankkijana eli “rakentajana”. Käytän lainausmerkkejä siksi, että koko homma vaatii rimojen sahaamista, maalaamista ja ruuvaamista, joten ehkä ei vielä voida lähteä suunnittelemaan sitä omakotitalon rakentamista omin kätösin…

Uudessa kodissa parasta on tietenkin se, että täällä on valtavan paljon enemmän tilaa hääkoristeille! Tällä hetkellä kirppishäätavaralla on täytetty kaksi isoa muovilaatikkoa sekä yksi paperikassi. Pari ystävääni on käynyt puolestani noutamassa tavaraa muista kaupungeista, eli lisää tavaraa on tiedossa.

Mutta tällä kertaa en halunnut höpötellä koristeista, vaan jostain muusta visuaalisesta – joskin aivan yhtä tärkeästä hääasiasta, nimittäin hääkutsuista! Ja siitä aiheesta on sen verran puhuttavaa, että postauksia tulee useampi. Tällä kertaa keskiössä:

Monogrammi

Hääkutsusaagamme alkoi häälogon suunnittelulla. Haluamme hyödyntää monogrammia vahasineteissä sekä puristamalla kohokuviologoja kutsuihin. Hääkutsujen lisäksi monogrammia olisi kiva käyttää kattauksessa menua koristamassa. Alla muutamia inspiraatiokuvia, joilla lähdin hakemaan monogrammin tyyliä.

Tykkään kovasti köynnösmäisistä, koristeellisemmista häälogoista. En halunnut monogrammin olevan jäykkä tai liian jylhä, vaan sopivan juhlava ja koristeellinen, jolloin se edustaisi häidemme teemoja. Kaarevat linjat tuovat mieleen aallot ja veden dynaamisen liikkeen. Halusin ottaa inspiraatiota juhlapaikan jugend-henkisistä tapeteista, jotka mainitsin tämän postauksen lopussa. Koska Hannu on taas enemmän klassisen ja modernin tyylin ystävä, design ei kuitenkaan saisi näyttää liian satumaiselta tai runsaalta.

Tykästyin kovasti kaunomaiseen M+H -tekstiin. Luonnoksissa on käytetty Antro Vectra -fonttia, jossa M- ja H-kirjaimet piirtyvät kauniisti. Suosittelen kyllä rohkeasti tutustumaan valmisfonttivalikoimaan. Etenkin omaan käyttöön tulevassa suunnittelussa lisenssit ovat usein joustavampia kuin kaupallisessa käytössä. Englanninkielisillä sivustoilla kannattaa tarkistaa, että fonttiin on tehty myös ääkköset. Vähän omaperäisemmällä fonttivalinnalla saa helposti kutsuun ja graafiseen ilmeeseen sitä pientä twistiä ja persoonallisuutta!

Alustavien luonnosten jälkeen kuvioihin tuli mukaan ihanaakin ihanampi ystäväni, entinen kollegani ja nykyinen kaasoni W, joka luonnosteli köynnöskuvion kirjainten ympärille, ja vei muutenkin monogrammin maaliin taidoillaan! Hannu tykkäsi alavasemmalla olevasta yksinkertaisemmasta köynnöksestä, itse tykästyin sen oikealla puolella olevaan versioon, jossa yhden kehäviivan sijaan oli useampia. Toistuvat, toisiinsa punoutuvat viivat viittaavat hienosti jugend-henkeen.

Kun monogrammi oli valmis, oli aika tilata sinettileimasin ja kohopuristin! Siitä kerron omassa postauksessa. Tämä on Kuparimorsiamen 50. postaus, ja sitä oli erittäin sopivaa juhlistaa parilla kakkupalalla! Mukavaa joulunodotusta kaikille, eilen ripustelin jo ensimmäisiä jouluvaloja uuteen kotiin, ja herättelin joulufiilistä muuton alta. Sormet ristiin valkean joulun puolesta ♡