Nyt on komiat pojat!

Kaupallinen yhteistyö Seremonian kanssa

“Ja seuraavaksi teette sen hidastetun Dressman-kävelyn”, neuvoi hääkuvaajamme Katri Haavisto, kun pojat poseerasivat ryhmäkuvissa. Ja voi miten tässä kolmikossa olikaan särmää! Bestman Pekka ja sulhaspoika Julle olivat laittaneet ykköset ylle – ja varmaan ilahduttaa tietää, että tällaista lookkia ei tarvitse lähteä hakemaan ostohousut jalassa!

Kun kävimme tiimin kanssa läpi häiden sävyjä (sininen, turkoosi, petrooli, heh…), niin Pekka ja Julle alkoivat harmitella, että kummallakaan ei löydy valmiina tummansinistä juhlapukua – sehän olisi täydellinen näihin juhliin!

© Katri Haavisto Photography

Myönnettäköön, olen hieman itsekin hurahtanut tummansinisiin pukuihin. Tummansininen sävy on kesäisempi ja rennompi verrattuna jyrkkään ja perinteiseen mustaan pukuun! Pojilla ei kuitenkaan ollut tarvetta uusille puvuille, joten tästäpä alkoi vuokrapukujahti. Vuokrauspaikkoja on Suomessa yllin kyllin, mutta kauniin tummansinisiä, ja sävytarkan pilkunviilaajamorsiamen tyydyttäviä pukupaikkoja ei. Onneksi yksi kuitenkin löytyi, nimittäin helsinkiläinen Seremonia! Kattava sinisten pukujen arsenaali tervehti meitä jo heti sisäänkäynnillä, hurraa!

Pojat pääsivät sovittamaan pukuja heinäkuussa, ja esittelimme sovitusten tuloksia vuokrapukulivessä Seremonian omistajan, Minna Toikan asiantuntevassa ohjauksessa. Liven voi katsoa näin jälkikäteenkin vielä tallenteena Instagrammista @haatfi-tililtä, täällä suora linkki. Pukuetiketti oli itselleni melko vieras, mutta Minna osasi antaa hyvät täsmäneuvot siihen, että mitä pukua valitessa on tärkeää huomioida! Vieheen kiinnitystä en ollut osannut ajatellakaan, ennen kuin Minna kertoi vinkit tähänkin.

Seremonialla oli laaja kokovalikoima, ja Minna löysi käden käänteessä hyvin istuvat puvut molemmille pojille. Kumpikaan ei hikeentynyt sovitteluun, vaikka heidän omien sanojensa mukaan vaateostoksille ei joskus millään tunnu löytyvän sitä oikeaa kokoa! Puvun vuokraus sisältää koko paketin, eli takin, housut, paidan, rusetin/solmion, liivin, olkaimet, hihastimet sekä kalvosinnapit. Vuonna 2021 juhlapuvun vuokrauksen hinta oli 190 euroa, tarkemmat tiedot voit tarkistaa Seremonian Miesten pukuvuokraamo -osiosta. Seremonialle voi varata ajan sovitusta varten, mutta liikkeeseen voi kävellä myös oikopäätä pukuja katselemaan!

Minna otti poikien mitat ja teki tilauslomakkeet sovitusten päätteeksi. Tämän jälkeen ei tarvinnut muuta kuin noutaa puvut hääviikolla ja palauttaa bileiden jälkeen pestäväksi seuraavaa juhlijaa varten. Helppoa ja huoletonta!

Merellinen lookki kruunattiin kaaso W:n tekemillä vieheillä sekä KuhaO:n kalannahkaruseteilla, joita hehkutinkin aikaisemmin kesällä. Näissä Katrin kuvissa näkyy hienosti se, miten kauniin syvä tuo Seremonian vuokrapukujen tummansininen väri on – ja miten hyvin puku sointuu ympäristöönsä. Eli jos olet yhtä fanaatikko sävyjen suhteen JA etsit täydellisiä, tummansinisiä juhlapukuja, say no more, vastaus huoliisi löytyy Seremonian rekistä!

Sinisin terveisin,

Hääpäivän aamu

Häistä on vierähtänyt lähes kuukausi, ja eilen sähköpostiimme kilahti hartaasti odotettu viesti – valokuvamme ovat valmiit! Ai että! Viikonlopun päätavoitteena on sulkeutua hääkuplaan valokuvien, juustojen ja punaviinin avustuksella ♡ Arki on vienyt mieleni jo tehokkaasti muihin, tuleviin projekteihin, mutta hääpäivän kertomukset, tarinat ja ajatukset ovat kyteneet takaraivossa. Syksyn missiona onkin vuodattaa ajatuksenvirtani postauksiin, jotta pääsette näkemään jotain muutakin kuin epämääräisiä pilvenhattaroita ja kaihoisaa huokailua.

Aloitan hääpäivän kertomuksen aamusta, sillä niin kuin kaikki hyvät tarinat alkavat, tämäkin alkaa dramaattisesti. Oli synkkä ja myrskyinen yö…

Tuo kyseinen yö sujui rauhattomissa merkeissä: unta oli vaikeaa saada, sillä olin niin älyttömän innoissani seuraavasta päivästä, etten olisi malttanut millään nukkua ja odottaa uutta päivää. Lisäksi aamuyöstä alkoi sataa ja ukkostaa, ja heräsin puoli kuudelta siihen, että taivas jyrisi ylläni. Katselin aikani salamoiden välkehdintää, kunnes luovutin ja siirryin olohuoneen puolelle sohvalle nukkumaan. Olohuoneessa oli hämärää ja ikkunoita vähemmän, jolloin salamat eivät enää pitäneet minua valveilla, vaan sain unen päästä kiinni tunniksi, kunnes nousin puoli seitsemältä ylös nauttimaan rauhallisen aamun hiljaisuudesta.

Se oli hyvä päätös. Kävin suihkussa ja kuuntelin sateen ropinaa ikkunaa vasten kylpyhuoneessa. Ensin luukutin Erinin Kohta Hänen -laulua, sitten siirryin syvempiin vesiin Vesalan Tulkoon Mitä Vaan -kappaleella. Aamussa oli seesteisyyttä ja syvällisyyttä, mikä rauhoitti poukkoilevaa mieltäni. Seitsemältä sade ja ukkonen laantuivat.

Puoli kahdeksan aikaan Studio Beauty Blancin meikkaaja-kampaajat saapuivat, ja touhuaminen alkoi. Molemmat äidit ja pikkusiskoni saapuivat majoitukseemme valmistautumaan. Taustalla hymisevä musiikki ja puheensorina täyttivät aamun. Kaasot säntäilivät sinne tänne samalla, kun äidit intoilivat päivästä ja kyselivät käytännön järjestelyistä samoja kysymyksiä kerta toisensa jälkeen. Pikkusiskoni valmisteli meille aamiaista, keitti kahvia ja teetä ja kuvasi videonpätkiä aamun tunnelmasta. Tuntui hullunkuriselta istua paikoillaan laitettavana samalla, kun kaikki muut soittelivat ja varmistivat aikatauluja, meikkasivat ja laittautuivat sekä hoitivat juoksevia asioita. Beauty Blancin Petra teki minulle sekä kampauksen että meikin, kun taas Oona taikoi pikakampaukset kaasoille sekä äideille. He lähtivät vähän ennen kymmentä, ja me istahdimme aamupalalle. Kaasot joutuivat syömään nopeasti (mutta onneksi he söivät kuitenkin), jotta ehtivät viimeistelemään meikkinsä ennen lähtöä.

Aamupalalla pikkusiskoni piti minulle lyhyen, mutta liikuttavan puheen, jonka päätteeksi luin vielä Hannun minulle kirjoittaman kirjeen. Kirje oli lyhyt ja täynnä asiaa, kuten Hannulla on tapana. Teksti loppui näin: “Rakastan sua. Ja tykkään susta.” Se hymyilytti ja nauratti niin, että suuni meinasi ratketa.

Vaikka tiesin, että aamupalan ja first lookiin lähdön välissä olisi tunti, tuntui että aika suorastaan kiisi lähdön hetkeen. Kaasot huhuilivat: “Mia! Nyt on aika pukea mekko päälle.” Meni pieni ikuisuus, kun pakkailin laukkuani ja annoin sen jonkun vietäväksi autoon. “Nyt!” Mekon pukeminen oli helppoa, mutta kun laitoimme laahusta, huomasimme että hentoinen silkki oli päässyt rypistymään kassissa! Pieni paniikki nosti päätään: laahus pitäisi silittää! Oliko kellään silitysrautaa? Kaaso W haki vettä ja alkoi suoristaa laahusta käsin, kunnes kaaso L löysi yläkerrasta silityslaudan ja -raudan, jonka äidit olivat unohtaneet ottaa lähtiessä mukaansa. Halleluja! Kaaso W silitti laahuksen pika pikaa, ja sitten pingoimme autolle – olimme hieman myöhässä, mutta eikös morsiamelle sellainen sallita?

Matkalla kaaso A soitti bestmanille sekä valokuvaajalle kertoakseen, että olimme matkalla. Jännitys alkoi kuplia vatsanpohjassa, kun auto huristeli kohti tulevaa sulhoani, joka jo odotteli minua Turun Linnan sisäpihalla.

© Katri Haavisto Photography

Sulhasen aamu

Sulhasen hääpäivä lähti käyntiin rauhalliseen tahtiin kahdeksan jälkeen, mikä oli hyvä, sillä edellinen ilta oli luonnollisesti venynyt yli puolilleöin ystävien kanssa iltaa istuessa ja morsiamelle kirjettä raapustaessa. Vaikka yöunet jäivät katkonaisiksi ukkosen ja varmasti myös kutkuttavan jännityksen takia, oli aamulla silti rauhallinen ja levollinen olo. Järjestelyt oli saatu valmiiksi ja luovutettu vastuu hyviin käsiin häätiimille, tänään saisi vain keskittyä nauttimaan päivästä. Rentouttavan suihkun jälkeen laskeuduttiin sulhaspoika J:n kanssa hotellin aamupalalle ja pian myös bestman P perheineen liittyi seuraan. Oli helppoa ottaa rennosti kun lapsetkin olivat niin innoissaan tulevasta juhlapäivästä. Aamiaisella vierähtikin tunti, jonka jälkeen käväistiin vielä J:n kanssa ostamassa ulkolyhtyjä varten muutama ledituikku, joiden puuttuminen oli huomattu edellisenä iltana koristeluja tehtäessä. Viimeisetkin järjestelyt – check.

Sitten olikin jo aika palata hotellihuoneeseen pukeutumaan ja laittautumaan yhdessä P:n kanssa. J kiirehti jo juhlapaikalle tarkistamaan, että kaikki on kunnossa juhlia varten. Erityisesti huoletti merenrantaan edellisenä iltana pystyttämämme katos, joka oli onneksi pysynyt hyvin kasassa. Jäin P:n kanssa pukemaan juhlatamineita ja lukemaan Mian kirjoittamaa ihanaa kirjettä. Itkuhan siinä jo tuli. Kiirekin meinasi tulla, ja aikataulustressi alkoi kummitella takaraivossa, kun lähdettiin hotellilta juhlapaikalle P:n ja kummitytön kanssa vain 10 minuuttia ennen sovittua first look -kuvauksen ajankohtaa. Matka sujui kuitenkin vauhdilla, ja pysäköimme auton linnan viereen samaan aikaan valokuvaajan kanssa. Siitä käveltiin yhdessä linnan sisäpihalle odottelemaan morsianta. Enää ei tarvinnut stressata, sulhanen oli valmiina morsianta varten!

© Katri Haavisto Photography

Kaikki hyvin, kuha o kalannahkarusetit!

Kaupallinen yhteistyö KuhaO:n kanssa

Ajatus kalannahkaruseteista tuli alunperin Hannun ystäviltä. Juttelimme häätiimin kanssa asusteista, ja sulhaspoika J hihkaisi, että eivätkös kalannahkarusetit olisi kovin merelliset ja teemaan sopivat! Ensireaktioni tähän ideaan ei ollut, myönnettäköön, kovinkaan suopea: öö kalannahkaa poikien kaulassa? Ei kiitos.

Mutta kuinkas sattuikaan! Kun aloin googletella kalannahkarusetteja netin syövereistä, tajusin, että rusetit eivät yllättäen näyttäneetkään niljakkaan kiiltäviltä ahvenilta ihmisen kauloissa (totta puhuen en tiedä mitä kuvittelin), vaan mielettömän kauniilta, käsityönä tehdyiltä nahkaruseteilta! Nyt täytyy hieman hämmästellä sitä miksen ole kuullut tai nähnyt kalannahkarusetteja aiemmin. Tarvitaan kalannahkarusettien vallankumous, välittömästi!

Rusettiartesaanien etsiminen oli ensi alkuun todellista salapoliisin työtä, mutta onnekseni Googlen voima näytti jälleen mahtinsa, ja löysin Tunturisuutarit Oy:n pyörittämän KuhaO-brändin. Jo pelkkä brändin nimi oli mielestämme hillittömän hauska, koska “Kuha O” on tiukka osa Hannun vitsirepertuaaria.

Erityisen hienoa kalannahassa on sen monipuolisuus värjäyksen ja tekstuurien suhteen. KuhaO:n valikoimasta löytyy sileämpää mateen nahkaa, jossa suomukuviointi on pienempää ja karheampaa lohennahkaa, jossa suomut ovat suurempia. KuhaO tekee perinteisten nahkasävyjen lisäksi myös villimpiä värikokeiluja, ja rusetin keskiosan sekä kaularemmin voi halutessaan vaihtaa parkkinahkaan tai vaikkapa farkkuun. Kuvasarjan viimeiset parkkinahkarusetit on värjätty ruostenauloilla!

Häätiimi valitsi vaaleanruskeat lohennahkarusetit, ja viikon päästä kävinkin jo noukkimassa ihanuudet meille kotiin. Ai että, kyllä silmä lepää näissä ♡ Ja täytyy vielä mainita, että Tunturisuutareiden Taina jätti hyvän mielen asiakkailleen! Sain vastaukset nopeasti ja rutkasti kuvia niitä pyytäessäni – kaikki sujui hirveän mutkattomasti, ja nyt rusetit vain vartovat hääpäivää!

Ehkä hääsuunnittelun suurin anti on ollut se, että on löytänyt monia ihania suomalaisia käsityöläisiä, joista ei ole aikaisemmin kuullutkaan tai joiden palveluja ei ole vielä päässyt hyödyntämään. Toivon, että moni muukin teistä, jotka näkevät aikaa ja vaivaa hääsuunnitteluihin, rohkaistuisi selvittämään ja etsimään uusia tekijöitä ja toimijoita!

Kuulin itse asiassa huhua, että KuhaO:lta olisi tulossa hääpareille räätälöity mallisto, joka sisältää rusetteja sekä kalannahasta tehtyjä korvakoruja. Kalannahkavallankumous, täältä tullaan!

Mikäli haluat nähdä rusetit osana asukokonaisuutta, kannattaa olla torstaina kärppänä Instagrammin puolella @haatfi-tilillä, jossa järjestämme Seremonian kanssa liven pukuvuokrauksesta hääseurueelle! Ensimmäinen liveni, jännittävää!

Nähdään siellä ♡

Illat pitenevät ja häät lähestyvät

Kaikun tuhkat ovat nyt kotona, veimme niitä hakiessa kukkia eläinlääkäreille kiitokseksi. Eläinlääkäriasema Vettorilta tuli myös kaunis kortti Kaikun muistolle. Kiitos ihanista tsemppiviesteistä, joita olette lähettäneet ♡

Itkuhetkiä tulee ja ikävä iskee, mutta olemme pikkuhiljaa palailleet hääjuttujen pariin. Tulevaisuuden kivojen asioiden ajattelu ja suunnittelu on tarjonnut suurinta lohtua ikävän keskellä. Olemme miettineet, että miten ja millä tavoin toisimme Kaikun osaksi hääpäivää, vaikka hän ei olekaan paikalla fyysisesti. Olen jo aikaisemmin pitänyt siitä ajatuksesta, että häävieraat saisivat pienen tuliaisen vietäväksi kodin nelijalkaisille. Nyt Kaikun poismenon myötä idea tuntuu entistä tärkeämmältä. Esimerkiksi tällaiset kotiin vietävät pussukat olisivat kiva tapa muistaa koirakavereita.

© Wedding Bee

Pidimme hääsuunnitteluviikonloppua häätiimin kanssa ennen Kaikun yllättävää lopettamista, joten siitä kirjoittelu meinasi jäädä kokonaan väliin. Lohdullista oli se, että Kaikun viimeinen viikonloppu oli täynnä herkuttelua ja huomiota hänelle rakkailta ihmisiltä ♡

Hääsuunnitteluviikonloppu oli Kaikun rapsuttelun ja viisujen ohella täynnä ohjelmaa. Pakersimme koristeita, maistelimme häiden juomavaihtoehtoja ja kävimme läpi hääviikonlopun tarkempaa aikataulua. Raati valitsi tumman, australialainen Lindeman’s 50 Shiraz punaviinin sekä makean, raikkaan ja saksalaisen Königsmosel Riesling -viinin. Sunnuntaina vierailimme Turun Linnan kirkolla, jossa vahtimestari esitteli meille tilat ja vastaili kysymyksiimme. Kuvissa näkyvä holvikaarillinen tila tulee todennäköisesti olemaan myös meidän käytössämme tuolloin vihkimisen aikaan, eli saamme Hannun kanssa valmistautua päivän eittämättä jännittävimpään hetkeen todella hienossa huoneessa!

Vieraiden ilmoittautumistilanne on nyt todella hyvä: 81 on jo ilmoittautunut, 8 on tulossa ja 2 vierasta on vielä epävarmoja. Epävarmuus johtuu lähinnä rokotuksista, joiden suhteen olemme olleet ymmärtäväisiä, etenkin kun toiveenamme on, että vieraat olisivat saaneet ensimmäisen rokotuksen häihin mennessä. Näyttää myös siltä, että suurin osa kutsumistamme vieraista on tulossa, joten emme voi lähettää lisää kutsuja.

Ohjelmaosuus on edennyt! Muutama ystäväni on ottanut kopin lasten aktiviteeteista ja vie niitä eteenpäin toiveidemme pohjalta. Meillä on vetäjät häävieraiden esittelylle sekä yhdelle hääleikille. Hannu koordinoi musiikkipuolta bändin vetäjien sekä muiden esiintyjien kanssa. Lisäksi kokoustimme etänä papin kanssa ja kävimme läpi vihkimisen runkoa sekä toiveitamme. Tuntuu ihanalta, kun kaikki alkaa loksahdella paikoilleen ♡

Häämekkoni on Boutique Minnen Marjolla viimeisteltävänä, viimeiset sovitukset ovat lähempänä häitä. Lisäksi tilasin vihkisormuksen! Sormus on ollut minulle häiden haastavin hankinta: budjetin ja toiveiden välillä tasapainottelu on ollut todella vaikeaa, enkä ole ollut valmis tinkimään mistään – onhan kyseessä loppuelämän koru. Olen tutkinut monia, siis monia vaihtoehtoja, ja todella huojentunut jo pelkästään siitä, että löysin vaihtoehdon, joka ilahdutti sekä minua että budjettia. Kerron sormuksesta lisää, kun saan sen tänne kotiin!

Polttarit osa 1: Kaikki elämäni Edit

Lauantaiaamuna hörpin teetä aamutakissa, ja mietimme Hannun kanssa vaihtoehtoja pöytänumeroille, kun ovikello soi. Emme haluaisi merkitä pöytiä numeroiden mukaan. Tällä hetkellä kärkipäässä ehdokkaiden listalla on meille tärkeiden paikkojen nimet. No joka tapauksessa: ovikello soi. Tuijotin Hannua.
“Eiks toi ollu meidän ovikello? Mee avaamaan.”
Hannu vaan pyyhki erittäin keskittyneesti keittiön tasoja eikä ollut moksiskaan.
“Mee avaamaan!”
“Ei, kun mee sä.”
“Täh? Mä olen aamutakissa, mene sä avaamaan.”
“Ei, kun mee sä vaan nyt.”
“En mä voi mennä – eihän mulla ole edes pikkuhousuja!”
Hannu ei hievahtanutkaan. Vetäisin nopsaan pökät jalkaan, ettei tarvitse ihan ilkosillaan mennä ovelle, ja avasin oven kolmelle Ed Sheeran -naamariin pukeutuneelle kaappaajalle!
“Huomenta! Nyt alkaa sun polttarit!”

Ällistynyt ilmeeni oli kuulemma näkemisen arvoinen.

Kaksi kaasoa kera pikkusiskoni änkesivät sisään. Päähäni laitettiin polttarikruunu. Kaaso W meni suoraa päätä keittiöön, kaaso A ja pikkusiskoni patistivat minut pakkaamaan tavaroita. Alkoi hallitsematon pakkaamis-pukeutumisrumba, jonka päätteeksi istuimme pöytään brunssin ääreen. W oli loihtinut pöytään mansikka-brie-croissantteja ja aamupalajogurttia, jonka seurana oli granolaa sekä mansikoita. Täydellinen aloitus ylläripäivälle ♡

Kun croissantit olivat kadonneet pöydästä – ja ne muuten katosivat nopeasti, kaappaajat hoputtivat minua valmistautumaan lähtöön: “Meillä on kuule tarkka aikataulu!”

Pakkauduimme autoon, ja silmäni peitettiin huivilla, jotta jännityselementti pysyisi mukana koko matkan ajan. Kaappaajat kurvasivat autolla seuraavaan pisteeseen ja taluttivat minut määränpäähän, jossa kuusi ystävää otti minut vastaan riehakkaasti nauraen. Olin aivan pökertynyt!

Olimme saapuneet Alkuvoima-nimisen taideyhdistyksen tiloihin Halistenkoskelle. Pari vuotta sitten perustettu, turkulainen kollektiivi järjestää mm. retriittejä, näyttelyjä, joogaa ja yhteisöllistä toimintaa – ja vuokraa tietenkin tiloja yksityisiin tilaisuuksiin! Viehättävä, historialta tuoksuva puutalo on kuulemma aikoinaan toiminut vesilaitoksen johtajan asuntona. Keräännyimme galleriatilaan ja kävimme tutustumiskierroksen läpi: jokainen kertoi vuorollaan, että missä olemme tutustuneet ja jakoi joitakin hauskoja ja kivoja muistoja tai fiiliksiä minuun ja Hannuun liittyen. Nolojakin muistoja yritettiin kovasti kalastella, mutta niitä ei löytynyt – tai ehkä kukaan ei vain kehdannut paljastaa! Oli hauska kuunnella muistelmia, joista osan oli itsekin jo unohtanut.

Seurusteluun tuli pieni tauko, kun kaasot W ja A ilmoittivat, että ruoka on juuri saapunut. Kaasot olivat tilanneet alkupaloja sekä ruokaisat salaattiannokset Bagel Housesta. Bagel Housen korealainen bagel on yksi kestosuosikkejani, ja nuudelisalaatissa oli aasialaiseen henkeen pikkelöityä kurkkua, kimchimajoneesia, marinoitua nautaa ja seesaminsiemeniä, nam! ♡

Ruokailun jälkeen oli videoiden vuoro. Kaasot kertoivat, että koska kaikki eivät pystyneet osallistumaan päivään, olen saanut videotervehdyksiä sekä kirjeitä. Videotervehdykset katsoimme yhdessä, kirjeet ja muistot sain viedä kotiin luettavaksi. Videoiden kanssa taisi mennä melkein puolisen tuntia, kun lukioystäväporukka oli kuvannut yli kahdenkymmenen minuutin mafialyhytelokuvan. Videon aikana mafia toimitti kirjettä Skotlannista Kööpenhaminaan, sieltä Lappiin, Helsinkiin, Jyväskylään ja lopulta Turkuun. Videon päätteeksi paikalla oleva lukioystäväni ojensi kirjeen juhlallisesti minulle.

Kaikilla ystävillä oli omat Ed Sheeran -maskit, joten luonnollisesti täytyi ottaa ryhmäkuva kaikkien Ed Sheeraneiden kanssa. Olen todella kova Ed-fani! Rakastan hänen musiikkiaan, olen käynyt hänen keikoillaan Berliinissä, Tukholmassa ja tietenkin Helsingissä, kun hän ensimmäisen kerran tuli tänne Suomeen. Ystävät ovat kiusoitelleet minua siitä, että minulla on heikkous punapäihin, ja se taitaa olla tottakin. Kaasot vitsailivat joskus hääsuunnittelujen alussa, että he hankkivat polttareihin jättimäisen Ed Sheeran -pahvinuken, mutta ilmeisesti juttu vähän jalostui matkalla, ja maskit aiheuttivat kyllä paljon hupia polttaripäivänä! Yhden sain kotiinkin muistoksi.

Seuraavaksi galleriaan kärrättiin kookas matkalaukku, jonka kyljessä luki Cryptic Cargo. Matkalaukkuun pakattu liikuteltava pakopeli sisälsi tutkittavat esineet, kaiuttimen ja tabletin, jossa oli vihjeitä sekä digitaalisia tehtäviä. Tehtävänä oli maailman pelastaminen mystisen taudin kynsistä – eihän nyt polttareissa voisi mitään vähemmän tärkeää ollakaan! Pistettiin tabletista eeppinen video pyörimään ja aloitettiin tavaroiden tutkiminen. Pelissä oli aikaraja, olikohan päälle puolisentoista tuntia, ja se aika hyvin kulutettiinkin pelin parissa. Laatikoissa oli koodatut lukot, ja lukkojen numerot selvittämällä pääsi etenemään tutkimuksissa. Vaikka meitä oli yli kymmenen tutkijaa, niin tuntui, että jokaiselle löytyi jotain puuhattavaa, ja jokainen oli mukana ratkaisemassa jotain osuutta pelistä. Tämä oli tosi kiva juttu, eikä ollenkaan itsestäänselvyys! Olisi ollut tylsää, jos pelin mekaniikka olisi sallinut vain kaksi pelaajaa, ja loput olisivat seuranneet yleisönä vierestä.

En ole koskaan pelannut mitään pakopeliä, ja olen aina vähän jännittänyt sitä, että mitä jos ei tajua vihjeitä eikä ymmärrä, että mistä kaikki johtolangat tulevat! Cryptic Cargon peli oli ainakin minulle erittäin positiivinen kokemus, sillä vihjeitä oli monipuolisesti erilaisia – osa visuaalisia, osa matemaattisia, osa loogista päättelykykyä vaativia, joten välillä tuli itsellekin sellainen fiilis, että hei mähän tajuan tästä jotain. Konsepti oli todella simppeli ja helppo: avaa laukku, ota kaiutin ja tabletti, katso video ja aloita. Kun saimme selvitettyä elintärkeän lääkkeen kaavan, kaikki tavarat laitettiin takaisin laukkuun, laukku kiinni ja siinä kaikki. Positiivista oli myös, että ratkaisimme arvoitusta yhdessä koko porukalla, mistä syntyi aika kiva ryhmähenki. Monissa pakohuoneissa on rajoitukset henkilömäärissä, mutta tässä pelissä pystyimme kaikki olemaan osallisina, mikä oli ihanaa. Ainoa yllätys ilmeisesti oli, että matkalaukku oli todella iso, joten sen kärrääminen ei ollutkaan ihan niin mutkatonta, kuin mitä oli ajateltu.

Ihmiskunnan pelastamisen jälkeen kaasot ilmoittivat, että nyt on aika sanoa heipat kavereille ja jatkaa matkaa seuraavaan salaiseen paikkaan. Mutta minne? Polttaripostauksen toinen osa jatkaa raporttia!

5 kk häihin – toivon verso

Häihin on vajaa viisi kuukautta! Aika rynnii eteenpäin, vaikka koronavuodet ovat olleet elämäni hitaimmat!

Tunteet ovat kulkeneet vuoristorataa viimeisen kahden kuukauden aikana, ja välillä hääsuunnittelun liekki on hiipunut kyteväksi hiillokseksi. Epävarmuus on hidastanut ja lannistanut suunnittelumme aikataulua. Eniten uutisten vahtaaminen ja tilanteen jännittäminen on verottanut intoani tilasuunnitteluun. Tilojen ja koristeiden miettiminen tuntuu niin konkreettiselta, että hanskat tippuivat kädestä samalla sekunnilla, kun aloimme miettiä plan A:ta ja B:tä. Nyt kevään valonsäteiden ja toivoa herättävän exitin myötä alan minäkin nostaa päätäni leskenlehtien ja krookuksien mukana. Täten voin ilokseni ilmoittaa, että into tilasuunnitteluun on palannut!

Onneksi suurin osa tärkeistä varauksista hoidettiin ajoissa, joten himmailu ei ole ollut ollenkaan haitaksi tai vaaraksi juhlille tai meille. Väitän kuitenkin, että harvassa ovat ne päivät, jolloin en olisi missään kohtaa koko päivän aikana puhunut häistä tai pohtinut jotain häihin liittyen. Hääkupla-struggle is real.

Kokoustimme häätiimin kanssa etänä maaliskuun lopussa ja kävimme läpi häiden statusta. Agendamme koski lähinnä kahden suunnitelman läpikäyntiä ja keskustelua. Oli huojentavaa saada tiimiltä ehdoton tuki tilanteelle! Nyt tiedämme, että tiimimme on kanssamme matkalla – oli se kuinka pitkä tahansa. Tuntui myös hyvältä nähdä tuttuja kasvoja pitkästä aikaa. Monia tiimiläisiä emme ole tavanneet ikuisuuksiin koronan takia, ja se harmittaa suuresti. Onneksi meillä on älylaitteet, joiden avulla pysymme mukana muiden elämässä etäisyydestä huolimatta ♡

Häihin on tällä hetkellä ilmoittautunut 19 prosenttia kutsuvieraista. Paha tuosta on mitään johtopäätöksiä vetää suuntaan tai toiseen, mutta on hauskaa seurata tätä statistiikkaa matkan aikana.

Mietimme eilen illalla häiden to do -listaa, ja seuraavaksi hoidettavia asioita. Hannulla on tärkeimpänä pukuhommat, minulla kukkien hintakyselyt. Sitä ennen pitäisi suunnitella tarkemmin, että mitä kukkia haluamme eukalyptuksen rinnalle. Sitä ennen pitäisi suunnitella tilat. Iisakin kirkko, sieltä se lähestyy.

Minulta onkin kyselty jo paljon postauksia häidemme koristeista ja tilasuunnitteluista. Mieltä lämmittää kovasti, että aihe kiinnostaa ♡ Kirjoitan aiheesta vielä, odottakaa vain, kyllä niitä ilmestyy.

Ja kun ne alkavat, ne eivät lopu.

Lähetimme häätiimin täytettäväksi Doodlen, jotta saamme sovittua seuraavan hääsuunnittelupäivän. Toivomme kovasti, että pääsemme tapaamaan livenä, jolloin voisimme perehtyä suunnitelmiin tarkemmin ja ideoida asioita yhdessä eteenpäin.

Rakastan listoja. Ne antavat konkretiaa, ja selkeää tehtävää.

Nokka kohti kesää mennään!

Ketä pyydetään kaasoksi?

Tämä kuva on muutaman vuoden takaa, kun olin morsiusneitona rakkaan ystäväni ihanissa maalaishäissä ♡

Kyselin Instagrammin puolella, että millä perusteilla kukin on valinnut kaasonsa, ja mitä piirteitä kaasoissa arvostetaan. Tässä postauksessa jaan saamiani vastauksia nimettöminä. Osaa vastauksista on muokattu, että niistä ei tunnistettaisi henkilöä tai kontekstia. Postaus ei missään nimessä edusta yleistä hääväen mielipidettä, vaan kyseessä on enemmänkin pieni empiirinen tutkimus. Lisää kaasoaiheisia postauksia löydät kaasot-tagin takaa.

“Kaasoiksi pyysin läheisimpiä ystäviä elämän eri ajoilta.”

Suurin osa vastaajista oli valinnut kolme kaasoa. Suosituimmissa vastauksissa kaasoina oli kolme ystävää tai yksi sisko ja kaksi ystävää. Jotkut olivat myös pyytäneet kaasoksi sulhasen siskoa, mikä on mielestäni todella ihana idea, etenkin, jos siskon kanssa on jo ennestään läheinen! Kaasoiksi oli pyydetty lapsuudenystäviä, kavereita eri elämänvaiheista ja porukoista, ja myös uusia ystäviä, joiden kanssa oli lähentynyt viime aikoina, ja joiden kanssa vietti paljon aikaa nykypäivänä. Summa summarum, on hyvin vaikea vetää mitään yksiselitteisiä johtopäätöksiä siitä, että jokin tapa olisi enemmän yleisempi kuin toinen. Ehkä parhaiten näkyi se, että jokainen häitään suunnitteleva oli valinnut kaasoiksi sellaisia henkilöitä, joita itse halusi. Ja mikäs olisikaan sen oikeampi vastaus ♡

“Valitsin heidät, joiden kanssa olen eniten tekemisissä tällä hetkellä. Kaasoina ovat kaksi hyvää ystävää ja isosisko. Olisin voinut hyvin pyytää vielä kahta muutakin ystävää, mutta en halunnut turhan isoa häätiimiä.”

Millaisen kaason sitten pitäisi olla? Vahvasti nousivat esille luotettavuus, järjestelmällisyys ja organisointitaito. Kaasoilta toivottiin paineensietokykyä ja että langat pysyvät käsissä. Monelle kaaso oli tuki ja turva – henkilö, joka tietää ja tuntee morsiamen hyvin, ja piilottaisi kaikki hääpäivän kommervenkit ja kommellukset morsiamen silmiltä. Idearikkaat ja mielipiteitä omaavat kaasot olivat myös arvostettuja, sekä tietenkin hääintoilijat! Välttämättä kaasoja valitessa ei tule ensimmäisenä ajatelleeksi sitä, että hääsuunnittelua tehdään parhaimmillaan vuosi tai useampikin. Riippuen morsiamen innokkuudesta ja hääpäivän ajankohtaisuudesta morsian voi huhuilla kaasoja hääkuplaansa viikottain, miksei jopa päivittäin. Jos hääjuhlan suunnittelu tai sen miettiminen ei oikein maistu, niin kaasolla ja morsiamella voi olla edessään kivinen tie.

“Halusin valita ihmiset, jotka pitävät yllä innostusta ja positiivista meininkiä, joista tiedän, että he osaavat ajatella hääpäivänä minua ja minun parastani eivätkä lähde sooloilemaan.”

Vaikka kaasoksi vaikuttaa usein päätyvän jo ennestään läheinen ihminen, niin kaasoksi voi valita myös sellaisen henkilön, jonka kanssa haluaisi lähentyä! Matka kohti hääjuhlia syventää jo olemassaolevia ihmissuhteita, ja omasta ystävästä voi oppia paljon uutta suunnittelun aikana. Voit siis miettiä myös niitä ihmisiä, joiden kanssa olisi ihanaa suunnitella häitä ja viettää samalla enemmän aikaa yhdessä toisiin tutustuen. Uusi tuttavuus + hääsuunnittelu on kuitenkin kaksiteräinen miekka, sillä ihanasta puolitutusta voi paljastua myös ikäviä puolia häähumun tuiskeessa. Tämä on hyvä tiedostaa, ennen kuin kasaa itselleen uusien tuttavuuksien kaasotiimin.

“Valitsin ihmiset, joiden halusin olevan tukenani hääpäivänä.”

Oli liikuttavaa lukea teidän vastauksia kaasokyselyyn! Kiitos paljon kaikille vastanneille!

Onnea kaasojen valintaan ja menestystä hääsuunnitteluihin toivottaen,

Kiperät kaasokysymykset – osa II

Kansikuva © Andre Hunter on Unsplash

Kiperät kaasokysymykset jatkuvat toisella (ja viimeisellä) osalla. Ensimmäisen osan voit lukaista täältä. Blogin kaasot-tagin kautta pääset lukemaan muita kaasoaiheisia postauksia, joissa jaetaan vinkkejä kaason ja häätiimin valintaan. Onnea pohdintoihin!

Disclaimer: En ole psykologisen alan koulutettu ekspertti. Neuvojeni hyödyntäminen tapahtuu aivan omalla vastuulla. Kriiseissä ja suuremmissa kiistoissa suosittelen kääntymään ammattilaisen puoleen

Olemme ystäväni kanssa sopineet teini-ikäisinä, että olemme toistemme kaasoja. Olemme edelleen ystäviä, mutta en usko, että yhteistyöstämme tulisi kovinkaan sujuvaa. Miten pyydän kaasoksi ihmistä, jonka en halua suostuvan?

Älä pyydä.

Pyyntöä ei voi tehdä niin, että se ei kuulostaisi houkuttelevalta. Kun morsian kysyy ystäväänsä kaasoksi, on todella suuri kiusaus sanoa pyyntöön kyllä, vaikka molemmat olisivat sisimmissään sitä mieltä, että homma ei välttämättä tulisi toimimaan. On tietysti hienoa, jos teiniajan ystävykset ovat edelleen läheisiä, ja menneinä vuosina tehdyt kaasolupaukset voidaan pitää. Mutta varmaankin tavallisempaa on se, että elämä vie mennessään, ja nuoruuden läheisin ystävä ei enää olekaan sitä. En usko, että kukaan ajattelee, että teininä tehdyt lupaukset on pidettävä – maksoi mitä maksoi. Tekisin valinnan omien toiveideni ja tahtotilojeni mukaan, sitä varmasti ystäväkin toivoo! Jos henkilö on sinulle edelleen läheinen ja olette paljon tekemisissä, niin suosittelisin juttelemaan asiasta rehellisesti ystävän kanssa. Toisaalta jos ette ole kovinkaan läheisiä, niin tuskinpa silloin on vaaraa siitä, että ystäväsi odottaisi pyyntöä. Voihan sekin olla mahdollista, että hän ei itse enää edes muista koko kaasolupausta, jolloin olet stressannut koko jutusta aivan turhaan!

Olen epävarma siitä, että kysynkö tiettyä henkilöä kaasoksi. Mikä ratkaisuksi?

Heti ensialkuun voit katsoa täältä kysymyksiä pohdintojesi tueksi. Ehkä miettisin tarkemmin sitä, että mistä epävarmuus tulee. Olin erittäin epävarma silloin, kun aloitin kaasojen pohtimisen. Prosessin aikana luonnostelin mielessäni varmaan kuutta eri versiota, kunnes päädyin tähän viimeiseen kokoonpanoon. Prosessi kesti useamman kuukauden – mutta tämä on varmaan jo melko epätavallista, minä vain rakastan miettimistä ja analysointia!

Sanoisin, että kun olet asiaa pohtinut tietoisesti ja vähemmän tietoisesti, antanut kaasovalinnan muhia päässäsi, miettinyt listaamiani kysymyksiä ja keskustellut ehkä kumppanisi kanssa, niin suosittelisin luottamaan intuitioon. Jos epävarmuutesi liittyy henkilöön, niin se on todennäköisesti perusteltua. Jos epävarmuus johtuu sinusta, niin se katoaa pohdintojesi myötä. Mietiskelyn jälkeen kannattaa kuitenkin uskaltaa myös luottaa siihen omaan ystävään: jos haluat hänet kaasoksi, niin kysy rohkeasti, ja keskustelkaa kaason roolista yhdessä. Jos sinua mietityttää vaikka se, että viihtyykö hän kaason roolissa tai kestääkö hän stressiä, niin kerro ystävällesi että mitä kaasolta odotat ja kysy hänen mielipidettään.

Jos yksittäisen kaason pohtiminen tuntuu haastavalta, niin mieti häätiimiä kokonaisuutena. Millaisia henkilöitä haluaisit häätiimiinne? Miten nämä henkilöt toimisivat yhteen? Löydät kyllä vastauksen, vaikka se aikaa veisikin ♡ Tsemppiä!

© Devon Divine on Unsplash

Kuinka pidän yllä kaasojen tiimihenkeä, kun kaasot ovat eri paikkakunnilla ja emme voi tavata niin usein?

Meillähän on tämä tilanne, nimittäin yksikään häätiimiläisistä ei asu Turussa! Valinta oli täysin tietoinen, sillä suurin osa pitkäaikaisista ystävistämme asustaa muissa kaupungeissa. Kaasoja valitessani huomioin siis sen, että he ovat valmiita ja pystyvät sitoutumaan suunnitteluun, vaikka se vaatisikin matkustamista Turkuun silloin tällöin. Luonnollisesti korona on pistänyt kapuloita rattaisiin entisestään, joten ne vähäisetkin hääsuunnitteluviikonloput ovat kuihtuneet kasaan. Siispä: laita Whatsapp laulamaan ja järjestä etämiittejä! Minulla ja kaasoilla on oma Whatsapp-ryhmä, johon laitan kuvia sormussovituksista ja hääkoristeideoista. Nyt alkuvuodesta olemme järjestäneet hääsuunnittelukokoukset etänä koronan takia, ja itse asiassa maaliskuun lopussa olisi luvassa taas yksi miitinki etänä. Onhan se etäily kurjaa, mitä sitä kieltäkään, mieleni huutaa välillä, että missä ovat ne odottamani koristeluviikonloput ja kaasoillat, mutta sama harmistus pätee kaikkiin muihinkin kaveriporukan tapaamisiin, joten tämä ei tunnu sen enempää nihkeältä kuin mikään muukaan. Ja tärkeintä on, että tulee hyvä fiilis siitä, kun pääsee höpöttelemään hääjutuista tiimin kanssa – oli se sitten kasvotusten tai ruudulta.

Jos tuntuu, että joku kaasoista ei oikein löydä paikkaansa tiimissä, niin voit pyytää kaasoa avuksi joihinkin tiettyihin tehtäviin häiden järjestelyissä, tai järjestää isomman kokouksen koko häätiimin kanssa, jossa sovitte yhdessä tehtävistä mitä kukin tiimiläinen hoitaa. Lisää vinkkejä tehtävien jakamiseen seuraavassa kysymyksessä:

Kuinka paljon kaasoilta voi pyytää apua hääpäivänä?
Entä mihin kannattaisi palkata apua?

Kaasojen tehtäviä kannattaa miettiä jo ennen kaasokosintaa, ja keskustella asiasta varhaisessa vaiheessa. Eli kommunikoi selkeästi se, että mitä sinä odotat kaasoiltasi ja mitä te odotatte häätiimiltänne. Me keskustelimme häiden tehtävistä ja vastuista ensimmäisessä hääsuunnitteluviikonlopussa, jolloin tiimiläiset tapasivat toisensa. Kirjoitimme esitykseen auki sen, mitä odotamme, mitä emme ja mitä toivomme. Tämän lisäksi meillä oli luonnos Häiden tehtävät -excelistä, johon oli listattu yksittäisiä tehtäviä kuten opastekylttien sijoittaminen ja noutaminen, eri huoneiden koristelut tai puheiden pitäminen.

Kaasoksi pyytämisen yhteydessä tai pian sen jälkeen olin keskustellut jokaisen kaason kanssa erikseen siitä, missä erityisesti toivoisin heidän apuaan, joten heillä oli jo jonkinlainen käsitys omasta roolistaan ennen yhteiskokousta. Olisi hyvä kertoa omat odotukset ja toiveet kaason suhteen mahdollisimman pian, mielellään jo kaasoksi pyytämisen yhteydessä! Yleensä morsian toivoo, että kaasot ovat mukana morsiuspuvun sovituksissa, sormuksen etsimisessä tai muissa hääsuunnitteluun liittyvien aktiviteettien hoitamisessa. Käsittääkseni on myös hyvin tyypillistä, että kaasoilta odotetaan osallistumista hääsuunnitteluun, esimerkiksi koristeiden tekemiseen, juhlaruokien valmisteluun tai ohjelman organisointiin. Ehkäpä halutaan, että häätiimi saapuisi juhlapaikalle jo päivää tai kahta ennen auttamaan viime hetken valmisteluissa. Nämä eivät ole mielestäni ollenkaan kohtuuttomia pyyntöjä, sillä häätiimin suurimpia anteja on se yhdessä tekeminen!

No sitten varsinaiseen hääpäivään.

Auttamisen määrä riippuu mielestäni todella paljon kaasosta ja kaason omista toiveista. Älä pyydä enempää kuin mitä kaaso pystyy antamaan oman hyvinvointinsa rajoissa. Meistä varmasti jokainen toivoo, että häätiimi saisi nauttia hääpäivästä, jonka eteen on yhdessä tehty kovasti töitä. Mutta tässä voi olla suuriakin eroja kaasojen välillä. Joku haluaa pysyä kärryillä kokonaisuudesta, pidellä ohjaksia, ehkä olla esilläkin. Joku taas toivoo, että kiireellisin aika on ennen hääpäivää, jotta hääpäivänä voi vain nauttia juhlatunnelmasta ja viihdyttää vieraita. Yksi stressaantuu siitä, jos on liikaa hommaa ja liikkuvia palasia, toinen taas stressaantuu siitä, jos ei tiedä mitä missäkin tapahtuu ja joutuu istumaan tyhjänpanttina. Puhun varmaankin kaikkien kaasojen puolesta, jos sanon, että ei ole reilua odottaa häätiimin siivoavan juhlapaikkaa aamuyön pikkutunneilla tai tekevän töitä kellon ympäri koko hääviikonlopun ajan. Laita itsesi kaason kenkiin: jos ystäväsi järjestäisi hääjuhlat, mitä olisit valmis tekemään kaasona?

© Genessa Panainte on Unsplash

Jos haluat, että joku keskittyy häissäsi pelkästään yhteen asiaan ja jättää juhlimisen toissijaiseksi, suosittelisin ammattilaisen palkkaamista tehtävään. Esimerkiksi häävieras + valokuvaaja voi olla haastava yhdistelmä, sillä joko vieras ei ehdi nauttia juhlista tai valokuvaus kärsii, kun kuvaaja ei saa kaikkea tallennettua. Mielestäni on hyväksyttävämpää, jos kaasolta odotetaan jotain ennen tai jälkeen juhlien, esimerkiksi jos kaasosi on meikkaaja-kampaaja, niin mikset voisi pyytää häntä tekemään sinulle hääpäivän meikkiä ja kampausta. Mutta tehtävät, jotka vievät käytännössä koko juhlapäivän, kuten valokuvaus, väistämättä vaikuttavat kaason juhlimiseen hyvinkin vahvasti. Tottahan hääpari haluaa, että häätiimi saa myös nauttia päivästä kuten muutkin juhlavieraat ♡ Kannattaa kuitenkin etukäteen keskustella kaason kanssa ja kysyä hänen mielipidettään asiasta.

Meillä on ajatuksena pilkkoa häitä osiin niin, että jokainen hääseurueen jäsen saisi ns. vapaa-aikaa hääpäivään. Osat koostuvat vihkimisestä, jonka jälkeen siirrytään juhlien toiseen osioon eli juhlapaikalle, jossa on ruokailu sekä aktiviteetteja. Kolmannen osuuden korkkaavat iltabileet. Seremoniamestarit, jotka ovat myös hääseurueessa, pitelevät kokonaisuuden lankoja käsissään, mutta vetovastuut painottuvat päivän aikana eri tiimiläisille. Tässä taustalla on toive siitä, että jokaisella olisi juhlissa aikaa myös vain hengähtää ja nauttia juhlista. Jää nähtäväksi, miten visiomme toteutuu käytännössä! Raportoin suunnitelmien onnistumisesta tänne häiden jälkeen.

Kiitos vielä kertaalleen kaikille kysymyksiä lähettäneille! Kaasous selvästi on elämää suurempi asia, ja merkityksellinen kunnianosoitus häissä ♡ Muistetaan kuitenkin ottaa myös jäitä hattuun, sillä loppujen lopuksi kaaso on vain kaaso, ja ystävät silti yhtä rakkaita ja tärkeitä riippumatta siitä, kuka siellä alttarilla morsiamen vieressä seisoo.

Rakkaudentäyteistä suunnittelua,

Kiperät kaasokysymykset – osa I

Kansikuva © Katelyn MacMillan on Unsplash

Kyselin teiltä kimurantteja kaasokysymyksiä, ja jösses niitähän tuli! Kyssärit olivat välillä niin haastavia, että sain moneen kertaan raapia päätäni ja pohtia oikein ajan kanssa, että mitä itse tekisin. Näiden kysymyksien kautta todellakin konkretisoitui se, että morsiamen ja kaason välinen suhde on jotain elämää suurempaa. Jos murehdit kaason valintaa, niin tsekkaa myös aikaisemmat kaasoihin liittyvät postaukseni, joissa annetaan vinkkejä pohtimiseen! Postaukset löydät tagilla kaasot.

Disclaimer: En ole psykologisen alan koulutettu ekspertti. Neuvojeni hyödyntäminen tapahtuu aivan omalla vastuulla. Kriiseissä ja suuremmissa kiistoissa suosittelen kääntymään ammattilaisen puoleen

Pitääkö juuri paras ystävä valita kaasoksi?
Entä, jos joku ystävistäni olettaa, että pyydän häntä kaasoksi?

Tässä on yhdistettynä kaksi kysymystä, sillä ne liippaavat läheltä toisiaan. Molempien kysymysten keskiössä on ystävien odotukset ja omaan kaasovalintaan kohdistuvat oletukset ja paineet. Puhuinkin tästä jo aiemmassa merkinnässä: lähipiirillä voi olla omia toiveita ja ajatuksia kaasoudesta, samalla tavalla kuin voi olla vaikkapa lapsen kummiudesta. Etenkin pitkäaikaiset ja läheiset ystävät saattavat jo ennakoida tulevaa kaasokysymystä, ja mennä innoissaan asioiden edelle. Ikäväksi tilanne muuttuu vasta silloin, kun omat ja rakkaan ystävän ajatukset kaasoudesta eivät kohtaakaan.

Omaa parasta ystävää ei tarvitse valita kaasoksi, mutta moni kokee luonnolliseksi pyytää kaasoiksi heille erityisen rakkaita läheisiä – usein siis parasta ystävää, jos sellainen on. Kaaso voi kuitenkin merkitä sinulle juuri sitä, mitä sinä haluat! Syyt ja perustelut kaasovalintasi takana ovat sinun ja kumppanisi yksityinen asia. Vaikka moni nostaa kaason asemaa ja roolia jalustalle, niin haluaisin korostaa, että kaasona oleminen ei tarkoita suoraan sitä, että kaaso on sinun kaikista tärkein ystäväsi. Esimerkiksi itselläni on laaja ystäväpiiri, joten olisi ollut vaikeaa valita kaaso pelkästään miettimällä sitä, että kuka tai ketkä ovat minun parhaita ystäviäni. Oikeastaan tätä kysymystä miettimällä en olisi varmaan koskaan päässyt puusta pitkälle, sillä koko ajatus valitsemisesta olisi ahdistanut niin paljon! Kannattaa pohtia asiaa laajemmin, täältä löydät vinkkejä avuksesi.

Ystävien kanssa paras avain on se tuttu ja toisteltu kommunikointi. Jos huomaat lähelläsi innokkaan kaasoehdokkaan, joka odottaa kuumeisesti Sitä Kysymystä, niin suosittelen ottamaan aiheen vain rohkeasti puheeksi esimerkiksi kertomalla, että keitä olet pyytänyt kaasoiksi. Päätöksesi voi harmistuttaa innokasta ystävää, mutta jos haluat, niin voit pyytää häntä mukaan häävalmisteluihin – hänen ei todellakaan tarvitse olla kaaso voidakseen osallistua häähumuun!

Joskus kaasoudesta puhuttaessa tulee vähän sellainen olo kuin kaason asema olisi tavoiteltava palkinto, joka halutaan itselle voiton merkiksi. Tottakai kaasous on kunnia-asia, ja kaasolla on erityinen rooli hääjuhlassa, mutta kaasottomuus (siinäpä uusi termi) ei tarkoita vähäpätöistä tai vähemmän arvokasta. Itse asiassa kaason rooli voi olla hääpäivänä melkoisen kiireinen ja työteliäs, kun taas muut juhlavieraat pääsevät nauttimaan työn hedelmistä eli itse hääjuhlasta ilman velvollisuuksia tai vastuita (tai jos sellaisia on, niin todennäköisesti ne ovat yksittäisiä ja verrattain pienempiä). Mutta onhan kaasona myös ihanaa! Toim.huom. Tämä lisäys oli pakko tehdä, jotta omat kaasoni eivät ryntää luokseni irtisanoutumaan tehtävistään!

© Omar Lopez on Unsplash

Olen ollut ystäväni kaasona. Tarvitseeko minun vastavuoroisesti pyytää häntä kaasokseni omiin häihini?

Ei.

Siinäpä se kaikessa lyhykäisyydessään.

Yleisesti ei mielestäni voi olettaa, että jos pyydät ystävää kaasoksi, niin automaattisesti olet myös hänen kaasonsa hänen häissään. Sama pätee vaikkapa hääkutsuihin: jos joku kutsuu sinut heidän häihinsä, niin se ei tarkoita sitä, että sinun täytyy kutsua heidät sinun häihisi, sillä jokaiset häät ovat erilaiset ja yksilölliset. Näin myös kaasojen kanssa. Ehkä ystävälläsi oli viisi kaasoa, mutta sinä haluatkin vain yhden?

Kuitenkin on mahdollista, että ystäväsi odottaa kysymystä, sillä hän saattaa olettaa sinun pyytävän häntä vastavuoroisesti kaason tehtäviin. Ehkä tässäkin tilanteessa kertoisin hänelle päätöksen tehtyäni, että keitä olen pyytänyt kaasoksi, ja pyytäisin häntä mukaan hääsuunnitteluihin ystävänä, jos haluaisin. Jos ette ole kovin paljon yhteyksissä eikä asiasta puhuminen tunnu luontevalta, niin se ehkä jo kertoo puolestaan siitä, että asiaa ei välttämättä tarvitse erikseen nostaa esille.

Tuleeko yhdeksi kaasoksi valita sisko, vaikka hän asuisi eri maassa ja emme ole kovin paljon yhteydessä? Äitini on pyytänyt, että valitsisin siskoni, koska se olisi siskolle hyvin tärkeää, mutta hän ei sijainnin takia pysty olemaan konkreettisena apuna häiden suhteen. Sopisiko tilanteeseen paremmin “nimellinen” kaasorooli, jotta kenellekään ei tulisi paha mieli, vai pitäisikö kaasous vapauttaa jollekin ystävälle?

Huh! Tätä kiperää kaasokysymystä ei olekaan kovin aukotonta selvittää. Mieleeni pulpahti ensimmäisenä paljon lisäkysymyksiä: Miten sisko suhtautuu kaasoiluun, onko se hänelle tärkeää? Äiti voi sanoa yhtä ja sisko toista. Entä onko kysyjälle tärkeää, että oma sisko on kaasona? Vaikka pyytäjänä on ollut äiti, niin hän ei kuitenkaan todennäköisesti ole 24/7 mukana hääsuunnittelussa, joten rohkaisisin pohtimaan sitä, että mikä on itselle sujuvin ja mielekkäin tapa järjestää häät.

Ensimmäisenä miettisin, että millaista apua haluan kaasoilta. Käytännön tukea juhlien järjestämiseen, henkistä tukea vai pelkästään apua hääpäivänä? Ovatko jotkin asiat minulle erityisen tärkeitä, esim. läsnäolo hääsuunnittelukokouksissa tai osallistuminen häämekkosovituksiin tai koristeluviikonloppuihin? Tämän jälkeen lähtisin miettimään, että millainen kokoonpano vastaisi eniten omiin toiveisiini ja tarpeisiini. Millaisella porukalla järjestely tuntuisi helpolta ja vaivattomalta, mielekkäältä? Entä sisko, onko hänet helppo ujuttaa yhtälöön, vai tuntuuko jo valmiiksi, että tämä ei ole hyvä ajatus?

Jos sisko on innoissaan häistä ja haluaa osallistua, niin löydätte kyllä tapoja etäisyydestä (ja kaasoudesta) huolimatta. Tarkoitan tällä siis sitä, että hänen ei tarvitse olla kaaso voidakseen olla mukana häähumussa. Mutta jos haluaa pyytää siskoa kaasoksi ja etänä oleminen tuntuu hankalalta, niin voi sopia, että hän tulee kaasona muiden kaasojen avuksi häiden alla. Jos asialla ei ole niin väliä, niin miksei ottaisi huomioon äidin/siskon toivetta? Mutta päätöstä ei kannata tehdä sen takia, että kenellekään ei tulisi paha mieli. Tärkeintähän on, että morsiamella ei ole paha mieli 😉

Minulla on sisaruksia, mutta he eivät ole häätiimissä. Tätä kyllä mietin myös pitkään, sillä olen läheinen etenkin nuoremman siskoni kanssa – näemme ja soittelemme usein, joten häiden suunnittelu olisi helppoa ja luontevaa. Mutta kun pohdimme asiaa yhdessä Hannun kanssa, niin totesimme, että lähiperhe on häiden suunnittelussa mukana joka tapauksessa. Äidit, sisarukset ja muut lähisukulaiset ovat aktiivisia ja haluavat osallistua, joten halusimme koota häätiimin ystävistä, jotta hekin pääsevät mukaan hääsuunnitteluihin. Toistaiseksi häiden suunnittelu on edennyt oikein hyvin!

Tsemiä kaikille kaasoa metsästäville!
Kaason valinta ei aina ole helppoa, mutta se on kaiken pohdiskelun ja mietinnän arvoista ♡

Unelmien kaason metsästys

selective focus photography of women holding wedding flowers

Kansikuva © Emma Bauso on Pexels.com

Pst! Huomasitko, että ensi viikolla alkavassa Häämessut netissä -tapahtumassa on myös kaasoaiheista ohjelmaa! IG Live & Q&A Kaasojen ja bestmanien tehtävät häissä pidetään sunnuntaina 14.3 klo 14.30 Instagrammissa @haamessutnetissa-tilillä. Ohjelman voi myös katsoa jälkikäteen tallenteena IGTV:stä, joten ei tarvitse huolestua, jos ei juuri tuolloin ole netin äärellä!

Kun puntaroin kaasovalinnan vaikeutta viime vuoden kesällä käyden läpi kaikkia mahdollisia eri yhdistelmiä, ja stressasin sitä kuinka en tiedä tulevatko nämä ja nämä toimeen keskenään, ja mitä jos tämä ystävä vaan stressaantuu häiden suunnittelusta eikä osaa nauttia siitä yhtään, yksi kaasoistani (joka ei tosin vielä silloin tiennyt, että häntäkin aiotaan pyytää kaasoksi) sanoi minulle: “Sä valitset kaason sun sydämellä, et järjellä.”

Olen samaa mieltä, ja jaan tämän hyvin simppelin, kauniin neuvon myös sinulle:

Valitse kaaso sydämelläsi.

Kuka on sinulle, teille, rakas ystävä?
Kenet haluat mukaasi hääsuunnitteluihin ja hääpäivänä?
Tuleeko mieleesi joku ystävistäsi, jota ilman et voisi edes kuvitella suunnittelevasi häitäsi?

crop friends stacking hands together
© Andrea Piacquadio on Pexels.com

Tärkeitä, kauniita kysymyksiä. Mutta koska olen hyvin perusteellinen tyyppi, niin lisäksi mietin erittäin paljon seuraavia kysymyksiä, joita suosittelen sinullekin, kaason metsästäjä:

Kenen kanssa haluat intoilla hääjutuista ja suunnitella häitä?
Kenelle avaudut, kun jokin harmittaa tai turhauttaa?
Kenen kanssa voit puhua rehellisesti ihan kaikesta?
Kuka saa sinut rauhoittumaan?
Kehen luotat sataprosenttisesti?

Hääpari tarvitsee vierelleen ihmisiä, jotka osaavat olla parin tukena. Hääjuhlat herättävät odotuksia ja mielipiteitä, ja häätiimin tärkeimpiä tehtäviä minun mielestäni on tsempata ja auttaa hääparia pysymään kannassaan. Kun häävieraat esittävät pyyntöjä, oletuksia ja vaatimuksia, häätiimi muistaa kysyä: Mitä te haluatte, mitä te toivotte?

Ja se kuuluisa kommunikaatio. Ympäröi itsesi kaasoilla, joille uskallat kertoa kiertelemättä ja kaartelematta pelkosi, toiveesi, odotuksesi, kaiken! Kommunikaation on toimittava molempiin suuntiin, eli sinun on voitava luottaa siihen, että sinulle kerrotaan jos jokin on huonosti, harmittaa tai mietityttää.

Kun häävieraat esittävät pyyntöjä, oletuksia ja vaatimuksia, häätiimi muistaa kysyä: Mitä te haluatte, mitä te toivotte?

Lopuksi voit vielä miettiä kaasoja käytännön näkökulmasta (tämän sanaparin jälkeen varmaan puolet lopettivat lukemisen, ja toinen puoli miettii, että oliko kyseessä nyt hääjuhla vai työprojekti…):

Millaista apua tarvitset hääjärjestelyihin?
Asuuko joku ystäväsi lähellä, jolloin hänestä olisi paljon apua järjestelyissä?
Keiden kanssa vietät muutenkin paljon aikaa arjessa?
Kuka rakastaa häitä ja pysyy häähömpötyksessä mukana vuoden päivät?

Voit miettiä ihan konkreettisia taitoja, kuten visuaalisuus, leipominen, valokuvaus, organisointi, tekniikka, käsityötaidot… Tarvitsetko järjen ääntä, henkistä tukea, jotakuta, joka taittelee kanssasi 500 paperikukkasta ja on vielä senkin jälkeen innoissaan tekemässä macrame-verhoa? Muista kuitenkin, että ystäviä voi pyytää mukaan hääavuksi vaikka he eivät olisi kaasoja!

crop female with glass jar with garland in hands in nature
© Rachel Claire on Pexels.com

Kaasojen valinnassa minulle oli tärkeää, että vierelläni on ihmisiä, joille pystyn kertomaan rehellisesti huoleni ja murheeni, joiden ajatuksiin ja näkemyksiin luotan, ja jotka pysyvät tukenani silloin, kun sitä tarvitsen. Yksi isoimpia arvoja, josta puhuimme Hannun kanssa ennen häätiimiläisten valintaa, oli se, että haluamme hääsuunnittelun olevan innostavaa ja positiivista. Toiveenamme oli, että ikävät ja stressaavat asiat tulisivat hääsuunnittelun ulkopuolisilta tahoilta – ei häätiimin sisältä. Tämä tosin on sinänsä melko turha seikka korostaa, sillä valtaosa ystävistämme allekirjoittaa nämä täysin samat arvot.

Kaasovalinnan ankara pohtiminen vei energiaa ja aikaa, mutta kyllä se tuotti tuloksiakin: nyt meillä on kasassa timanttinen häätiimi, josta en voisi olla onnellisempi ♡ Toivon, että näistä kysymyksistä ja vinkeistä on apua sinulle, joka vielä pohdit ketä pyytää mukaan hääseurueeseen – paljon onnea pohdintoihin ja hääsuunnitteluihin ♡