Saisikos olla nokialaista?

Kaupallinen yhteistyö Nokian Panimon kanssa

Olenkin jo aikaisemmin maininnut, että leijonanosa juomistamme tuli Nokian Panimolta. Päädyimme Nokian Panimoon sen jälkeen, kun olin tutustunut (ja ihastunut) heidän mocktaileihinsa. Kävimme valitsemassa sopivat juomat paikan päällä samalla, kun panimon silloinen toimitusjohtaja Matti Heikkilä esitteli meille tiloja. Panimovierailusta voit lukea täältä ja mocktaileista täältä.

Sovimme panimon kanssa, että noutaisimme juomat ennen häitä tehtaanmyymälän aukioloaikojen puitteissa. Aukiolo vaihtelee hieman sesongin mukaan, viimeisimmät tiedot voi tarkistaa panimokaupan ja terassin Facebook-sivuilta. Teimme juomatilauksen huhtikuun lopussa (myöhemminkin olisi varmasti sopinut, mutta halusimme olla ajoissa liikkeellä), ja sovimme, että haemme juomat heinäkuun lopulla lauantaina. Kun hakupäivä lähestyi, panimolta kerrottiin, että juomat oli kerätty valmiiksi odottamaan noutoa, jännittävää!

Piipahdimme myymälässä maksamassa tilauksen, jonka jälkeen kaarsimme autolla lastauslaiturille. Tölkit kärrättiin auton viereen, josta ne oli helppo nakata suoraan kyytiin. Olen vieläkin ihmeissäni, että toden totta saimme kaiken mahtumaan pieneen tilaihmeeseemme! Niputimme samalle ajoreissulle vielä Tampere-päivän sekä pistäytymisen Urjalan Makeistukussa, mutta jos olisimme käyneet vain noutamassa juomat, koko matkaan olisi mennyt yhteensä vain nelisen tuntia. Kolme viikkoa ennen häitä neljä tuntia autossa kuulosti paljon houkuttelevammalta kuin ajomatka Helsinkiin ja notkuminen Megastarilla.

Lopullinen tilauksemme sisälsi seuraavat juomat:

  • Alkoholittomat
    • Mocktail Italian Spitz, 3 ltk / 72 tlk
    • Mocktail Piña Colada, 3 ltk / 72 tlk
    • Russian Tonic, 2 ltk / 48 tlk
    • Sun’n Sweet Strawberry, 2 ltk / 48 tlk
    • Sun’n Amazing Apple, 1 ltk / 24 tlk
    • Sun’n Rose Lemonade, 1 ltk / 24 tlk
  • Alkoholilliset
    • Olut Luomu Pils, 4 ltk / 96 tlk
    • Olut Micro IPA, 2 ltk / 48 tlk
    • Olut Kellari, 2 ltk / 48 tlk
    • Siideri Big Apple, 5 ltk / 120 tlk
    • Siideri Rose & Lime, 2 ltk / 48 tlk

Isompaa tilausta tehdessä kannattaa laittaa tarjouskysely sähköpostitse. Tölkit tulevat 24 tölkin laatikoissa, joten määrät on hyvä laskea valmiiksi laatikoiden mukaan, ja mainita juhlapäivä sekä noutoajankohta.

Panimon juomien lisäksi meillä oli alkumaljat, viinejä ruokajuomana sekä erikoisdrinkit Cocktail Hour -ohjelmaan. Mitoitimme juotavaa 10 annosta per vieras.

Tein juomille nimikyltit, jotka turkulainen luottoprinttaamoni Printteri toteutti. Kyltit tulostettiin kaksipuoleisina tekstuurimaiselle kartongille, ja niiden väliin tuli pinkopahvit, jotta ne pysyivät suorina puukylttipidikkeissä. Kartongin nimi oli Keyacolour Recycled Chalk 250g. Kyltteihin merkitsimme minun suosikkimocktailini Italian Spritzin sekä Hannun lempioluen, joka oli Keisarin Micro Ipa.

Keksimme juomille lyhyet lausahdukset kuvaamaan niiden makukokemusta. Meillä oli hauskaa näitä ideoidessa!

  • Big Apple Cider: Ei liian hapokas
  • Rose & Lime Cider: Ruusunpunaisille unelmille
  • Italian Spritz: Aperolin makeanhapan sisko
  • Piña Colada: Vie sinut Teneriffalle – tai minne ikinä haluat
  • Keisari Micro Ipa: Gluteeniton, enemmän makua, vähemmän alkoholia
  • Keisari Luomu Pils: Hiilineutraali, gluteeniton, kaikin puolin ekologinen
  • Keisari Kellari: Tuttu ja turvallinen lager
  • Sun’n Amazing Apple: Omenalimu päivässä pitää lääkärin loitolla
  • Sun’n Sweet Strawberry: Makea, siis todella makea!
  • Sun’n Rose Lemonade: Prinsessojen juhlajuoma

Mitäs vieraat tykkäsivät? Hannun sukulaispoika oli kuulemma juonut kahdeksan mansikkalimua ja tanssinut bändin settien aikana täydellä teholla! Mocktailit, etenkin Italian Spitzit menivät kuin kuumille kiville, kuten olin aavistellutkin. Valikoima tuntui olevan tarpeeksi laaja, jotta jokaiselle löytyi jotain mielekästä juotavaa.

Koska baari aukesi vasta iltaohjelman aikaan lähempänä kahdeksaa, vieraille ei jäänyt montaakaan tuntia aikaa nauttia juotavista. Bändin settien, ohjelman ja aktiviteettien lomassa osa vieraista ei ehtinyt syventyä baarin antimiin, jonka seurauksena juomia jäi reilusti yli. No, eipä ole tarvinnut hankkia juotavia loppuvuoden illanistujaisiin!

Mielestäni on huikeaa, että meillä on kotimaisia, hinnaltaan kilpailukykyisiä optioita ulkomaisille juomatoimittajille. Hääblogeja ja Facebook-ryhmiä selatessa olen huomannut, että suurin osa hankkii juomansa Saksan nettikaupasta, Tallinnan päiväreissulta tai ostosristeilyltä. Nettikaupat ovat varteenotettava vaihtoehto, mutta tilaukseen liittyy paljon riskejä, joita ei välttämättä voi välttää edes sillä, että tilaisi juomat reilusti hyvissä ajoin. Itseäni myös hirvitti se, kuinka paljon pelkkien juomien hankkimiseen ja hakemiseen menee aikaa! Vaikka olemmekin Hannun kanssa kulinaristeja, meille kummallekaan juomien pohtiminen ei ole ollut hengen ja veren asia. Tukemalla kotimaista saimme laadukkaita juomia, jotka ilahduttivat meitä ja vieraita, mutta samalla säästimme myös merkittävän määrän aikaa ja vaivaa! Kaiken kaikkiaan juomien hankinta oli meille win-win, ja olen enemmän kuin iloinen siitä, että pystyin ujuttamaan panimoa lähipiirini – ja nyt tämän blogin kautta myös teidän lukijoiden – tietoisuuteen! Kiitos Nokian Panimo, toivottavasti useampikin hääpari löytää jatkossa teidät ja virkistävät juomanne!

Illat pitenevät ja häät lähestyvät

Kaikun tuhkat ovat nyt kotona, veimme niitä hakiessa kukkia eläinlääkäreille kiitokseksi. Eläinlääkäriasema Vettorilta tuli myös kaunis kortti Kaikun muistolle. Kiitos ihanista tsemppiviesteistä, joita olette lähettäneet ♡

Itkuhetkiä tulee ja ikävä iskee, mutta olemme pikkuhiljaa palailleet hääjuttujen pariin. Tulevaisuuden kivojen asioiden ajattelu ja suunnittelu on tarjonnut suurinta lohtua ikävän keskellä. Olemme miettineet, että miten ja millä tavoin toisimme Kaikun osaksi hääpäivää, vaikka hän ei olekaan paikalla fyysisesti. Olen jo aikaisemmin pitänyt siitä ajatuksesta, että häävieraat saisivat pienen tuliaisen vietäväksi kodin nelijalkaisille. Nyt Kaikun poismenon myötä idea tuntuu entistä tärkeämmältä. Esimerkiksi tällaiset kotiin vietävät pussukat olisivat kiva tapa muistaa koirakavereita.

© Wedding Bee

Pidimme hääsuunnitteluviikonloppua häätiimin kanssa ennen Kaikun yllättävää lopettamista, joten siitä kirjoittelu meinasi jäädä kokonaan väliin. Lohdullista oli se, että Kaikun viimeinen viikonloppu oli täynnä herkuttelua ja huomiota hänelle rakkailta ihmisiltä ♡

Hääsuunnitteluviikonloppu oli Kaikun rapsuttelun ja viisujen ohella täynnä ohjelmaa. Pakersimme koristeita, maistelimme häiden juomavaihtoehtoja ja kävimme läpi hääviikonlopun tarkempaa aikataulua. Raati valitsi tumman, australialainen Lindeman’s 50 Shiraz punaviinin sekä makean, raikkaan ja saksalaisen Königsmosel Riesling -viinin. Sunnuntaina vierailimme Turun Linnan kirkolla, jossa vahtimestari esitteli meille tilat ja vastaili kysymyksiimme. Kuvissa näkyvä holvikaarillinen tila tulee todennäköisesti olemaan myös meidän käytössämme tuolloin vihkimisen aikaan, eli saamme Hannun kanssa valmistautua päivän eittämättä jännittävimpään hetkeen todella hienossa huoneessa!

Vieraiden ilmoittautumistilanne on nyt todella hyvä: 81 on jo ilmoittautunut, 8 on tulossa ja 2 vierasta on vielä epävarmoja. Epävarmuus johtuu lähinnä rokotuksista, joiden suhteen olemme olleet ymmärtäväisiä, etenkin kun toiveenamme on, että vieraat olisivat saaneet ensimmäisen rokotuksen häihin mennessä. Näyttää myös siltä, että suurin osa kutsumistamme vieraista on tulossa, joten emme voi lähettää lisää kutsuja.

Ohjelmaosuus on edennyt! Muutama ystäväni on ottanut kopin lasten aktiviteeteista ja vie niitä eteenpäin toiveidemme pohjalta. Meillä on vetäjät häävieraiden esittelylle sekä yhdelle hääleikille. Hannu koordinoi musiikkipuolta bändin vetäjien sekä muiden esiintyjien kanssa. Lisäksi kokoustimme etänä papin kanssa ja kävimme läpi vihkimisen runkoa sekä toiveitamme. Tuntuu ihanalta, kun kaikki alkaa loksahdella paikoilleen ♡

Häämekkoni on Boutique Minnen Marjolla viimeisteltävänä, viimeiset sovitukset ovat lähempänä häitä. Lisäksi tilasin vihkisormuksen! Sormus on ollut minulle häiden haastavin hankinta: budjetin ja toiveiden välillä tasapainottelu on ollut todella vaikeaa, enkä ole ollut valmis tinkimään mistään – onhan kyseessä loppuelämän koru. Olen tutkinut monia, siis monia vaihtoehtoja, ja todella huojentunut jo pelkästään siitä, että löysin vaihtoehdon, joka ilahdutti sekä minua että budjettia. Kerron sormuksesta lisää, kun saan sen tänne kotiin!

Vierailu Nokian Panimolla

Kaupallinen yhteistyö Nokian Panimon kanssa

Saimme loppukeväästä tilaisuuden päästä tutustumaan Nokian Panimoon Hannun kanssa samalla, kun olimme matkalla pohjoiseen ystäväperheen luokse. Tuolloin virkaa tekevä toimitusjohtaja Matti Heikkilä oli jäämässä eläkkeelle, mutta ehti pitää meille kierroksen panimon tiloissa ja kertoa sen toiminnasta. Hehkutinkin jo Nokian Panimon mocktaileja täällä blogissa aikaisemmin, mutta panimovieraillla pääsimme syventymään valikoimaan vielä laajemmin ja kattavammin.

Panimolla tuotetaan olutta alkuviikosta ja virvoitusjuomia loppuviikosta. Alkuviikon päivät ovat riittäneet hyvin oluen tuotantoon, joten loppupäiville otettiin mukaan alkoholittomat juomat, jotta panimo ei seisoisi toimettomana. Panimon tavoitteena on tuoda markkinoille juotavia, joita ei ole ennestään tarjolla. Virvoitusjuomien listalta löytyykin runsaasti makuja maailmalta: trooppinen Sun’n Majestic Mango, elegantti ruusun terälehdistä puristettu Rose Lemonade ja vaniljainen Sun’n Cream Soda. Sun’n Popcorn Sodan kyljessä lukee: “Niin erikoinen, että sitä on vaikea kuvailla”!

Kun Suomen juomavalikoimaa rikastuttaa uusilla virvokkeilla, on hankala ennustaa niiden suosiota. Onneksi monet juotavat ovat kuitenkin löytäneet oman yleisönsä kauppojen hyllyiltä – vaniljainen Cream Soda on päätynyt nuorten suosikkeihin, ja supermakea Sun’n Sweet Strawberry -mansikkalimu on ollut hittituote lasten keskuudessa.

Nokialaisessa pienpanimossa on tunnelmaa. Suurikokoisissa säiliöissä lukee mitä juomaa niissä milloinkin sekoitetaan. Valmiit juomat tölkitetään ja pakataan varastolle, josta ne lähtevät marketteihin ympäri Suomea. Huippua, että kotimaassa on tällaista toimintaa!

Kierroksen jälkeen Matti ohjasi meidät panimon vierailutiloihin, jossa he järjestävät yksityistilaisuuksia ryhmille. Tässä olisi muuten erinomainen idea polttareihin, jos polttarisankari on kiinnostunut oluen valmistuksesta ja pienpanimoista! Tilaisuuteen sisältyy kierros panimon tiloissa, oluthanojen käyttö sekä tuotteiden maistelua, täältä voit lukea lisää. Hannu pääsi maistamaan muutamaa olutvaihtoehtoa ja tykästyi kovasti hiilineutraalisti valmistettuun Keisarin Luomu Pils -olueen.

Omia suosikkejani olivat jo aikaisemmin mainittu supermakea Sun’n Sweet Strawberry sekä Sun’n Rose Lemonade. Ruusujuomaan suhtauduin hieman epäilevästi, sillä en ole ollut ruusujuomien ystävä – teet, kuohuvat, kaikki ruusuun liittyvät juomat ovat mielestäni usein liian imeliä ja siitä johtuen jopa hieman etovia. Mutta huojennuksekseni tässä ruusu oli hento ja pehmeä – mikä ihana tarjottava tyttöjen iltaan!

Ruusu- ja mansikkalimut jo ennestään tutun Italian Spritzin rinnalla loivat ihanan kesäisen väriloiston! Limut olivat sävyiltään pirteän karkkisia ja sointuivat hyvin yhteen, mikä tietenkin puhutteli minua erityisesti.

Päädyimme reissun aikana siihen, että haluamme ehdottomasti mocktailien lisäksi tarjota häissämme muitakin Nokian Panimon tuotteita! Limut, tonicit, siiderit ja oluet tulevat nyt myös Nokian Panimolta, eli suurin osa juotavistamme on tuotettu Suomessa ♡ Mieletöntä!

Mocktailit – uuden ajan cocktailit

Kaupallinen yhteistyö Nokian Panimon kanssa

Olen saanut häävierailta varovaisia kyselyjä siitä, että mitä alkoholitonta juotavaa häissämme tulee olemaan tarjolla. Surullista onkin ollut huomata, että moni on jo kysellessään alistunut ajatukseen siitä, että alkoholittomalle vieraalle kiikutetaan korkeintaan vettä ja Mehukattia. Suomalaiset häät kosteana juhlana taitaa olla muutakin kuin urbaani legenda!

Alkoholittomat juomathan trendaavat tällä hetkellä maailmalla, ja etenkin nuorempi sukupolvi puhuu sober curious -ilmiöstä. Mocktailit, makuvedet sekä pirtelö- ja soodavesibaarit kasvattavat suosiotaan, mutta Suomen hääskenessä taidetaan edelleen liikkua vahvasti alkoholin ympärillä. Myönnettäköön, että olin itsekin hääsuunnittelujen alussa hyvin vahvasti kiinni alkoholitarjoilujen suunnittelussa ja muut vaihtoehdot tulivat lähes automaattisesti. Mehua ja limua, niillä pärjätään. Ongelma ei niinkään ollut se, ettenkö olisi halunnut tarjota kaikille sopivaa juhlajuotavaa, mutta tuolloin mieleeni ei pulpahtanut yhtäkään alkoholitonta juhlajuomaa. Onhan kuohuvan kilistelyssä aivan eri tunnelma kuin kokiksella skoolailu. Ei Fanta tai Sprite tunnu ollenkaan niin juhlavalta kuin skumppa!

Ajatukseni heittivät häränpyllyä, kun toissakesänä osallistuin ensimmäistä kertaa ystäväni yllätysjuhliin, joissa juhlakalu ei juonutkaan alkoholia! Ystäväni mieltymys oli huomioitu juhlissa niin, että bileisiin oli hankittu kuohuvan tilalle Nokian Panimon mocktaileja, joilla sitten kilistelimme ja onnittelimme. Olin positiivisesti yllättynyt mocktaileista: juomat olivat visuaalisesti kivan näköisiä, niissä oli juhlan tuntua ja kaikista tärkeintä: juoma maistui aikuisen juhlajuomalta.

Hääsuunnittelujen myötä tutustuin tarkemmin Nokian Panimon arvoihin ja yritystoimintaan, ja tykästyin kovasti heidän rehtiin ja rentoon tyyliinsä. Maamme toiseksi vanhin pienpanimo on ollut pystyssä 90-luvun alusta lähtien, ja sen 24 vakituista työntekijää valmistaa Suomeen mocktailien lisäksi olutta, siideriä, limuja sekä tonic- ja soodavesiä.

Missiomme – Nokian Panimo tekee janosta nautinnon – kertoo teille, mikä meille on tärkeää. Tavoitteemme on olla ajassa elävä, luova, rohkea ja menestyvä suomalainen pienpanimo.

Voinkin nyt ilokseni kertoa, että Nokian Panimo on kanssani mukana tällä mocktail-matkalla kaupallisen yhteistyön muodossa. Kävimme Hannun kanssa hiljattain tutustumassa panimon toimintaan, mistä aion kertoa täällä blogissakin tarkemmin tässä kevään aikana, jännittävää!

Nokian Panimon mocktaileihin sisältyy kuutta eri makua:

  • Cosmopolitan
  • Italian Spritz
  • Mojito
  • Moscow Mule
  • Piña Colada

Italian Spritz on kokoelman uusin tulokas, Aperol Spritz -tyylinen mocktail. Tuote lanseerattiin tässä keväällä pitkän kehitystyön tuloksena. Olen nyt maistellut Italian Spritziä muutamankin ystäväni kanssa, ja todennut kerta toisensa jälkeen, että tämän juoman kohdalla alkoholin puutetta ei tule edes huomanneeksi! Makuaineina on käytetty karpaloa ja persikkaa, jolloin yhdistelmä kosiskelee hyvinkin vahvasti kesäistä Aperol-drinkkiä. Tämän juoman kanssa pakkautuu mielellään terassille nauttimaan auringosta ja hiipivästä kesästä vaikka arki-iltana ♡

Kestosuosikkejani ovat myös makea Piña Colada sekä limeä ja inkivääriä sisältävä Moscow Mule.

Olen nyt ilahduttanut ja innostanut useampaa vierastani kertomalla, että häihin on tulossa mocktail-tarjoilu. Nyt alkaa itse asiassa tuntumaan siltä, että mocktaileja odotetaan vielä enemmän kuin muita juhlajuotavia! Tapahtumatuotannossa työskentelevä ystävämme onkin vitsaillut, että mocktaileja saa usein kärrätä tapahtumiin paljon enemmän kuin alkoholia. Nähtäväksi jää, että ovatko mocktailit häissä hitti vai huti – kumpaa veikkaat?

DIY-makumatka kotona

Tämä on ollut meille tehokkain lääke matkakuumeeseen, ja vieläpä hauskaa, yhteistä tekemistä kotosalla. Miettikää ystävän tai kumppanin kanssa maita, joihin haluaisitte matkustaa tai joiden tunnelmaa ja kulttuuria teillä on ikävä – ja tehkää kulttuurin mukaista ruokaa kotona, ystävänpäivänä tai koska vaan! Jotenkin kirjoitettuna ajatus kuulostaa melko pliisulta, mutta en edes osaa laskea kuinka monta matkatuskaista iltaa on pelastunut tämän idean ansiosta ♡

Näissä kuvissa on matkustettu Argentiinaan, Amerikkaan, Espanjaan ja Italiaan pizzeriaan. Ei voi puhua Italiasta parhaalla tahdollakaan, kun on niin amatöörimäistä tämä pizzan leipominen vielä näissä käsissä… No, joka tapauksessa arjesta poikkeavat maut tuovat päivään eksotiikkaa ja kaivattua vaihtelua – sekä juhlallisuutta! Onhan se kiva nähdä enemmän vaivaa ruoan tekemiseen, ja nauttia sitten työn tuloksista yhdessä jonkun kanssa.

DIY-makumatka sopii tiukempaankin budjettiin, esimerkiksi pitaleivät on helppo ja halpa leipoa itse, ja täytteeksi voi tarjota tzatsikia, Lidlin hummusta (paras ja halvin), oliiveja, couscous-salaattia ja falafeleja. Jos haluaa oikein hifistellä, niin täältä löytyy myös Saaran Lähi-idän pitaplatter -resepti, jota testasimme itse uutenavuotena ja kaupaksi meni!

Jos kaipaat päivään aasialaista twistiä, niin tässä meidän vakioruokia:

Korealainen friteerattu kana ja Dak Galbi ovat työläämpiä, mutta muissa onnistuu varmasti hyvin ensikertalainenkin. Korealaista frittikanaahan kuuluu sitten nauttia illalla oluen kanssa: Chicken & Beer!

Okonomiyakiin en ole löytänyt hyvää reseptiä netistä, mutta olen käyttänyt ohjetta, jonka löysin joskus kauan sitten suomalaisesta reseptikirjasta. Valitettavasti en kuollaksenikaan muista kirjan nimeä – jos tiedät reseptin kehittäjän, niin vinkkaa ihmeessä, että saan kreditoitua hänet huippuhyvästä reseptistä.

Tästä tulee tarpeeksi lettuja neljälle.

6 dl valkokaalia
1 dl raastettua bataattia
1 dl raastettua perunaa
2 sipulia
1 chili
1 rkl murskattua inkivääriä
2 tl + 1 rkl rypsiöljyä
1 tl seesamiöljyä
1 rkl mirinkastiketta
1 rkl tamarisoijakastiketta
3 dl vehnäjauhoja
2 dl vettä
2 kananmunaa
ripaus suolaa

LISÄKSI
4 rkl teriyakikastiketta
4 rkl majoneesia
2 rkl furikakea

Huuhtele valkokaali ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Yhdistä kaali, bataatti ja peruna keskenään salaatiksi. Kuutioi sipuli ja hienonna chili. Murskaa inkivääri. Lisää sipuli, chili ja inkivääri kasvisseokseen.

Mittaa 2 tl öljyä, seesamiöljy, mirin ja tamarisoijakastike kattilaan. Kiehauta ja kaada kasvisten päälle.

Vispaa jauhot, vesi, kananmunat ja suola tasaiseksi seokseksi ja lisää kasviseokseen.

Mittaa 1/4 ruokalusikallista öljyä paistinpannulle ja lämmitä keskilämmölle. Lisää kerros taikinaa (noin neljäsosa koko määrästä) ja paista 5-6 minuuttia, kunnes pohja on ruskistunut. Käännä ja paista vielä 3-4 minuuttia.

Kumoa kaikki neljä okonomiyakia paistinpannulta lempilautasellesi. Kruunaa ruokalusikallisella teriyakikastiketta, ja lisää makusi mukaan majoneesia. Ripottele päälle furikakea.

Teriyaki-kastiketta ja majoneesia saa sekä aasialaisista marketeista että monista hyvin varustelluista K-Citymarketeista. Furikake on luksusta, mutta mielestäni täysin tarpeeton makukokemuksen kannalta. Hyviä lettuja tulee ilmankin! Tamarisoijakastike on sitä tavallista, tumman sävyistä, mitä sushibuffeteissakin on tarjolla.

Helppo jälkkäri on laiskan leipojan Pavlova eli kaupan valmiit marenkikakkupohjat, kuohukerma ja pakastemarjat tai tuoreet riippuen vuodenajasta. Itse suosin mustikoita, mutta mukaan voi laittaa myös vadelmia makumieltymyksen mukaan.

Jos päätämme makumatkailla ystävänpäivänä, niin kokeilen varmaan tehdä taas korealaista frittikanaa. En ole vielä toistaiseksi saanut makua jäljiteltyä niin hyvin, kuin olisin halunnut, ja kanan valmistus vie aikaa friteerauksen takia. Korealaisessa ruoassa parasta on, että siitä tulee aina kesä mieleen, ja vaikka valon määrä kovasti kasvaa, niin vielä en ole saanut hierottua kaamosväsymystä silmistäni. Pieni ripaus kesää iltaan auttaa varmasti asiaan ♡ Toisena vaihtoehtona houkuttelevat kotona tehdyt blinit!

Mitä makumaailmaa sinä ajattelit kokeilla seuraavaksi? Hauskaa matkailua!

Herkuttelijoiden ystävänpäivä Turussa

Tulevana sunnuntaina juhlistetaan sekä ystäviä että laskiaista!

Viime ystävänpäivä kului meillä poikkeuksellisesti Helsingissä, sillä olimme sopineet treffit korealaishenkiseen Old Boy BBQ -ravintolaan! Olin haaveillut ravintolan menusta siitä asti, kun olin saapunut edellisvuoden kesäkuussa takaisin Suomeen parin viikon Etelä-Korean matkaltani, ja kaipuu takaisin Koreaan oli melkoinen! Seuraksemme saimme Helsingissä asuvan ystäväpariskunnan sekä heidän ihanan poikansa. Tuolloin äidin mahassa kulki mukana myös heidän toinen aivan yhtä valloittava lapsensa, jonka kummeiksi meidän nimitettiin viime lokakuussa ♡

Tähän kummeuteen liittyy hauska tarina, sillä perheen isä soitti ja kysyi meitä kummeiksi sattumalta meidän viisivuotispäivänä viime kesänä! Olimme juuri ajaneet Turun saaristoon Nauvoon pikniköimään, ja ihailimme pauhaavaa merta silokallioilla maaten ja skumppalaseja kilistellen, kun Hannun puhelin pirahti soimaan. Tulevan lapsen isä pyysi laittamaan kaiuttimelle ja heitti kysymyksensä ilmoille! Tunteet olivat tuolloin pinnassa, ja muistan vieläkin elävästi, kuinka ajattelin, että jos tästä vuodesta tulee näin rakkaudentäyteinen kaikesta huolimatta, niin vuosi 2021 ei yksinkertaisesti voi tuottaa pettymystä. Nyt vaan toivon, että tuntumani pitää kutinsa!

Näissä tunnelmissa siirrytään Turkuun, sillä tänä vuonna juhlistamme ystävänpäivää rakkaassa jokirantakaupungissamme ♡ Vielä emme ole päättäneet mitä teemme, mutta vaihtoehtoja on paljon, ja ajattelinkin jakaa ideoitamme tämän viikon postauksissa! Monet näistä keskittyvät Turkuun tai Turun lähiseudulle, mutta seassa on myös muutamia ehdotuksia, jotka voi toteuttaa ajasta, paikasta ja budjetista riippumatta.

Tänään vuorossa suosituksia keillekäs muulle kuin

Herkkusuille

Monet ravintolat ja catering-palvelut tarjoavat ystävänpäivän brunsseja ja mukaan otettavia tai paikan päällä nautiskeltavia menukokonaisuuksia. Useilla yrityksillä on etukäteen tilatessa viimeinen tilauspäivä keskiviikko, joten kovin pitkään ei kannata jäädä suhraamaan, jos mielii saada laatuherkut valmiina pöytään!

Tämä viikonloppubrunssi haettu Nick’s Food Designilta viime vuonna.

Nick’s Food Design

Valentine’s Friday Bag – 27 euroa
Valentine’s Cake Box – 20 euroa

Suosikkini mukaan otettavista ystävänpäivän brunsseista on Nick’s Food Designin Valentine’s Friday Bag, jonka hinta on 27 euroa per henkilö. Minimitilaus on kaksi henkilöä. Tilaus kannattaa tehdä ajoissa, sillä ruokakasseja on rajoitettu määrä, ja usein kysyntä on ollut kovempi kuin tarjonta. Tsekkaa tarkemmat tiedot ja tilausohjeet Facebook-sivuilta. Ruokakassiin sisältyy runsas määrä eri ruokia: rosmariini-foccaccia, hummuksia, teriyaki-härkää, kanavartaita sekä valikoima erilaisia salaatteja, mm. shiracha-kukkakaalisalaatti suolapähkinöillä ja rucolalla. Jälkiruoaksi kassin mukana tulee mango-passion-moussea paahdetulla kookoksella sekä Valentine’s rocky road! Tästä ruokamäärästä syö todennäköisesti useammankin kerran. Kakkuboksissa on passion-mousseleivoksia, vadelma-lakritsi-cakepopit sekä suklaiset salted caramel -kakkupalat, kaksi kappaletta kutakin.

Nick’s Food Designin brunsseja ja lounaita olemme tilanneet jo useamman kerran, eikä ruoka ole vielä kertaakaan tuottanut pettymystä. Firma on erikoistunut gluteenittomiin tuotteisiin, lisäksi he järjestävät hyväntekeväisyyslounaita vähävaraisille. Tällaista yritystoimintaa tukee mielellään ♡

http://www.food-design.fi

Roster Turku

Ystävänpäivän ruokakassi – 45 euroa
Blinikassi – 28 euroa

Vaihtoehto fiinimpään take away -ruokailuun löytyy Rosterista, joka myy ystävänpäivän ruokakassia hintaan 45 euroa per henkilö. Menu sisältää alkuruoaksi härkätartaria, pääruoaksi blinejä lisukkeineen sekä jälkiruoaksi maitosuklaaleivoksen, nam! Kassin voi tilata vaikka vain itselleen viikonloppuhemmotteluun.

Pienemmälle herkuttelubudjetille löytyy blinikassi (myös kasvisversio) hintaan 28 euroa per henkilö. Tilaus tarvitsee tehdä näissäkin keskiviikkoon mennessä, verkkokaupasta voit lueskella lisätietoja. Rosterista emme ole vielä tilanneet ruokakassia kotiin, mutta ravintolan ruoka on ensiluokkaista, ja muutamat ystäväni ovat maistelleet ruokakassin antimia ja kehuneet kovasti. Vahva suositus!

https://rosterturku.com

Gaggui

Ystävänpäivän jälkkärit – 10 euroa / kakkupala

Makean nälkään löytyy ystävänpäivän herkkuja! Gaggui Kaffelassa järjestetään lauantaina 13.2 ystävänpäivän jälkkärit, jolloin voi joko varata pöydän lauantaille yhdeksi tunniksi klo 10-16 välillä tai tilata kakkupaloja mukaan vietäväksi. Kakkuvaihtoehtoja löytyy kolme erilaista: suklaalakritsi, vadelma ja mansikkaraparperi. Vitriinistä löytyy myös Valentine’s Day -teeman mukaisia täytekeksejä ♡ Tarkemmat tiedot Ystävänpäivän jälkkärit -tempauksesta ja varauksen tekemisestä voit lukea täältä. Gaggui Kaffelassa tarjolla olevat gagut ovat suussasulavan ihastuttavia – ja vielä sen lisäksi mielettömän kauniita! Ainoa huono puoli on, että en ikinä pääse poistumaan kahvilasta vain yksi kakkupala mukanani…

http://www.gaggui.com/

Muita ihania leipomoja ovat Bageri Å, Gryn ja Manna. Näissä voi käydä ihan ilman mitään ystävänpäivätempauksiakin – varmasti löytyy leipomoherkkuja jokaisen mieleen ♡ Hyviä ravintoloita paikan päällä ruokailuun ovat Tintå ja Nerå. Ja olisi paljon muitakin, mutta huom. huom. kovin moni turkulainen ravintola ei ole sunnuntaisin auki, joten jos unelmoit ihanasta dinneristä tunnelmallisessa Kakolanruusussa tai vaikkapa kasvisravintola Hüggessä, niin varaa pöytä lauantaiksi ja pian.

Jos budjetti ei veny leffoihin ja ravintoloihin, niin elähä sie hättäile! Seuraavan postauksen ystävänpäivän idea toimii jokaiseen budjettiin, ja on toteutettavissa turvallisesti kotona ♡

Pizza Tasting

Olemme miettineet yöpalan tekemistä itse, ja kaaso L suositteli heti yhtä hänen luotettavimmista pizzataikinaohjeistaan, jonka ansiosta pohjasta saisi pehmeän ja paksun. Päätimme hyödyntää hääsuunnitteluviikonloppua järjestämällä pienen Pizza Tasting -lounaan, jotta häätiimi voisi kommentoida ja antaa palautetta eri makuvaihtoehdoista.

Halusin kokeilla viittä eri pizzamakua:

Edellisenä iltana kaaso L ja W tulivat auttamaan pizzatalkoissa. Ja kyllähän siinä useampi tunti upposikin! Taikinat valmistuivat hirveän nopeasti, kun L tiesi ja tunsi reseptin, joten siitä oli selkeästi suurin apu. Eniten työtä oli lehtikaalipizzan pestossa sekä tofupizzan mausteisessa hoisin-kastikkeessa. Nämä olivat myös vegaanisia villejä kortteja, halusimme nähdä miten ne sopeutuvat suomalaiseen makumaailmaan.

Kaaso L loisti kokkailuhommissa, ja voin sanoa, että kivi vierähti sydämeltä: tämän ihmisen kanssa hääruokien valmistelu tulee varmasti onnistumaan ♡ Hän oli todella järjestelmällinen – suunnitteli vaiheet etukäteen ja pohdiskeli budjettia jo ensimmäisellä kauppareissulla. Opin monia jatkon kannalta hyödyllisiä pointteja! Kuinka tärkeää onkaan, että vieras näkee jo pizzoja katsoessa mitä siinä on sisällä? Pizzojen tulisi olla selkeästi erinäköisiä, niin että vieras erottaa helposti mitkä ainekset sopivat hänen ruokavalioonsa ja makumieltymyksiinsä eikä kukaan ota vahingossa pizzaa, jossa onkin yllätyksenä jokin odottamaton ainesosa. Tietenkin selkeät ruokien nimeämiset ja omille astioille asettamiset myös helpottavat tätä.

Yllättävin (ja toisaalta myös olennaisin) tekijä oikeastaan pizzoissa oli uuni! Nykyisen asuntomme uuni on todella hidas, joten paistoaikaa oli haastavaa arvioida. Tästä johtuen jotkut pohjat olivat pehmeitä ja toiset rapsakoita, lehtikaalipizzaan tuli melkein ciabattamainen koostumus. Tähän ratkaisuna olisi tietenkin se, että uuni olisi pizzatalkoissa tuttu, joten leipoisimme hääviikonlopun pizzat varmaankin kaaso L:n kotona, jolloin hän tietää ja tuntee uunin optimaalisen lämpötilan ja paistoajan. Samoin pizzojen lämmittäminen oli haasteellista. Toki hääpäivänä juhlapaikan henkilöstö todennäköisesti hoitaisi pizzojen lämmittämisen.

Pizzat saivat hyvän vastaanoton! Tällaiset kommentit raati meille jakoi:

  • Lehtikaali: Lisää öljyä ja valkosipulia. Voisiko olla myös muita täytteitä, esimerkiksi kesäkurpitsaa tai munakoisoa? Hyvä, paksu pohja, mutta hieman kuiva ja ciabattamainen.
  • Tofu: Jakaa mielipiteitä, joko ehdoton suosikki tai ei yhtään hyvä. Ohut pohja sopii. Kastiketta voisi kehittää enemmän BBQ-henkiseksi. Pieni polte hyvä, voisi olla jopa vähän lisää, jäähtymisen ja uudelleenlämmityksen jälkeen ei niin tuju.
  • Margarita: Hyvä, ei lisättävää
  • Lohi: Hyvä, paksu pohja sopii.
  • Muuta: Erillisenä valkosipulia, oreganoa, basilikaa ja rucolaa pizzan päälle laitettavaksi.

Erityisen iloinen olen siitä, että myös hieman erikoisemmat vegaanipizzat tekivät kauppansa. Kokeilu oli kaiken kaikkiaan todella hyvä, saimme monia hyviä kommentteja sekä jatkokehitysideoita, ja myös pizzapalan koko alkoi hahmottua mieleen. Yöpalan tekeminen omatoimisesti on pohdituttanut niin häätiimiä kun juhlapaikan henkilöstöä, mutta olemme edelleen Hannun kanssa sitä mieltä, että yöpalassa jos missä olemme valmiita säästämään! Keskustelut ja suunnitelmat siis jatkuvat ainakin toistaiseksi. Mielestäni ruokien tekeminen ja valmistelu on myös hauskaa yhdessä tekemistä, josta en haluaisi kokonaan luopua. Nopeasti laskettuna pizzapeltejä tulisi meidän vierasmäärälle 12 kpl, mikä ei kuulosta ollenkaan mahdottomalta yhden pizzaviikonlopun hommalta. Pizzat voisi valmistaa pari viikkoa ennen hääpäivää, pakastaa ja lämmittää juhlapaikan uunissa iltapalaksi. Tästä pitää vielä käydä sähköpostikeskustelua tilan omistajan kanssa puolin ja toisin.

Nyt seuraavaksi pitäisi laskeskella yöpalan budjettia ja miettiä mitä muutoksia teemme kokeiltuihin resepteihin! Olen myös edelleen haaveillut nachobaarista, missä olisi lämmintä juustokastiketta, salsaa ja guacamolea nachojen kaveriksi. Äitini kautta saisin tukusta isompia kastikepöniköitä, mikä tietysti helpottaisi esillelaittoa. Ja ainoa lämmitettävä ainesosa olisi juustokastike. Nachojen syöminen on tietenkin huomattavasti sotkuisempaa kuin pizzojen, mutta en ole silti vielä valmis torppaamaan tätä ideaa täysin!

Tähän loppuun vielä omia vinkkejä pizzan tekoon:

  • Sekoita tomaattikastikkeeseen suolaa, pippuria, oreganoa ja valkosipulia tai valkosipulijauhetta, että saat kastikkeesta maukkaamman.
  • Laita juusto tomaattikastikkeen päälle, ja juuston päälle täytteet. Täytteitä olisi hyvä olla enintään kolme per pizza.
  • Paista korkeassa lämmössä (250-300 astetta) uunin alatasolla, että pohjasta tulee rapsakka ja pizzasta sisältä pehmeä.

Tässä myös käyttämämme pizzataikinaohje, jonka kaaso L on aikoinaan bongannut netin syövereistä:

3 dl vettä
2/3 palahiivaa tai yksi 11 g pussi kuivahiivaa
1 tl suolaa
noin 6 dl vehnäjauhoja
1/2 dl öljyä

Uuni 250 asteeseen, paistoaika noin 12-15 minuuttia uunista riippuen.

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen.
Lisää suola ja ensin 1,5 dl jauhoja, ja sen jälkeen loput jauhot.
Lisää öljy ja vaivaa tasaiseksi.
Kohota taikinaa tunti.

Inspiroivia ruokahetkiä!

Vegaaninen Oreo-juustokakku

Aikaisempia merkintöjä lukeneet tietävät jo, että olen hypännyt kakkuleipomisen syvään suohon näiden juhlien kanssa. Vegaanisten juustokakkureseptien metsästys on jatkunut taustalla, kun olen odotellut otollisia tilaisuuksia viedä leipomuksia koemaisteltavaksi. Vegaanisen juustokakun testailuun avautui otollinen hetki, kun teimme viikonloppuretken Tampereelle ystävien luokse, ja näimme useampaa ystävää, jotka ovat häävieraslistalla ja noudattavat vegaanista ruokavaliota. Vaikka juustokakut ovat vegaanisia, haluan varautua siihen, että kakkua maistelevat useammat vieraat ruokavaliosta riippumatta, joten maun olisi hyvä upota kaikenlaisiin mieltymyksiin. Tampereen täydellinen makutuomaristoni koostui nyt monipuolisesti erilaisista herkuttelijoista!

Reseptin nappasin Annin Uunista. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kokeilin Kaslink-merkin kauravispiä, enkä voi kylliksi ihmetellä sitä, kuinka nopeasti kauravispi valmistui! Meniköhän puoltakaan minuuttia? Vispi alkoi vaahtoutua jo siinä vaiheessa, kun kaadoin sitä kulhoon vatkattavaksi. Resepti oli muutenkin superhelppo ja vaivaton tehdä! Nyt ensimmäisellä kerralla, työpäivän jälkeen hieman silmät ristissä tätä tehdessäni kakku oli valmis reilun puolen tunnin jälkeen. Uskon, että tehokkaasti tekemällä kakun tekemiseen menisi sen parikymmentä minuuttia. Helppoudesta resepti sai täydet pisteet.

Päälle ripottelin hieman laiskasti vain pienempiä Oreo-keksejä, toki häiden juustokakut voitaisiin koristella paljon hienommin ja huolellisemmin. Seuraavana päivänä raati päästettiin kakun kimppuun, ja palaute oli ainoastaan positiivista! Täyte oli riittävän jytäkkää, ja kakku pysyi hyvin koossa, makeus ja kuohkeus olivat juuri sopivat. Kauran maku sujahti kätevästi osaksi muuta makumaailmaa, eikä vegaanius mitenkään “pompannut silmille”, vaan tämä solahtaisi kätevästi millaiseen ruokapöytään tahansa. Ihanasti Oreo-juustokakku herätteli Korean muistoja, kun söin Busanissa samantyylistä kakkua. Tosin se oli korealaiseen tyyliin aivan liian makea!

Kakku sai siis kaiken kaikkiaan papukaijamerkin ja jatkopaikan! Olen jopa yllättynyt, että heti ensimmäinen juustokakkuohje löi läpi näin helposti. Seuraavaksi tarvitsisi löytää simppeli resepti toiselle vegaaniselle juustokakkumaulle, joka saisi olla raikkaampi. Olen miettinyt limeä, sitruunaa tai marjaisia vaihtoehtoja. Tutkimukset jatkuvat… Jos sinulla on joku luottoresepti, niin vinkkaa ihmeessä!

Bar Arthur & juomat

© Luigi Pozzoli from Unsplash

Ruokapostausaiheet alkavat tyrehtyä, joten on aika siirtyä juomiin! 😀

Hääpaikassa on erillinen huone nimeltä Bar Arthur, johon näillä näkymin meille tulee buffet-tyylinen juomatarjoilu. Bar Arthur istuu nimeltään todella hyvin meille, sillä asumme Turun Port Arthurissa. Olenkin jo aikaisemmin ihastellut baarihuoneen massiivisia, tummia kalusteita, joista tulee vähän savuinen 20-luvun salakapakka mieleen. Olen myös intoillut koristeellisesta baaritiskistä, ja miettinyt, että miten sen saisi otettua hyötykäyttöön paremmin.

Mutta aloitetaan perusasioista. Tulemme tarjoamaan häissä alkoholia, pääosin viiniä ja mietoja alkoholijuomia. Meille alkoholi lisää juhlavuuden tuntua, ja luonnollisesti odotamme, että vieraamme osaavat käyttäytyä asiallisesti, mikäli päättävät alkoholia nauttia. Juomiin sisältyvät alkumaljat (kuohuva sekä lehtikuohuva), puna- ja valkoviini, sekä iltaa kohden miedot juomat (siideri, olut ja lonkero). Alkoholittomia vaihtoehtoja ovat mahdollisesti Vichy sekä limpparit. Nämä nyt ainakin alustavina ajatuksina tällä hetkellä.

Yksi iso kysymys on tuntunut olevan se, että hankimmeko vähemmän kauniita viinitonkkia vai pöytiin tarjoiltavia pulloja? Pitkään olin pullojen kannalla, sillä olisivathan pöytiin tarjoillut pullot paljon hienostuneempi ja juhlallisempi osa pöytäkattausta. Hääblogeja selaillessani törmäsin kuitenkin muutamiin kertomuksiin siitä, kuinka avattuja pulloja on valutettu tolkuton määrä alas viemäristä häiden seuraavana päivänä. Ei kiva. Hanapakkaukset ovat myös litrahinnaltaan halvempia, vaikkakin auttamattoman tökerön näköisiä 😀 Onneksi tylsää ulkonäköä voi kuorruttaa astetta tyylikkäämmillä viinilaatikkotelineillä (eng. wine nook tai box wine dispenser), joista yleisin Suomessa näkemäni taitaa olla tuo kuvissa vasemmalla edustava 4Living-kokoelman valkoinen puulaatikkoteline valmiilla, vaihdettavilla tekstikylteillä.

Tölkkijuomia olen usein nähnyt tarjottavan sinkki- tai peltivadeissa, joita saa näppärästi eri juhlatarvikevuokraamoista. Tölkit vateihin ja jäitä päälle, niin näillä saa varmasti näyttävän esillepanon. Kuluneet sinkkipinnat ovat omaan mieleen vähän liian rustiikkisia, mutta kiiltävät sinkki-coolerit voisivat hyvin toimia meidänkin kohdalla.

Erilaiset makuvedet tuntuvat olevan muodissa, kun niistä löytää paljon materiaalia Pinterestin ja hääjulkaisujen kautta. Kesäiseen tunnelmaan makuvedet sopisivatkin hyvin alkoholittomaksi vaihtoehdoksi. Mutta menevätkö tällaiset kaupaksi suomalaisille juhlavieraille viinien, siiderien ja limpparien ohella? Tai voisiko limpparien rinnalla olla esimerkiksi yksi makuvesivaihtoehto vaikkapa mansikoilla tai mustikoilla?

© Krista Fox Photography, planning © Ruby Refined Events, featured on Elegant Wedding

Syvimmissä haaveissani häiden juomissa edustaisi aasialaisuus, jonka vaikutus näkyy myös häämenussa. Rakastan aasialaista kuplateetä Bobaa, joten olisi ihanaa saada se osaksi hään erikoisjuomia. Olen kuitenkin tehnyt bobaa muutamiin pienempiin juhliimme, ja huomannut, että se ei sellaisenaan ole suomalaisten makutottumusten hitti, vaan enemminkin vain jännittävä, uusi juttu, jota maistella. Kovin moni ei ole hurahtanut bobaan ensimmäisellä kerralla, vaan ymmärtänyt sen maut vasta pidemmällä aikavälillä. Riskinä siis on, että jos häissä olisi tarjolla tätä ihastuttavaa erikoisjuomaa, saisimme heittää ison osan viemäristä alas, mikä ei ole tietenkään tavoitteena 😀 Ehkäpä joudun siis hautaamaan boba-haaveet tältä erää.

Mutta eiväthän aasialaiset juomat siihen lopu! Mietimme mahdollisuutta hankkia baarimikko, jonka avulla valjastaisimme näyttävän baarikalusteen käyttöön. Baarimikkoa ei kuitenkaan kannata ottaa koko ajaksi, sillä huone on hieman sivussa, ja vieraat tuskin viettävät suurinta osaa ajasta Bar Arthurissa. Jos baarimikko tarjoilisi drinkkejä huoneessa vaikkapa pari tuntia illasta, saisimme iltaohjelmaan erikoisen lisän, mikä taas osaltaan nostaisi kivasti juhlatunnelmaa ja antaisi jotain odotettavaa. Emme kuitenkaan kumpikaan ole hirveitä drinkkihifistelijöitä, joten ammattitaitoisen baarimikon palkkaaminen hieman hirvittää. Baarikaluste on todella näyttävä, mutta ei ollenkaan varusteltu, vesipiste ja jääkaapit puuttuvat, joten drinkkien sekoittelu ja lasien puhtaanapito olisi haastavaa.

Tuskaillessani näitä kysymyksiä lähipiirille, baariajatus otti yllättäen kovastikin tuulta alle, ja tällä hetkellä meillä on häätiimissä jo ensimmäinen vapaaehtoinen baarimikon hommiin ♥ Tämä sai ajatukset rullaamaan vähän eri suuntiin. Mitä jos drinkit olisivatkin yksinkertaisempia ja kuitenkin meidän näköisiä? Olen haaveillut mahdollisuudesta tarjota sojua, korealaista makeaa riisiviinaa juhlissa, mutta ajatus sojupulloista pöydissä tai juomabuffetissa tuntuu hassulta, sillä tuskin kaikki vieraat haluavat juoda sojua. Lisäksi ongelmana on, että moni varmaan haluaisi ensin tietää tarkemmin drinkistä. Tästä saimmekin inspiraation sijoittaa soju baarimikon tarjoiltavaksi. Baarimikko voi esitellä drinkkiä ja kaataa shotin vieraan omaan shottilasiin tai kertakäyttömukiin. Samalla säästytään useammalta puolivajaalta pullolta, kun baarimikko tarjoilee pullon yksi kerrallaan, eikä käy sitä, että joku nappaa itselleen kokonaisen pullon vahingossa!

© Eiliv-Sonas Aceron from Unsplash

Toinen meille ennestään tuttu ja lähipiirissä suosiota saanut drinkki on japanilainen, makea umeshu-niminen luumulikööri, johon olemme sekoittaneet punertavaa Russschian Tonicia. Tämä on täydellinen iltadrinkki kesään, sekä tietenkin superhelppoa tehdä! Luulenpa siis, että tästä tulee baarimikon toinen bravuuri iltaohjelmaan. Alkosta saa tilattua sekä sojua että umeshua, umeshulle on sekä kartonkitölkki- että lasipullovaihtoehtoja. Tietenkin hinnat ovat korkeita, joten pitää tutkia mahdollisuutta tilata näitä erikoisjuomia ulkomailta. Etelä-Korean sojuvalikoima on huikea, makuja löytyy persikasta verigreippiin tavallisen sojun ohella.

Olemme kerran tehneet ajoreissun Viron läpi Riikaan, ja silloin muistan meidän nähneen ison alkoholimyymälän pihan täynnä suomalaisia autoja Latvian puolella Latvia-Viron rajalla. Monet olivat kurvanneet paikalle matkailuautoilla ja -vaunuilla, ja tuntui ihan hämmentävältä nähdä niin paljon suomalaisia samassa paikassa ulkomailla. Tietenkin meidänkin oli pakko pysähtyä katsomaan tätä nähtävyyttä, vaikka tuntui naurettavalta seisoa pitkissä kassajonoissa yhden viinipullon kanssa 😀

Nyt häiden lähestyessä olemme kaavailleet juomanhakureissua Latviaan ensi vuoden kesälle. Mutta samalla olisi ihanaa pysähtyä johonkin nauttimaan maisemista, matkalla on nimittäin todella ihastuttavia kansallispuistolaaksoja sekä vanhoja linnoja, joissa viettäisin mielelläni päivän jos toisenkin. Esimerkiksi Latvian Valmieran lähellä on monia upeita retkeilykohteita pienellekin budjetille. Voisiko juomanhakureissuun yhdistää pienen pysähdyksen ennen häävalmistelujen kiireisempiä viikkoja? En ole myöskään ollenkaan tutkinut sitä, löytyykö tällaisista latvialaisista liikkeistä etukäteen tietoa heidän tuotteistaan, jotta voisimme valita haluamamme viinit ennen paikan päälle pelmahtamista.

Tähän loppuun vielä markkinointikuva Valmierasta matkakuumeen polttelua huojentamaan (tai pahentamaan) 😀 Jos on kokemuksia juomien ostosta Latvian kautta, niin vinkit ovat tervetulleita!

© EnterGauja

Varausta varauksen perään

© Álvaro Serrano from Unsplash
To DoDone
☐ Häätiimin keräys☒ Häämekkosovituksen varaus
☐ Hääsviitin varaus☒ Häämeikkauksen ja -kampauksen varaus
☐ Save the Date☒ Catering-palvelun varaus

Ajattelin kirjoitella taas pitkästä aikaa vähän yleisemmin hääkuulumisia, kun häämekkosovituskin on vihdoin varattu heinäkuun lopulle! Ensimmäiseltä sovituskerralta toivon jäävän käteen parempi käsitys siitä, että minkä muotoinen ja mallinen mekko minulle sopisi. Yllätyksenä tuli se, että moni pukuliike on asettanut rajoitukset sille kuinka monta makutuomaria tuleva morsian saa ottaa mukaansa. Tietenkin vallitsevan tilanteen huomioon ottaen järkevä ja ymmärrettävä päätös, mutta pirustihan se harmitti, kun halusi tietysti kutsua kaikki kaverit mukaan! Opin myös uutena sen, että osa sovituspalveluista on maksullisia. Ilmeisesti summa saatetaan joissakin liikkeissä hyvittää, jos ostaa mekon heidän valikoimasta.

Aikamme asiaa Hannun kanssa pohdittuamme päädyimme kuitenkin Niinattaren tarjoamaan lounge-palveluun, johon voi maksusta tuoda useamman makutuomarin, vaikka kaikki innokkaat eivät silloinkaan pääse mukaan rajoitusten takia. Pitäisiköhän järjestää joku mekonsovitus-live? Mekkometsästys todennäköisesti kuitenkin jatkuu ensimmäisen liikevierailun jälkeen, joten eiköhän tilaisuuksia vielä siunaudu muillekin. Sydän ihan pakahtuu siitä, miten innokkaita kaikki ystävät ovat häistä ja häiden suunnittelusta! Miten on mahdollista, että ympärille on kerääntynyt näin ihania ihmisiä? ♡

© Celia Michon from Unsplash

Niinattareen sain vahvan suosituksen paljon eri hääpukuliikkeitä kiertäneeltä ystävältäni, ja kun liikkeestä löytyi vielä tämä mahdollisuus tuoda isompi seurue mukanaan, valinta oli loppupeleissä naurettavan helppo! Kaikista ihaninta oli, että aikataulutkin menivät makutuomareiden kanssa yksiin niin, että saimme päivän lyötyä nopeasti lukkoon. Vähän jo epäilyttää, että tuleeko jotain viime hetken työpaniikkeja tai perumisia, kun kaikki sujui niin sulavasti 😀 Toisaalta olin melkein kuukauden etuajassa kyselemässä sopivia päiviä… Ja taas organisointitaidot osoittautuivat hyödyllisiksi, hah!

Kiitos kaikille vinkeistä ja suosituksista, joita pyysin aikaisemmin häämeikkiä ja -kampausta käsittelevässä postauksessani! Tein nyt alustavan varauksen Greenlips Beautyn Olohuoneeseen, joka sijaitsee Turun Kupittaalla. Valitsin heidät puhtaasti sen takia, että heiltä löytyy ekokampaamo ja luonnonkosmetiikkaan perustuva meikkistudio. Olen viime aikoina siirtynyt kokeilemaan ekologisempia kauneudenhoitotuotteita, ja ihastunut siihen, miten keveiltä ja luonnonmukaisilta ne tuntuvat! Innostukseni myötä olen myös hieman huolestunut siitä, että miten hiukset ja kasvot reagoivat, jos niihin lykätään hääpäivänä paljon vieraita kemikaaleja. Greenlipsin verkkokauppa on minulle ennestään tuttu, mutta putiikissa en ole aikaisemmin vieraillut. Ajattelinkin tässä vuoden aikana käydä heidän hoitolassaan, jotta tutustun paikkaan ja työntekijöihin. Sähköpostissa minulle kerrottiin, että tilat ovat isot ja ihanteelliset hääseurueen skumppasteluun ja valmistautumiseen morsiamen kanssa.

© Alysa Bajenaru from Unsplash

Tein varauksen kuitenkin sen verran ajoissa, että se on vasta alustava ennen ensi vuoden alkua, joten voin pitää ovea vielä raollaan myös muille vaihtoehdoille. Sain vahvan suosituksen turkulaiseen kampaamoon ja kauneushoitolaan nimeltä Upea, jossa häämeikki & -kampaus ovat hintaluokiltaan hieman Greenlipsiä arvokkaammat. Aikaisemmin tutkin myös Studio Beauty Blancia, jonka bongasin sattumalta liikkeen ohi kävellessäni, se on hintaluokaltaan hieman Greenlipsiä halvempi ja tekee lisämaksusta kotikäyntejä. Muita kotikäyntejä tekeviä meikkaaja-kampaajia on ollut haastavaa löytää, mutta alan pikkuhiljaa lämmetä myös ajatukselle studiovierailusta hääaamuna. Studiossa valaistus olisi varmasti ideaalimpi laittautumiseen, ja käytössä olisi enemmän peilejäkin.

Näiden ja catering-palvelun varauksen myötä katseet siirtyvät paikoillaan junnaavaan Save the Date -kutsuun, sekä uusiin tehtäviin eli häätiimin keräykseen sekä hääsviitin varaukseen. Save the Date -kutsusta olen tehnyt ensimmäisiä vedoksia, mutta monogrammin suunnittelu tökkii. Häätiimin keräys on aloitettu! Ajattelimme järjestää ydinporukalle jonkun yhteisen suunnittelu- ja tutustumistapaamisen loppukesästä tai alkusyksystä. Toivon mukaan elämme siinä vaiheessa jo melko normaalia elämää ilman pelkoa uusista tartunta-aalloista.

© Burst from Pexels

Innokkaimmat pitkämatkalaiset ovat jo kyselleet suosituksia majoituksen varaamiseen, ja moni on toivonut mahdollisuutta viettää kanssamme aikaa vielä sunnuntaina, kun tulevat kaukaa Turkuun viettämään hääviikonloppua. Tässä yhtenä vaihtoehtona pohdimme, että josko varaisimme huoneen hotellista, johon muutkin vieraat voisivat varata majoituksensa niin halutessaan? Tällöin voisi kätevästi nähdä vieraita vielä seuraavanakin päivänä. Toisaalta, syökö tällainen yksityisyyttä ja rauhaa ensimmäisenä aviopäivänä? Olisiko parempi järjestää majoitus ilman sen suurempia kommervenkkejä, ja sen sijaan sopia erillinen ja vapaaehtoinen sunnuntaibrunssi toisaalla?