Jokainen tarvitsee häihinsä yhden Katrin

Tietenkään en tarkoita ketä tahansa Katria, vaan nimenomaan meidän häävalokuvaajaamme, turkulaista Katri Haavistoa!

Ihastuin Katrin merellisiin ja herkkiin kuviin melko varhaisessa vaiheessa suunnittelua. Taisimme lähettää hänen lisäksi kyselyn toiselle valokuvaajalle, mutta olin todella nopeasti myyty Katrin mielettömän tsemppaavalle ja positiiviselle asenteelle. Hän vastasi nopeasti ja selkeästi, ja hääsuunnittelujen aikana olin oppinut, että toimiva kommunikointi on lähtökohta sille, että hommat sujuvat! Aloitimme keskustelut helmikuussa 2020, ja maaliskuun lopussa Katri oli varattu meille (juuri ennen toista samaa viikonloppua toivonutta hääparia, eli kannattaa todella olla ajoissa hääkuvaajan etsimisen kanssa ♡)!

Kävimme Hannun kanssa pitkään keskustelua siitä, paljonko budjetoimme valokuvaukseen. Meillä molemmilla on luovia ystäviä, joilla pysyy kamera kädessä, ja muutamat ovat erikoistuneet nimenomaan tapahtumakuvaukseen. Häihin tehtiin paljon itse, joten olisi ollut luonnollinen jatkumo hoitaa myös valokuvaus “omin käsin”. Kuitenkin visuaalisena ja kameraakin käyttäneenä ihmisenä ajattelen, että häävalokuvaus on yksi kuvauksen haastavimmista lajeista. Häihin liittyy suunnattomasti tunteita, ja monet tapahtumat (sormusten vaihto, hääkimpun heitto, kakun leikkaaminen) tapahtuvat vain kerran. Häävalokuvaaja on työssään jatkuvasti valppaana, etsimässä sopivia kulmia ja kuvattavia tilanteita, ennakoimassa, kommunikoimassa ja ikuistamassa. Valokuvat ovat minulle tärkeä osa juhlan muistelua ja muistamista, ja halusin, että hääpäivänä voimme keskittyä vain juhlasta nauttimiseen. Näitä asioita puntaroituamme oli päivänselvää, että halusimme ammattilaisen – eli Katrin – mukaan hääpäivänämme.

Saimme Katrilta etukäteen täytettäväksi noin 30 kysymyksen lomakkeen, jossa hän kyseli hyvinkin tarkkaan hääpäivän aikataulusta ja ohjelmasta, paikoista sekä siitä, keistä erityisesti haluaisimme kuvia. Hän kysyi myös sensitiivisistä asioista kuten avioeroista tai riidoista, jotka olisi hyvä kuvaajan ottaa huomioon. Tällaista ei itselle olisi välttämättä edes tullut mieleen, mutta tietenkin olisi todella kiusallista, jos juhlissa kuvaaja pyytäisi vaikka riitaisasti eronneita vanhempia poseeraamaan samassa kuvassa! Kysely oli hyvä myös siinä mielessä, että saimme Hannun kanssa päätettyä muutamia asioita, jotka olivat kuvauksen suhteen jääneet roikkumaan. Päätimme esimerkiksi, että aamua ei valokuvattaisi ollenkaan, sillä first look -kuvat alkoivat jo kello yhdeltätoista. Päädyimme myös siihen, että emme ota isoa ryhmäkuvaa, mutta sen sijaan muutaman pienemmän ryhmäpotretin mm. sisarusten ja häätiimin kanssa. Nämä sisällytettiin Katrin avustuksella osaksi aikataulua, jolloin myös häätiimi osasi valmistautua hakemaan vieraita kuvauksiin sitä mukaa, kun potretteja saatiin otettua.

© Katri Haavisto Photography

Hehkutinkin Katrin ammattimaisuutta jo Turun Linnan first look -postauksessa. Linnassa kierteli turisteja, joten Katri pyrki olemaan äärimmäisen tehokas silloin, kun kuvasimme kulkukäytävillä tai linnan sisäpihalla. Hän sai meidät keskittymään toisiimme samalla, kun ohjeisti meitä, häätiimiä ja turisteja. Näin jälkikäteen ajatellen me oikeastaan tarvitsimme Katria, että first look -kuvauksista olisi ylipäätään tullut mitään! Katri kertoi meille hyvin selkeästi mitä tehdä seuraavaksi asennoista ja liikkeiden suunnista lähtien. Tämä tapa sopi meille hyvin, ja loi ainakin minuun varmuutta siitä, että nyt tulee varmasti todella upeita kuvia!

“Katrin ote oli niin ammattitaitoinen, ettei kenenkään meistä tarvinnut murehtia yhtään mistään kertaakaan koko päivän aikana tai sen jälkeen.”

Kaaso A

Häätiimiä ilahdutti Katrin kommunikointi- ja organisointitaidot päivän aikana, ja arvatenkin hän oli hurmannut myös samassa pöydässä istuvat, sosiaaliset ystäväni. Hän tuntui aina tupsahtavan jostain paikalle juuri, kun olin käännähtänyt katsomaan, että sattuisiko hän olemaan lähistöllä kuvaamista varten! Huomasin muutaman kerran hänen tarjoutuvan ottamaan vieraiden omia ryhmäkuvia sekä kameralla että vieraiden omilla puhelimilla, mikä oli suunnattoman avuliasta ja ystävällistä. Katrin lähettämät sähköpostit vastasivat täysin hänen työskentelyään; hän oli avulias, luotettava, nopealiikkeinen ja hänestä huokui vahva halu tallentaa kaikki tärkeät hetket kameran linssille.

© Katri Haavisto Photography

Kuvatessamme vielä iltapotretteja merenrannassa, pääsimme myös todistamaan Katrin luovaa ideointia ja kykyä heittäytyä tilanteisiin. Yhdessä kohtaa hän kiipesi rantakiville ottamaan laajakuvaa meistä ja merimaisemasta! Pelkäsimme molemmat, että hän putoaisi veteen, mutta hän palautti meidät tomerasti keskittymään siihen olennaiseen – silmiin katsomiseen ja lähellä olemiseen!

Kiitos Katri siitä, että ikuistit meidän päivämme ♡

Äänestä Vuoden Hääkuva 2021

Featured image © Heidi Kouvo

Kymmenen finalistia on valikoitu 165 valokuvan joukosta Vuoden Hääkuva 2021 -kilpailuun. Valokuviin on ikuistettu kymmenen parin rakkaudentäyteinen päivä, jota ei kuvien perusteella varmasti unohda koskaan! Kuvien syntytarinoita on ollut kiehtovaa lukea, oikein iho menee kananlihalle, kun kuvittelee, miten hääparin katseet ja hymyt ovat tallentuneet linssille.

Mielestäni häävalokuvaus on yksi kuvauksen haastavimmista lajeista: siinä yhdistyvät hetkellisyys, vahva tunnelataus, mahdollisesti myös ulkonäköpaineita ja odotuksia siitä, miltä kuvien tulisi näyttää. Nostan hattua jokaisella häävalokuvaajalle, joka on tarttunut haasteeseen ja hypännyt ikuistamisen kelkkaan!

Miika Hämäläinen – Magical Moment.

Varpu & Lari. Tähän kuvaan kiteytyi kaikki mitä tavoittelimme. Satojen kilometrien ajomatka, vaellus Kilpisjärven Saanatunturille täydelliseen syysillan valoon. Maaginen hetki.

Miika Hämäläinen

Jos et ole vielä varannut unelmiesi häävalokuvaajaa, niin vilkaisepa finalistien kuvat! Tässä tarjolla kymmenen rautaista ammattilaista, joita voi varauksetta suositella ♡

Marissa Tammisalo – Huntu

Kuvaajana haltioidun hunnuista. Morsian Krista onneksi myös oli heti mukana kun pyysin potrettikuvauksissa heiluttamaan huntua ympärillään. Mustavalkoisuus tuon hunnun liikkeen täydellisesti esiin. Kuvan rajaus tuo tunteen, että kohta huntu lentää ulos kuvasta.

Marissa Tammisalo

Lisää ihanuuksia löydät linkin takaa. Käypä äänestämässä suosikkiasi ja voita samalla 100 euron arvoinen lahjakortti kultasepänliikkeeseen!

Kihlakuvaus

© Ami K

Jännitimme molemmat kihlakuvausta, vaikka kuvaaja oli meille harrastusten kautta ennestään tuttu Ami Koiranen. Emme ole Hannun kanssa aikaisemmin olleet yhdessä kameran edessä varta vasten kuvattavana. Alkuun tuntui siltä, että on koko ajan typerässä asennossa, naamalla outo ilme, ja kiusallisuus näkyy varmasti kilometrin päähän. Pikkuhiljaa Amin läsnäoloon ja kameraan kuitenkin tottui, ja loppupeleissä kuvauspäivä tarjosi jopa hieman yllättäen erityisen parisuhdehetken arki-illalle. Kyllä kelpasi! Ruissalon kuvauspaikkojen metsästyksestä voit lukea lisää täältä.

© Ami K

Kun katselee näitä kuvia, niin ei voi kuin miettiä, että huh miten häikäisevän komea tuleva sulhaseni on! Ja niin rakastettava ♥

Oma fiilis voi olla niin erilainen kuin mitä kameran kautta lopulta välittyy. Kävelimme pitkin Saaronniemeä ja pysähtelimme eri paikkoihin poseeraamaan. Ami totesi parin pysähdyksen jälkeen: “Ei teitä tarvitse ohjata, kun olette niin luonnollisia kumpainenkin!” Ja samalla itsellä justiinsa sellainen olo, että mihin tään mun käteni nyt laitan, ja taasko hampaat irvistää hassusti, onko silmät auki ja harottaako tukka 😀 Näissä kuvauksissa opin, että kannattaa vaan luottaa kuvaajan ammattitaitoon, kyllä kuvaaja tietää, mitä tekee, ja millaista materiaalia sieltä linssien läpi tulee.

Sessio sujahti niin nopeasti, ettei edes tajunnut kuinka nälkäinen ja väsynyt oli, ennen kuin palasimme kotiin ja pääsimme rentoutumaan pehmoiselle kotisohvalle. Ami lähetti meille muutaman päivän jälkeen 90 kuvan setin, joista saimme valita kevyesti käsiteltyjen kuvien joukosta suosikkimme. Lopulliseen settiin otimme noin parikymmentä kuvaa, joiden vedokset Ami editoi netti- ja printtilaaduilla. Kun kuvauksista oli vierähtänyt viikko, Dropboxiin sujahtivat viimeistellyt valokuvat – todella tehokasta ja nopeaa toimintaa!

Olimme ylipäätään tyytyväisiä Amin työhön, vaikka etukäteen myös tiesimme, että hän hoitaisi kyllä homman mallikkaasti ja taitavasti. Ami kuunteli toiveitamme merellisyydestä ja eri valotilanteista, ja mielestäni nosti näitä teemoja hyvin esille sekä kuvausten aikana että lopullisten valokuvien editoinnissa. Ennen kuvauksia Ami kysyi meiltä mahdollisia rajoituksia tai erityistoiveita siihen, miten hän meitä kuvaa. Ainakin omalta osalta tämä vähensi merkittävästi omaa jännitystä, kun tiesi, että kuvaajalle olisi tärkeää, että pystyisimme olemaan tilanteessa rentoina ja luottavaisina. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen kuullut jonkun puhuvan kamerapelosta tai tokaisevan “Musta ei saa ikinä hyviä kuvia!”, ja tällaisten asioiden kertominen voi tuntua todella haastavalta kuvaajalle, ellei niistä tajuta erikseen kysyä! Tosin nykyään jatkuvan somettamisen kultakautena kameran edessä heilumiseen suhtaudutaan varmaan alati tottuneemmin.

Nyt kuvat lepäilevät koneen kansioiden syövereissä, ja seuraavaksi olisi vuorossa printtiversioiden tilaus. Valikoimme jonkinlaisen setin tulostukseen itsellemme ja perheelle jaettavaksi. Äitini on jo kuvat nähtyään lähettänyt meille listan niistä kuvista, jotka ehdottomasti haluaa lasivitriiniinsä 😀 Nyt nähtäväksi vielä jää, ympätäänkö tältä reissulta kihlajaiskuvan lisäksi toinen otos Save the Date -korttiin. Muutama vaihtoehto polttelee kyllä jo mielessä…

© Ami K

Kuvauspäivä herätteli mukavasti juhlatunnelmaa, ja olimmekin koko loppuviikon häähuuruissa miettien juhlien eri yksityiskohtia ja tehtäviä. Kaiken kaikkiaan kihlakuvauksesta jäi niin positiivinen fiilis, että tilaamme varmasti parikuvauksen joskus toistekin 🙂 Kolme tuntia rakkaan silmiin tuijottelua, hymyilyä ja kädestä pitelyä Ruissalon kauniissa ilta-auringossa, mikä olisikaan ihanampaa! ♥

Kuvauspaikkojen metsästys

Nyt on viralliset kihlajaiskuvat otettu, hihii!

Olenkin aikaisemmin sanonut, että meillä ei ole virallisia kihlajaiskuvia, vaikka kosinnan jälkeen muutama siluettikuva räpsäistiinkin. Save the Date -kutsun kuvaa mietittyämme päätimme ottaa kihlajaiskuvat, ja mahdollisesti käyttää jotain näistä kuvista myös kutsussa.

Oli sanomattakin selvää, että halusin kuvaajaksi ammattilaisen tai vihkiytyneen harrastelijan. Päädyimme tilaamaan kuvat meille ennestään tutulta valokuvaajalta Ami K:lta. Kuvauspäivä saatiin järjestettyä nopealla aikataululla, ja ihan ihmetyttää vieläkin, miten sujuvasti kaikki lopulta sujui 😀

Kävimme Hannun kanssa etukäteen skouttaamassa potentiaalisia kuvauspaikkoja meille rakkaasta Ruissalosta, jossa varsinaiset häätkin vietetään! Halusimme kuvata paikoissa, joissa emme välttämättä ehdi käymään kuvaamassa hääpäivän aikana. Kuviin haluttiin tyylillemme uskollisesti merellisiä maisemia, joissa valo olisi vahvassa roolissa.

Ensimmäiseksi paikaksi valitsimme Saaronniemen, joka sijaitsee Ruissalon kärjessä. Saaronniemessä on paljon monenlaisia kuvauspaikkoja. On sekä hiekka- että kivipohjaista rantaa, kaislikkoa, rouheaa rantakalliota sammaleen ja kasvillisuuden koristamana, koukeroisia keloja sekä paksuja lehtipuita. Alkukesän aikaan niemessä on runsaasti eri lintulajeja, joiden poikasia bongasimme myös kuvausten aikana. Joutsenet, kanadanhanhet, sorsat ja meriharakat kerääntyvät illalla niemen ääreen lintubongarit mukanaan.

Toiseksi paikaksi valitsimme Kuuvan, sillä tummuva aurinko ja punertavat kalliot luovat taas toisenlaisen merimaiseman Saaronniemeen verrattuna. Kuuva on paljon pienempi kuvauspaikka kooltaan, ranta koostuu paljaasta silokalliosta, jota ilta-aurinko hivelee kauniisti. Molemmissa paikoissa erityisen hienoa oli se, että itikat eivät uskaltautuneet rannoille, joten saimme pitkälti olla rauhassa inisijöiltä!

Nyt vain odotellaan ensimmäisiä vedoksia nähtäväksi! Jännittävää!

Save the Date – tarve vai turhake?

© Paige Tuzée Designs

Olen helposti innostuva luonne. Kun olen fiiliksissäni jostain, kuljen eteenpäin vauhdilla kuin höyryjuna, mikään ei pidättele minua! Nautin suunnittelussa eniten innostumisen hetkistä, kun joku on niin siistiä tai kaunista tai menee juuri niin kuin olin ajatellut. Suunnittelussa ylipäätään paras hetki on se, kun ajatukset ja mielessä pyörivät ideat konkretisoituvat, kun niistä tulee kortteja, asetelmia ja valmiita tiloja. Tarina herää henkiin, yhtäkkiä se onkin jotain mitä minä ja muut voimme koskettaa, kokea ja jakaa!

Save the Date on ollut yksi viimeaikaisista innostuksen kohteistani hääsuunnittelusta. Olin jo pureutumassa melkoisella ryminällä kortteihin enkä ollut tehnyt vielä ensimmäistäkään luonnosta varsinaisesta kutsusta. Tuleeko kutsuun myös valokuva vai pelkkä teksti, jos tulee valokuva, käytetäänkö vanhaa valokuvaa vai otetaanko uusia kuvia, kuka ottaisi kuvat, maksaako se, mistä tilataan kortit, paljonko korteille tulee hintaa, entäs postitus, kenelle kaikille postitetaan… Kysymystulvasta ei tuntunut tulevan loppua. Kun aloin pyörremyrskyn lailla pommittaa näillä pohdinnoilla Hannua, niin sulhanen oli aivan pulassa. Hetkinen hetkinen mikä Save the Date? Miksi? Onko sitä edes budjetissa?

Hups.

Oli pakko tarttua villihevosina laukkaaviin ideoihin, ja pysähtyä hetkeksi miettimään. Olin niin innoissani koko kutsusta, että en viitsinyt edes ottaa huomioon sitä, miksi koko korttihökötystä tarvitaan. Miksi? Istuimme alas, ja kävimme kysymyksiä kohta kohdalta läpi. Save the Date ei ole käsittääkseni mitenkään yleinen käytäntö hääjuhlissa, joten ymmärrettävästi Hannullekaan konsepti ei ollut ennestään tuttu. En ole mielestäni koskaan itsekään saanut Save the Date -korttia ennen varsinaista hääkutsua.

Moni perustelee Save the Date -kutsun lähettämistä juhlavana tapana ottaa huomioon etenkin ulkomaiset vieraat, joiden täytyy majoituksen ja kuljetuksen lisäksi varata lennot ajoissa. Meillä on myös muutama ystävä, jonka haluamme matkustavan Suomeen häitä varten, joten tämä puoltaa kortin kannattavuutta. Huomaan kuitenkin, että tämäkään ei ole päässäni kaikista painavin peruste.

Olemme Hannun kanssa hyvin aktiivinen pariskunta. Yleensä kalenterimme viikonloput ovat täynnä noin paria kuukautta ennen, matkat ja reissut varataan ajoissa. Kerran on käynyt niin, että hääkutsun tullessa junat ja majoitukset on jo varattu, emmekä ole voineet osallistua hääjuhlaan. Kun päivä on kerran lyöty lukkoon, haluan ilmoittaa siitä rakkaille ystäville ja läheisillä mahdollisimman pian, ja tottakai olemme jo monelle suullisesti tiedon vinkanneetkin, mutta pelkkä tekstiviesti tai soitto näin esteetikkona tökkii – booooring! Missä visuaalisuus ja juhlahumu ja tyyli? Save the Date on minulle eräänlainen visuaalisesti viimeistelty lupaus tulevista juhlista, toimitettuna niin, että orastavan juhlan odotus oikein alkaa kuplia sisällä!

Mutta sitten paluu realiteetteihin: kortit maksavat. En ole vielä tehnyt mitään tarkkoja arvioita, mutta uskoisin, että jos lähettäisimme kortin valikoidusti häävieraille, koko lystiin uppoaisi helposti 200 euroa. Vaikka Save the Date on konseptina on hieno huomionosoitus etenkin kiireisen elämäntavan vieraille, niin olemme yhtä mieltä siitä, ettemme halua venyttää budjettia korttien takia. Entäs voisiko kutsuista osan lähettää digitaalisesti ja osan toimittaa suoraan tai postitse?

Photograph © Erich McVey Photography / Design © Fotovella.com

Toinen toisaalta-toisaalta-keskustelu on pyörinyt valokuvan ympärillä: tulisiko korttiin kuva meistä vai ei? Olen itse jotenkin mieltynyt ajatukseen, Hannu taas ei juurikaan. Päädyimme lopulta siihen, että palaamme kysymyksen äärelle jälkeenpäin, kun kortti on muuten suunniteltu, ja kihjalaiskuvat on räpsitty. Eihän se haittaa, vaikka kuvat jäisivät vain meidän omaksi iloksemme ♥

Loppupeleissä päädyimme siihen, että teemme Save the Date -kortin ensin, ja mietimme sitten käytännön toteutusta budjetin näkökulmasta. Eli vihdoin pääsen suunnittelun makuun! Alla vielä inspiraatiokuvani meidän Save the Date -korttiin. Tavoitteena olisi luoda melko yksinkertainen ja hienostunut, hieman taiteellinen kutsu. Kuparimetallin käyttäminen fontissa mustan sijaan houkuttelee, mutta pitää tutkia vielä, miten sävyt istuvat lopulliseen korttiin. Ongelmana digitaalisessa versiossa on, että paperin karheus ja paksuus tekevät kortista huomattavasti juhlavamman kuin pelkkä näytöllä hohtava kuva. Voi siis olla, että digitaalisuuden takia joudumme hieman lisäämään kutsuun yksityiskohtia, jotta saamme siihen arvokkuutta ilman paperin tuntua. Referenssimme on bongattu Etsystä taiteilijalta nimeltä TatianaSoash, suosittelen ehdottomasti vilkaisemaan hänen hääkutsutuotteensa, olen kovasti ihastunut niiden eleganttiin ja minimalistiseen tyyliin!

© Tatiana Soash from Etsy

Ikuistetaanko häät?

Kuva © Fotokasten

Häiden valokuvaus ei ollutkaan niin yksiselitteinen juttu, kuin mitä oletin. Koska itse toimin visuaalisella alalla, olen aina pitänyt itsestäänselvyytenä sitä, että häissämme olisi luotettava ammattikuvaaja. Hannu taas koki vahvasti, että haluaisi mieluummin tukea rahallisesti harrastekuvaajaa lähipiiristä. Tiedän häävalokuvauksen ylipäätään jakavan porukkaa: jotkut pitävät kuvaajan hankintaa elinehtona, toiset kokevat, ettei päivää tarvitse tallentaa ollenkaan, eläähän se tarinoissa ja muistoissa.

Mielestäni häiden ikuistaminen on valokuvaajan haastavimpia kuvaustilanteita. Kuvaajan täytyy olla aina oikealla hetkellä oikeassa paikassa ja napata kuvat vielä sillä sekunnilla, kun kaikilla juhlavierailla on jotakuinkin edustavat ilmeet. Valokuvaajan odotetaan tallentavan kaikki hetket ensiyrittämällä – hääkakun leikkauksen jälkeen on turha huudella: “Hei, oliko vielä toista kakkua, oli vähän huono valo tuossa… Ja polkaisetteko vielä uudestaan…” Ihmiset itkevät ja nauravat, ruokaa on suussa, kameralle tallentuu hassuja ilmeitä, ja vaikka ne ovatkin luonnollisia, niin vieraat haluavat näyttää kuvissa edustavilta ja täydellisiltä, yhtä kauniilta kuin on heidän muistonsa tuosta päivästä. Monille hääjuhla voi olla koko elämän odotetuin hetki, tai parhaat bileet pitkään aikaan, ja kaiken halutaan olevan virheetöntä. Toivon kylläkin, että onnistuisimme itse suhtautumaan omaan juhlaamme hyvällä mielellä, jotta ehdimme myös nauttia kaikesta siitä, mitä olemme pitkään ja hartaasti suunnitelleet!

Nämä kaikki haasteet tiedostaen halusin ehdottomasti, että kuvaajaksi valikoidaan henkilö, jolla on jo aikaisempaa kokemusta häiden kuvaamisesta. Toki myös visuaaliseen ilmeeseen kaipasin raikkautta ja herkkyyttä, pitsihuvilaan sopivaa kuvaustyyliä.

Keskustelut jatkuivat Hannun kanssa pienissä pätkissä, ja pikkuhiljaa hän alkoi pehmetä ajatukselle ammattikuvaajasta. On huvittavaa ajatella, että jo häiden suunnittelu tuntuu olevan omanlaisensa kokemus matkalla avioliittoon: selvitäänkö eriävistä mielipiteistä, pystytäänkö tekemään kompromisseja, osallistuvatko molemmat tasapuolisesti suunnitteluun ja toteutukseen? No, tässä tilanteessa Hannu tuli vastaan, joten lähdimme kartoittamaan sopivia vaihtoehtoja kuvaajalle!

Laitoimme sähköpostia muutamallekin ammattikuvaajalle, mutta päädyimme lopulta varaamaan Katri Haaviston. Hänen valokuviaan olin nähnyt jo aikaisemmin, mutta itse asiassa Hannu bongasi kuvaajan netistä ensin! Katri oli kirjoittanut blogipostauksen häistä, joissa pari oli vihkiytynyt juurikin Turun Linnan kirkossa, ja jatkanut juhlia sen jälkeen Villa Bella Vistassa. Täsmälleen siis samat paikat, kuin mitä me valitsimme! Oli ihanaa päästä vähän tarkemmin tutkimaan Katrin ottamia kuvia näissä tiloissa, ja olimme kyllä entistä tyytyväisempiä päätökseemme.

Tapasin Katrin myös Turun hääillassa, ja hänellä oli kauniisti painettuja kuva-albumeja, joissa näki paremmin kuinka hääpäivien tarina muotoutui hänen kuviensa kautta. Inspiroiduin albumeista todella paljon, ja löysinkin myöhemmin ihanan referenssin tulevaisuuden hääalbumiamme ajatellen. Voi olla, että taitan albumin lopulta itse, silloin saan tehtyä albumista juuri meidän näköisen!

Kuva © RedTree Albums

Mutta nyt hypin taas asioiden edelle, koska ensin pitäisi suunnitella Save the Date -kortti. Se on touko-kesäkuun tehtävä, emmekä ole vielä yhtään varmoja siitä, millaisen kortin haluaisimme tehdä. Laitammeko pelkän tekstin, vai myös kuvan meistä? Jos haluamme kuvan, käytämmekö jotain jo aikaisemmin otettua, otammeko itse uuden vai tarvitsemmeko kuvaajaa? Taas ollaan pienten päätösten viidakossa… Onneksi kohta alkaa kesäloma, ja voi pureutua kokeilemaan eri vaihtoehtoja oikein ajan kanssa!