Pizza Tasting

Olemme miettineet yöpalan tekemistä itse, ja kaaso L suositteli heti yhtä hänen luotettavimmista pizzataikinaohjeistaan, jonka ansiosta pohjasta saisi pehmeän ja paksun. Päätimme hyödyntää hääsuunnitteluviikonloppua järjestämällä pienen Pizza Tasting -lounaan, jotta häätiimi voisi kommentoida ja antaa palautetta eri makuvaihtoehdoista.

Halusin kokeilla viittä eri pizzamakua:

Edellisenä iltana kaaso L ja W tulivat auttamaan pizzatalkoissa. Ja kyllähän siinä useampi tunti upposikin! Taikinat valmistuivat hirveän nopeasti, kun L tiesi ja tunsi reseptin, joten siitä oli selkeästi suurin apu. Eniten työtä oli lehtikaalipizzan pestossa sekä tofupizzan mausteisessa hoisin-kastikkeessa. Nämä olivat myös vegaanisia villejä kortteja, halusimme nähdä miten ne sopeutuvat suomalaiseen makumaailmaan.

Kaaso L loisti kokkailuhommissa, ja voin sanoa, että kivi vierähti sydämeltä: tämän ihmisen kanssa hääruokien valmistelu tulee varmasti onnistumaan ♡ Hän oli todella järjestelmällinen – suunnitteli vaiheet etukäteen ja pohdiskeli budjettia jo ensimmäisellä kauppareissulla. Opin monia jatkon kannalta hyödyllisiä pointteja! Kuinka tärkeää onkaan, että vieras näkee jo pizzoja katsoessa mitä siinä on sisällä? Pizzojen tulisi olla selkeästi erinäköisiä, niin että vieras erottaa helposti mitkä ainekset sopivat hänen ruokavalioonsa ja makumieltymyksiinsä eikä kukaan ota vahingossa pizzaa, jossa onkin yllätyksenä jokin odottamaton ainesosa. Tietenkin selkeät ruokien nimeämiset ja omille astioille asettamiset myös helpottavat tätä.

Yllättävin (ja toisaalta myös olennaisin) tekijä oikeastaan pizzoissa oli uuni! Nykyisen asuntomme uuni on todella hidas, joten paistoaikaa oli haastavaa arvioida. Tästä johtuen jotkut pohjat olivat pehmeitä ja toiset rapsakoita, lehtikaalipizzaan tuli melkein ciabattamainen koostumus. Tähän ratkaisuna olisi tietenkin se, että uuni olisi pizzatalkoissa tuttu, joten leipoisimme hääviikonlopun pizzat varmaankin kaaso L:n kotona, jolloin hän tietää ja tuntee uunin optimaalisen lämpötilan ja paistoajan. Samoin pizzojen lämmittäminen oli haasteellista. Toki hääpäivänä juhlapaikan henkilöstö todennäköisesti hoitaisi pizzojen lämmittämisen.

Pizzat saivat hyvän vastaanoton! Tällaiset kommentit raati meille jakoi:

  • Lehtikaali: Lisää öljyä ja valkosipulia. Voisiko olla myös muita täytteitä, esimerkiksi kesäkurpitsaa tai munakoisoa? Hyvä, paksu pohja, mutta hieman kuiva ja ciabattamainen.
  • Tofu: Jakaa mielipiteitä, joko ehdoton suosikki tai ei yhtään hyvä. Ohut pohja sopii. Kastiketta voisi kehittää enemmän BBQ-henkiseksi. Pieni polte hyvä, voisi olla jopa vähän lisää, jäähtymisen ja uudelleenlämmityksen jälkeen ei niin tuju.
  • Margarita: Hyvä, ei lisättävää
  • Lohi: Hyvä, paksu pohja sopii.
  • Muuta: Erillisenä valkosipulia, oreganoa, basilikaa ja rucolaa pizzan päälle laitettavaksi.

Erityisen iloinen olen siitä, että myös hieman erikoisemmat vegaanipizzat tekivät kauppansa. Kokeilu oli kaiken kaikkiaan todella hyvä, saimme monia hyviä kommentteja sekä jatkokehitysideoita, ja myös pizzapalan koko alkoi hahmottua mieleen. Yöpalan tekeminen omatoimisesti on pohdituttanut niin häätiimiä kun juhlapaikan henkilöstöä, mutta olemme edelleen Hannun kanssa sitä mieltä, että yöpalassa jos missä olemme valmiita säästämään! Keskustelut ja suunnitelmat siis jatkuvat ainakin toistaiseksi. Mielestäni ruokien tekeminen ja valmistelu on myös hauskaa yhdessä tekemistä, josta en haluaisi kokonaan luopua. Nopeasti laskettuna pizzapeltejä tulisi meidän vierasmäärälle 12 kpl, mikä ei kuulosta ollenkaan mahdottomalta yhden pizzaviikonlopun hommalta. Pizzat voisi valmistaa pari viikkoa ennen hääpäivää, pakastaa ja lämmittää juhlapaikan uunissa iltapalaksi. Tästä pitää vielä käydä sähköpostikeskustelua tilan omistajan kanssa puolin ja toisin.

Nyt seuraavaksi pitäisi laskeskella yöpalan budjettia ja miettiä mitä muutoksia teemme kokeiltuihin resepteihin! Olen myös edelleen haaveillut nachobaarista, missä olisi lämmintä juustokastiketta, salsaa ja guacamolea nachojen kaveriksi. Äitini kautta saisin tukusta isompia kastikepöniköitä, mikä tietysti helpottaisi esillelaittoa. Ja ainoa lämmitettävä ainesosa olisi juustokastike. Nachojen syöminen on tietenkin huomattavasti sotkuisempaa kuin pizzojen, mutta en ole silti vielä valmis torppaamaan tätä ideaa täysin!

Tähän loppuun vielä omia vinkkejä pizzan tekoon:

  • Sekoita tomaattikastikkeeseen suolaa, pippuria, oreganoa ja valkosipulia tai valkosipulijauhetta, että saat kastikkeesta maukkaamman.
  • Laita juusto tomaattikastikkeen päälle, ja juuston päälle täytteet. Täytteitä olisi hyvä olla enintään kolme per pizza.
  • Paista korkeassa lämmössä (250-300 astetta) uunin alatasolla, että pohjasta tulee rapsakka ja pizzasta sisältä pehmeä.

Tässä myös käyttämämme pizzataikinaohje, jonka kaaso L on aikoinaan bongannut netin syövereistä:

3 dl vettä
2/3 palahiivaa tai yksi 11 g pussi kuivahiivaa
1 tl suolaa
noin 6 dl vehnäjauhoja
1/2 dl öljyä

Uuni 250 asteeseen, paistoaika noin 12-15 minuuttia uunista riippuen.

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen.
Lisää suola ja ensin 1,5 dl jauhoja, ja sen jälkeen loput jauhot.
Lisää öljy ja vaivaa tasaiseksi.
Kohota taikinaa tunti.

Inspiroivia ruokahetkiä!

Meillä on catering!

© Caroline Hernandez from Unsplash

Täytyy sanoa, että alkuvuodesta tuntui todella epätodennäköiseltä, että koskaan päästään tähän pisteeseen, mutta kyllä vaan näin on! Olemme varanneet catering-palvelun häihin! Emme jää ilman ruokaa, hurraa!

Päädyimme valinnassamme suosimaan juhlapaikkamme Villa Bella Vistan yhteistyökumppania Herkkupistettä, jonka tastingissa kävimme helmikuussa. Kuitenkin eniten meitä lämmitti se, että Herkkupisteen vastauksessa häätoivemenustamme oli tehty oma, vielä parempi ehdotus! Edamamepapujen ja soijakaramellikastikkeen jälkeen olimme aivan myytyjä, eivätkä muut catering-palvelut (vaikka nekin kaikki varmasti hyviä ja ammattimaisia) enää tuntuneet niin houkuttelevilta.

Lyhyestä virsi kaunis, tällaisen ehdotuksen Herkkupiste meille lähetti:

Sorrin vihersalaattia, mansikoita, cantaloupemelonia ja paahdettua
saksanpähkinää
Caesarsalaattia ja jokiravun pyrstöjä
Kvinoaa, marinoitua punasipulia, pinaattia, edamamepapua ja chiliä
Marinoituja kalamataoliiveja
Paahdettuja punajuuria
Grillattua halloumijuustoa

Leppäsavustettua lohta
Siikatartaria ja saaristolaisleipää

Yrttifocacciaa
Hummusta
Tapenadea

12 h haudutettua kotimaista naudanrintaa ja soija-karamellia
Pankopaneroitua tofua, paahdettua kukkakaalia ja bataattia

Kuningatar-mascarponekakkua

Yöpalan sekä jälkiruokapöydän muut vaihtoehdot olemme toistaiseksi ajatelleet tekevämme häätiimin avustuksella. En malta odottaa, että pääsen maistamaan tätä täydellistä menua hääpäivänämme ♡ Aikaa tähän kaikkeen pohdintaan ja kyselyyn meni, mutta kyllä kannatti!

Häätoivemenu

Kirjoitin aikaisemmin ajatuksiamme häämenusta sekä vaihtoehdoistamme Turun catering-palveluissa. Nyt voin vihdoin ilokseni ilmoittaa, että ajatusrattaiden uuttera raksuttaminen on alkanut tuottaa tulosta! Nimittäin tänään pääsen kertomaan häidemme toivemenusta!

© Ksenia Chernaya from Pexels

Olemme halunneet pyytää tarjousta useammalta catering-palvelulta, joten loimme itse meille mieluisan toivehäämenun, jonka avulla olemme päässeet käsiksi konkreettisiin hintoihin, ja catering on puolestaan voinut esittää eri vaihtoehtoja tai parannusehdotuksia. Mielestäni tämä on ollut meille hyvä tapa jatkaa meidän häihimme sopivan häämenun räätälöintiä, ja selvästi auttanut myös catering-palveluja saamaan paremman käsityksen siitä mitä haluamme häämenulta, sillä alusta asti oli selvää, että emme tule valitsemaan valmista juhlamenuehdotelmaa.

Koska juhlamme ovat kesäaikaan (elokuun puolessavälissä), meille on tärkeää, että häämenu olisi ruokaisa ja runsas vaihtoehdoiltaan, mutta kuitenkin kokonaisuus olisi kevyt ja ilmava. Luotan siihen, että jokainen syö itsensä ähkyyn (tai edes melkein ähkyyn) ihan ilman raskaitakin ruokalajeja. Häämenun teemoina olivat saaristohenkisyys, kesäisyys ja raikkaus aasialaisella twistillä. Lisäksi halusimme muistuttaa karjalaisista juuristani jollain yksittäisellä lisukkeella. Häämenussa toivoimme, että vegaanisuus olisi osa menua sen sijaan, että vegaanisen tai kasvisruokavalion vieraille tarjoiltaisiin omat erilliset annoksensa.

Toivemenu on ikään kuin ensimmäinen virallinen luonnoksemme häämenusta, joten voi olla että matkan aikana jokin vielä muuttuu! Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin jo siltä, että olemme todella pitkällä menun suunnittelussa, kun niin moni asia on alkanut loksahdella paikoilleen. Mikä ihana tunne, jokaisen mietintäillan arvoinen ♡

Alkupalat – Kesäinen saaristo

Haluamme, että alkupalat koostuvat useammasta eri salaatista merellisillä lisäyksillä. Salaatteja olisi kolmea lajiketta, ja niiden kylkeen lisättäisiin tapas-henkiset kulhot, joilla omaa salaattia voi täydentää.

Maistelimme sekä Åbo Cateringin tastingissa että Herkkupisteen tastingissa jokirapu-caesarsalaattia, ja päätimme lisätä sen myös omaan häämenuun. Jokirapu-caesarsalaatti ei ole pelkästään maukas, vaan myös juhlava, helposti lähestyttävä sekä saaristohenkinen, eli kaikin puolin nappivalinta meille!

Toiseksi alkupalasalaatiksi kaipasin jotain kesäistä ja raikasta. Mieleeni palasi Åbo Cateringissa testaamani vihersalaatti, jossa oli mansikkaa, cantaloupemelonia ja halloumia. Mansikat ja halloumi kyllä tekevät kesän! Meidän toivemenussa halusin lisätä sekaan vielä saksanpähkinän, joka kruunaa pehmeiden makujen kombon. Halloumin siirsimme omaksi erilliseksi kulhokseen, jotta sitä voi halutessaan lisätä mukaan salaattiin.

Kolmanneksi salaatiksi halusimme vegaanisen kvinoa-salaatin. Tämän osalta emme olleet ihan varmoja, mitkä maut sopisivat kvinoan kanssa parhaiten, mutta ehdotimme pomegranaattia, kikhernettä, punasipulia ja pinaattia. Kvinoa-salaatissa tärkeää minulle on, että salaatti on itsessäänkin ruokaisa ja juhlava, sillä joskus tuntuu, että kvinoa-salaatit on tehty laiskasti vain yhdistellen kvinoaa, rucolaa ja kikhernettä. Haluamme todellakin pitää huolta rakkaista vegaaniystävistämme, ja tarjota heillekin juhlavan kokemuksen ruoan parissa ♡

Omissa kulhoissaan tarjoiltaisiin halloumin lisäksi oliiveja sekä paahdettuja punajuuria.

Halusimme korostaa saaristotunnelmaa eniten alkupaloissa, joten salaattipöydän jatkeeksi valitsimme lämminsavulohen sekä skågen-leivät. Foccaccia-leivän päällisinä olisi tarjolla hummusta ja tapenadea, koska ovathan ne nyt herkullisia!

Pääruoka – Korean House

Pääruoka tuotti eniten harmaita hiuksia. Aikaisemmissa postauksissa olen pohdiskellut sitä, että tarvitseeko lämmintä ruokaa ollenkaan kesähäiden päivään? Eikö lämmintä ruokaa ala kaivata vasta illasta, kun aurinko painuu horisontin taakse? Teemojamme miettiessä kohtasimme kuitenkin uuden ongelman: parhaat mieleen tulevat aasialaiset ruokaideat sopivat vain pääruoan paikalle! Ratkaisimme siis tilanteen hyvin käytännöllisesti, ja päätimme, että antaisimme aasialaisen twistin näkyä pääruoan puolella. Ehkä se romuttaisi tylsän pääruoan mielikuvan, ja tarjoaisi vieraille taas jotain uutta herkuteltavaa, kun alkupalahuumasta on selvitty?

Pääruokana tulisi olemaan härkää / nautaa / lammasta korealaisittain tai aasialaisittain. Toivoimme catering-palvelulta tähän tarkempia ideoita ja ehdotuksia, sillä on vaikea arvioida etukäteen miten tuttua aasialaiset makumaailmat kullekin firmalle ovat. Tämän lisäksi tarjolla olisi vegaanista, rapeaa tofua, joka olisi esimerkiksi kuorrutettu pankolla. Perunoita ei tarjoiltaisi ollenkaan, ja kasvislisukkeen virkaa toimittaisi paahdettu kukkakaali, joka olisi myös vegaaninen.

Hoidamme itse pääruoan lisukkeeksi kimchiä, jolla varmasti taklataan Korea-vibat! Moni häävieraista ei varmasti ole koskaan aikaisemmin tullut maistaneeksi tätä korealaista erikoisuutta, joten samalla tarjotaan myös jotain uutta ja erilaista! Pääruoan aikaisemmin harmittava tylsyys on vaihtunut salamavauhtia, kun olemme saaneet mukaan korealaisen keittiön tunnelman. Toki takaraivossa murehdin vielä siitä, miten catering-palvelu onnistuu loihtimaan korealaisen makumaailman, mutta uskon sinnikkäästi olon helpottavan, kun pääsemme varsinaiseen firman valintaan ja tarkempaan menun puimiseen.

Jälkiruokapöytä – Sokeriasokeriasokeria?

Olenkin jo aikaisemmin kirjoittanut kokonaisen hääkakkumonologin, ja tässä vaiheessa voin vain todeta hääkakkumietintämyssyn (mikä sanahirviö) pysyvän edelleen visusti päässä. Cateringin tekemään tarjoukseen sisältyy usein hääkakku, eikä sen hintaero muuhun menuun ole kovinkaan iso, joten kannattavaa olisi tietenkin ottaa kakku cateringin kautta puhumattakaan siitä, miten paljon vaivattomampaa olisi vain marssittaa valmis herkku pöytään. Toistaiseksi olemme päätyneet jättämään toivemenuun tuon kuningatar-mascarponekakun, sillä eihän se haittaa, vaikka hääkakku olisikin loppupeleissä meidän itse tekemä, kyllä cateringin kermakakkukin varmasti menee juhlaväelle kaupaksi!

Hääkakun lisäksi veikkaisin, että tarjolle tulee myös juustokakkuja tai muita makeita herkkuja, sokerin suhteen överit on aina parempi kuin vajarit! Ainakin saadaan rattoisaa viihdettä, kun kaikki lapsivieraat juoksevat taloa ympäri sisällä ja ulkona 😀

Kahvi- ja teepöydän lisukkeeksi olemme ajatelleet itse hankkia cocktail-piirakoita ja munavoita. Kaiken sen makean herkuttelun jälkeen en ollenkaan ihmettelisi, jos useampikin haluaisi vielä suolaisen piirakan kahvin tai teen kyytipojaksi! Samalla saamme myös häämenuun mukaan pienen viittauksen karjalaisuudesta, koska pitäähän siitä nyt vähintäänkin mainita!

Yöpala – Taco Bar?

Yöpalatarjouksen pyydämme erikseen, sillä emme ole vielä päättäneet, teemmekö yöpalan itse vai tilaammeko sen valmiina. Yöpalaksi kaavailemme tällä hetkellä tacobuffettia, jossa olisi kanatäyte ja vegaaninen vaihtoehto. Tämäkin hahmottunee tarkemmin, kun pääsemme jyvälle siitä, mahtuuko valmiiksi tehty buffet meidän budjettiin vai käärimmekö omat ja tulevan häätiimin hihat.

© My Perfect Wedding

Summa summarum, tässä siis suunnitelmat ja hajatelmat niin kuin ne nyt ovat. Tulipas taas hengästyttävän pitkä postaus, kun kirjoitin tätä niin innolla! Onko kellään muulla lähtenyt mopo käsistä häämenupohdinnoista? 😀

Turkulainen catering häihin

Hääpaikassamme Villa Bella Vistassa on laitoskeittiö, jonka olisi voinut ottaa pelkästään omaan käyttöön lisämaksusta eli saimme vapaasti valita haluammeko tilata ruoat catering-palvelun kautta vai valmistaa ne itse. Lähipiirissämme on kyllä keittiön moniosaajia, mutta haluaisimme heidän tulevan häihin, ei työleirille. Ehkä ruoka on myös se osuus, johon haluan osallistua jälkiruokien osalta tai pieniä erikoislisukkeita hoitaen, mutta koko ruokahuollon suunnitteleminen tai edes organisoiminen niin, että joku muu olisi vastuussa, kuulostaa melkoiselta savotalta kaiken muun järjestelyn päälle. Tiedän, etten osaisi päästää ohjista irti sen jälkeen, kun olisin niihin tarttunut, vaan pian juoksisin itse keittiön ja salin väliä asettelemassa tarjottavia oikeisiin kulmiin. Ei, ei, kerta kaikkiaan ei, kyllä morsian saa olla mukavuudenhaluinen omana hääpäivänään! Hannu ei sen enempää ole kokki tai omaa puolitutuissa salaista gourmet-kokkijoukkoa, jonka voisi valjastaa hääpäiväksi käyttöön kaverihintaan, joten kallistuminen catering-palvelun puoleen oli loppupeleissä melkoisen helppo, huojentava päätös.

Bella Vista on vanha arvorakennus, joten omistajilla on kaksi heille ennestään tuttua catering-yhteistyökumppania, Herkkupiste ja Ahoska Catering, ja meillekin he suosittelivat ensisijaisesti jommankumman valintaa. Tämä mielessä pitäen halusin kuitenkin tutkia ja kartoittaa Turun catering-palvelujen kirjoa, jotta saisin käsitystä hinnoista, laatueroista ja tyypillisistä häämenuesimerkeistä. Laatua on tietysti vaikeaa arvioida ilman tasting-tilaisuuksia tai mahdollisuutta tilata cateringin ruokia kahvilasta tai ravintolasta, mutta myös kuulopuheet ja ihmiset suositukset ovat osoittautuneet arvokkaiksi tiedonjyväsiksi näillä ennen kulkemattomilla vesillä.

Kun ryhdyin tähän kartoitustehtävään, huomasin, että catering-firmoista oli huomattavasti haastavampi löytää niin kattavia kokemuskertomuksia kuin monista muista häihin liittyvistä elementeistä. Alussa en oikein edes tiennyt, että mihin laittaisimme sähköpostia tai mistä kyselisimme tarjousta! Esittelen nyt ne viisi catering-palvelua, joiden kanssa olemme keskustelleet menusta ja tarjouksista – toivottavasti tästä on apua etenkin sinulle, joka etsit catering-palvelua Turusta!

Åbo Catering

Ensimmäisenä bongasin kansainväliseltä ja modernilta kuulostavan Åbo Cateringin, ja myös heidän järjestämänsä häätasting Manillassa oli elämäni ensimmäinen! Kokemus oli äärimmäisen positiivinen, ruoka oli laadukkaasti valmistettu, ja tasting-tilaisuuden perusteella sanoisin, että Åbo Cateringin tuottamassa ruoassa kaikki ruokailun osat alkupaloista jälkiruokiin saivat yhtäläisesti huomiota, mikä loihti vankan menukokonaisuuden. Tarkemman analyysin voit lukea häätasting-postauksesta. Heidi sekä Sami ovat osallistuneet sähköpostikeskusteluun todella aktiivisesti, kommunikointi heidän kanssaan on ollut kaiken kaikkiaan erittäin helppoa ja mutkatonta.

Herkkupiste

Raivokas googlettelu johdatti minut Herkkupisteen äärelle, jonka sivuilta kävi ilmi, että catering-palvelulla on huikea juhlatilojen repertuaari! Herkkupiste toimii yhteistyökumppanina Villa Bella Vistan lisäksi mm. Villa Marjaniemessä, Villa Promenadessa, Ruissalon Kansanpuiston juhlatilassa sekä Liedon Vanhalinnassa. Myös Herkkupisteen tastingissa ehdimme käväistä lauantain lounastreffeillä Hannun kanssa, ja sielläkin tarjottavat jättivät hyvän mielen sekä täyden vatsan (ja hieman hiprakkaisen pään). Herkkupisteellä parhaiten korostui herkullinen ja monipuolinen jälkiruokapöytä, yksityiskohtaisemman kokemuksen tasting-tilaisuudesta voit kipaista vilkaisemaan täältä.

Ahoska Catering

Kuva © Ahoska Catering

Ahoska Cateringiin tutustuimme Turun häämessuilla tammikuun lopussa, ja pisteellä meille jo mainostettiinkin, että Laitilassa toimiva catering-palvelu kilpailee etenkin hinnalla turkulaisten toimijoiden kanssa. Ahoskan tasting-tilaisuuteen olimme jo varanneet paikat, mutta tasting valitettavasti peruuntui. Kuitenkin luotto tähän catering-palveluun on kova, sillä kyseessä on toinen Villa Bella Vistan omistajien yhteistyökumppaneista. Lisäksi Ahoskan sivuillaan esittelemät esimerkkimenut olivat vahvimpia ennakkosuosikkejamme, etenkin Saariston Antimet -niminen juhlamenu (ilman silliä) oli todella lähellä meidän toivemenuamme! No, tältä osin korona on onnistunut hiekoittamaan liukuamme unelmien hääpäivän satamaan, onneksi kuitenkin varsin pienellä mutkalla.

Nick’s Food Design

Tämä oli catering-palvelu, josta emme olleet Hannun kanssa kumpikaan kuulleet aikaisemmin, mutta kaverin suosituksen jälkeen puhuttuani muutaman muunkin ystävän kanssa, huomasin nopeasti, että Nick’s Food Designilla oli useamman turkulaisen keskuudessa todella lämminhenkinen ja positiivinen maine. Cateringin kotisivut eivät ole kovin heppoiset, ja suosittelenkin tutustumaan heihin ennemmin Facebookissa, missä saa paremman kuvan siitä, millaisesta firmasta on kyse. Tykästyin erityisesti Nicksin gluteenittomaan leipomoon sekä siihen, että he järjestävät paljon hyväntekeväisyyslounaita vähävaraisille (jouluisin, ja nyt samaa toimintaa on järjestetty koronan aikana). NFD:llä on lounasravintola Kaarinassa, ja muutaman kerran olemmekin tilanneet sieltä ruokia (mm. kuvissa näkyvän take away -brunssin), ja nyt ainakin näiden kokemusten perusteella minustakin taitaa olla tulossa pieni fani!

M Kitchen & Café

Kuva © M Kitchen & Café

Aboa Vetuksessa toimiva M Kitchen & Café on Turussa tunnettu sen jazz-brunsseista ja M Bakeryn kakuista. Viikonloppubrunssien buffet koostuu usein monipuolisesta salaattibaarista, hummuksista, tapenadeista, itseleivotuista leivistä ja lämpimistä ruoista. Samanhenkisiä ruokalajeja halusimme häämenuun, ja sitä kautta heräsi ajatus pyytää tarjous myös M Kitcheniltä! Laitoin heille ensin varovaisen sähköpostin, sillä en ollut varma onko heillä catering-palvelua ollenkaan, mutta pian saimme tarkempia kysymyksiä menusta, eli heiltä voi tilata ruoat hääjuhliin!

Noniin! Kun tarjouskyselyt ja menut selkeytyvät, pääsemme eteenpäin cateringin valinnan kanssa! Tällä hetkellä fiilis on kuitenkin hyvä, sillä meillä on viisi ammattitaitoista kandidaattia, joista jokainen varmasti loihtii meille upean hääaterian ♥

Rentouttavaa juhannusta kaikille!

Häägaggui

Kuva © Frangipani Bakery

Kukapa ei haluaisi, että oma hääkakku olisi näyttävä, upea, mieleenpainuva, ainutlaatuinen, paras kakku ikinä? Internetin syövereistä löydän toinen toistaan hohdokkaampia sokerivuoria, joista tämänhetkinen suosikkini on yläpuolella näkyvä Frangipani Bakeryn aaltoileva merikakku, jonka bongasin Häämessut Netissä -virtuaalimessuilta. Maalauksellisesti tehdyt, sinisen sävyissä leivotut kakut henkivät mielestäni juuri niitä meren liikkeitä, aaltoja, pärskeitä, veden värejä ja syvyyttä, nämähän suorastaan huutavat pääsyä meidän häihin! En ole edes uskaltanut tutkia tällaisten kakkujen hintoja… Nyt jos taivaalta tupsahtaisi törkeä määrä rahaa, niin en epäilisi hetkeäkään, vaan tilaisin saman tien nämä ja miljoona muutakin kakkua häihimme. Ja hevoskärryt. Noh, valitettavasti todellisuus ei ole yhtä ruusuinen ja sokerinen kuin tuo kaunis hääkakkukuva, ja harvalla meistä on ilo todeta, että hääbudjetti olisi täysin, holtittomasti ja estottomasti rajaton.

Olen loputon suklaa- ja sokeriherkkujen nautiskelija, aiheeseen vihkiytymätön kakkukulinaristi. Ruoka ylipäätään on minulle tärkeä osa yhteisöllistä juhlakokemusta, se tuo ihmiset yhteen pöydän ääreen, hymyilyttää, ihastuttaa, se on (hyvinkin suomalainen) tapa osoittaa rakkautta ja huolenpitoa vieraille. Tykkään leipoa ja laittaa ruokaa kotimme iltamiin ja juhliin, joten häissäkin otan paljon kantaa siihen mitä suolaista ja makeaa tarjotaan, kyseessähän kuitenkin ovat yhteisölliset juhlat isossa skaalassa! Hannu ei juurikaan välitä makeasta, etenkään kakuista, eikä kakku täten ole hänelle häissäkään muuta kuin yksi häämenun jälkiruoista. Ja vaikka ruoka on minulle tärkeää, niin ei nyt sentään niin tärkeää, että olisin valmis luopumaan muista prioriteeteistani, joita olen asettanut hääbudjetille. Tämän takia hääkakku on meillä budjetin tärkeysjärjestyksessä hyvin matalalla. Hienojen hääkakkujen sijaan olemme halunneet panostaa niihin meille rakkaisiin, mieleen jääviin asioihin (musiikkiin, valokuvaajaan, paikkaan, tunnelmaan).

Kuva © Wed Luxe / photography Tara McMullen Photography

Kuitenkin hääkakku on nostettu juhlissa erityiselle jalustalle, joten mielestäni sitä ei voi täysin sivuuttaakaan, siihen on otettava kantaa. Kakku on se, joihin katseet iskostuvat, kun siirrytään jälkiruokapöytään. “Missä hääkakku? Leikataanko se kohta?” Vaikka emme aio panostaa hääkakkuun riihikuivalla, niin en myöskään haluaisi tinkiä hääjuhlan visuaalisuudesta. Voiko rahan korvata ajalla ja vaivalla? Tämä tarkoittaisi kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että tekisin hääkakun/hääkakut itse, enkä ainakaan vielä ole kavahtanut ajatusta sitä makusteltuani kaikessa rauhassa. Tässä olisi reilu vuosi aikaa kehittää leipurin taitoja ja tutkia tekniikoita, ja vaikka en ihan varmasti saavuttaisi kakkukondiittorin tasoa, niin saisin kyllä hiottua kakut siihen malliin, että ne olisivat riittävän hyvät juhliin. Ja plussaa olisi toki se, että oikeasti oppisi leipomaan sellaisia kakkuja, joista nyt vain kainosti haaveilee!

Mieleen hiipii kuitenkin epäilys, että millainenkohan makumaailma mahtaa todellisuudessa olla? En ole oikeastaan koskaan suuremmin välittänyt paksupohjaisista kerroskakuista, ne tuntuvat omaan mieltymykseen liian kuivilta ja täyttäviltä: miten sitä ikinä jaksaisi syödä yhtään kakkupalaa sen jälkeen, kun on vetänyt ensin kolme lautasellista suolaisia? Pitäähän kakun visuaalisuuden lisäksi myös maistua hyvältä eikä hääkakku saa olla mielestäni liian raskas, muuten sitä ei jaksa syödä kukaan, en edes minä!

Kuva © Kakkukaksoset

Olen juustokakkujen ystävä ja suurkuluttaja, ja juustokakut ovat olleet repertuaarini kaikissa koiranristiäisissä ja mehukemuissa. Juustokakkuja ei voi pinota näyttävästi päällekkäin, mutta hääkakkutelineessä niihin saisi volyymia. Kuitenkin juustokakku hääkakkuna tuntuu aika hurjalta minimalismilta minulle, joka kaipaan häihin katseenkiinnittäjiä. Voisiko juustokakkua tarjoilla hääkakun lisäksi osana kahvipöytää? Syysmorsian-hääblogissa oli mielestäni ihana idea jälkiruokapöydästä, jossa oli kaksi juustokakkumakua: sulhasen ja morsiamen valinta. Jannican postauksen aiheesta voi lukea täältä. Juustokakut voisin leipoa itse mahdollisesti muutaman leipomistaitoisen ystäväni avustuksella, lisäksi vegaanisen kakun olemme ajatelleet kääräistä häätiimin voimin.

Herkkupisteen häätastingin kuningatar-mascarpone-kakku.

Kakkukeskustelut risteilevät laidasta laitaan Hannun kanssa, sillä Hannu tykästyi Herkkupisteen kuningatar-mascarponekakkuun, ja on muutenkin mieltynyt perinteisiin, vaaleapohjaisiin mansikkakermakakkuihin. Tämähän olisi kaikista vaihtoehdoista helpoin, vaivattomin, ja eittämättä myös halvin, sillä hääkakun voisi tilata cateringin kautta, eikä tarvitsisi pohtia kakun esillelaittoa tai kuljetusta. Perinteinen kakkumalli ei ole näyttävä tai katseenkiinnittäjä, vaan turvallinen ja helposti lähestyttävä, raikas ja kevyt. Tai ainakin näitä ominaisuuksia luettelisin Herkkupisteen tarjoilemaan vaihtoehtoon. En ole cateringin kautta toimitettavaa hääkakkua vastaan, mutta huomaan, että en ole siitä myöskään loputtoman riemuissani. Voi äiti auta! Miten saamme taklattua hääkakun? Haussa näyttävä hääkakku, jossa on kermakakun turvallinen sisältö, ja lisukkeena juustokakut? Anyone? Onko mahdollista saada näyttävä, ei-niin-täyttävä, huokeahintainen hääkakku juhliin?

Pst! Jos et ole vielä bongannut viikonlopun Love Me Do:n virtuaalisia häämessuja, kannattaa käydä tsekkaamassa! Sivuilla virtuaalinen messumaailma sekä lukuisia live-tapahtumia!

Täydellisen häämenun metsästys

© Caro Hutchings

Häätastingit Åbo Cateringilla ja Herkkupisteellä ovat antaneet suuntaviivoja menullemme, mutta moni asia on edelleen auttamattomasti auki. Alkuperäinen ajatukseni oli, että ruokapuoli olisi jotakuinkin lyöty lukkoon juhla- ja vihkipaikan, valokuvaajan ja bändin vanavedessä maalis-huhtikuun aikana, mutta yllätys yllätys korona pisti maailman kirjat niin pahasti sekaisin, että pariin kuukauteen ei ole tullut edes mieleen pohdiskella mitä hääpäivänä syötäisiin. Kaikkien huolten ja murheiden ohella koko häämenu on tuntunut typerältä, jokseenkin jopa lapselliselta ajatuksenaiheelta, eikä ollenkaan mielekkäältä kuten sen pitäisi olla, joten olemme antaneet itsemme lipsua sisäisestä aikataulustamme, ja lykänneet menun suunnittelua tulevaisuuteen. No, nyt kesä tekee tuloaan Turkuun, kaunis hanami aloitti puiden ja kukkien loistokauden, aurinko uurtaa tietään väsyneisiin silmiin ja herättelee meitä talven unikekoja horroksesta – rinnassa sykkii kesä! Elämä on alkanut rullata eteenpäin, ja näin asettuvat planeetat oikeille paikoilleen, jotta häämenupohdiskelu saattaa alkaa.

Menukeskustelu on rönsyillyt laidasta laitaan, sillä ruokaa on vaan niin kutkuttavaa miettiä! Häämme ovat elokuun puolessavälissä, eli tietenkin vuodenaika vaikuttaa siihen, millaisten ruokien äärelle tekee mieli kokoontua. Ruokien kesäisyys, raikkaus ja keveys ovatkin ehdottomasti niitä asioita, joita haluamme huomioida juhlaruokien suhteen.

Omissa kotikemuissa tykkään suunnitella ruoat aina jonkun punaisen langan ympärille, mielestäni onnistunut ruoka voi luoda juhlissa kokonaan oman tarinansa. Kihlajaisissa tarjoilimme korealaisia ruokia inspiroituneena viime kevään Aasian matkastani, uutena vuotena pöytään taas katettiin erilaisia tapaksia (niistä kuva yläpuolella). Kuin varkain, ruokainspiraatio tuntuu kallistuvan aina kansainväliseen suuntaan. Etenkin nyt vierasperäiset maut tarjoavat mahdollisuuden minimatkailuun, pieneen irtiottoon arjesta ja itselle tutuista ruoista!

Olisi väärin vähätellä sitä, kuinka kriittisessä roolissa aasialaiset, etenkin korealaiset ruoat ovat meille, kun etsimme jotain vähän spessumpaa arjen iloksi. Olen aasialaisten draamasarjojen ahmija, ja sarjojen tuijottamisen myötä olen kiintynyt myös korealaiseen keittiöön. Kestosuosikkejani ovat korealainen BBQ, friteerattu kana, dak galbi, ttheokbokki ja korealaiset pannukakut ♥ Aasialainen ruokakulttuuri on nykyään meille oleellinen osa juhlaa ja arkea, ja aasialaisen twistin tuominen häämenuun lisäisi siihen mielestäni kansainvälisen ja modernin tuulahduksen.

Mutta emme halua, että koko menu olisi oodi Aasialle, koska eivät häätkään ole! Muutettuamme Turkuun ihastus saaristoon ja sen merellisiin antimiin on vain syventynyt, ja tuntuu että juurrumme uuteen yhteiseen kotikaupunkiimme koko ajan tiiviimmin, pysyvämmin. Häidemme teemana on Turulle ja saaristolle uskollisesti merellisyys, joten lämminsavulohi, skågen-leivät ja katkaravut solahtaisivat saumattomasti osaksi häämenua. Onhan niitä nyt saatava pöytään, kun kerran ollaan Turussa ja kimaltelevan meren äärellä, aurinko paistaa (ei sada ei sada ei sada), ja Tukholmaan suuntaavat risteilijät lipuvat juhliemme ohitse illan hämärtyessä! Mitä olisikaan tämä kaikki ilman sitä tummaa ja tuttua saaristolaisleipää? Suurin osa vieraistamme tulee muualta päin Suomea tai maailmaa, joten on tietynlainen etuoikeus ja kunnia esitellä saaristoa ja turkulaisuutta rakkaille viikonlopputuristeillemme.

Omat juuret vievät Karjalaan, joten luonnollisesti keskustelua käytiin myös karjalanpaistista, riisipiirakoista ja munavoista. Alussa mietimme, että karjalanpaisti olisi oiva tapa tuoda esille karjalaisia juuriani – Hannuhan on kyltymätön paistifani, mutta asiaa pureskeltuani huomasin tässä olevan kaksi perustavanlaatuista ongelmaa: 1) Karjalanpaisti kuuluu meillä joulupöytään, on aina kuulunut, ja tulee aina kuulumaan. Tästä johtuen karjalanpaistin makumaailma liittyy vahvasti omissa mielikuvissani joulun aikaan. Jos häät olisivat syksyllä, voisin nähdä paistin vieraita lämmittävänä pataruokana, joka sopii juhlapöytään iltojen kylmentyessä ja pidentyessä. Mutta häämme ovat elokuussa, kesän paraatiaikana. Ei siis pataruokia. 2) Vaikka uskonkin catering-palvelun rautaiseen ammattiosaamiseen, karjalanpaisti, niin kuin minä sen tiedän, on aina tehty mummon leivinuunissa, yön yli haudutettuna, tietyllä määrällä naapurista hankittua tuoretta lihaa, lientä, porkkanoita, sipulia ja mausteita. Pystyisikö catering kilpailemaan mummon karjalanpaistin kanssa?

Edelleen mietityttää pääruoan tarpeellisuus ylipäätään. Kesäiseen teemaan ei mielestäni sujahda punaviinihärkä tai kermapossu, mutta pääruoan tarkemmat suuntaviivat leijuvat vielä ilmassa. Pelkään, että pääruoka on raskas tai tylsä, jolloin se ei mene kaupaksi meille saati häävieraille, vaan on enemmänkin häämenun ontuva, pakollinen välipala, josta emme vain uskaltaneet päästää irti perinteiden rikkomisen pelossa. Voisiko pääruokaan kehitellä jonkin hauskan teeman, jonka kautta siihen saisi vähän mielenkiintoa ja uutta puhtia alkupalojen ja jälkiruoan väliin?

Jälkiruokapöytä ja yöpala ovat kokonaan omia työriihiään, ja niistä en vuodata enää tähän kilometriromaaniin, vaan kirjoitan suosiolla omat postaukset. Näköjään menun pyörittely on minulle ehtymätön inspiraation lähde kirjoittamiseen, kukapa olisi arvannut 😀

Herkkupisteen tasting @ Villa Promenade

Herkkupisteen tastingista on jo useampi kuukausi, mutta catering-valinnan ollessa mietintätauolla en ole millään malttanut istua alas kirjoittamaan siitä! Nyt voitte kuitenkin laskeutua hetkeksi muistelemaan helmikuun sinertäviä iltoja ja hapartuneita lumipeitteitä. Heti ensimmäisenä täytyy mainita tietysti itse tila (yllättävääkö?!), koska olin melkoisen innoissani päästessäni tutkimaan Promenadea sisältä käsin. Ruissalossa toimivan kesäkahvilan yläkerrassa sijaitsevat juhlasalit, joita myös tutkailimme hartaasti juhlatiloja kartoittaessamme. Promenaden tilat ovat kieltämättä klassiset ja skandinaaviset. Kauniit puiset tuolit eivät olleet pelkästään silmäkarkkia, vaan niissä oli myös pehmeä ja mukava istua! Melkein jopa alkoi kaduttaa, ettemme olleet syynänneet tilaa tarkemmin, mutta aikamme salissa istuttuamme oli myönnettävä, ettei se kokonsa puolesta sopinut meidän tarpeisiin. Verhoilua ei ollut pelkistetyillä seinillä juuri nimeksikään, joten ounastelen äänen tason kohoavan melko korkealle, kun tila on täynnä juhlaväkeä. Lisäksi saleja oli kaksi, mikä vähentää yhteisöllistä tunnelmaa. Pienemmällä porukalla tämä olisi kuitenkin ollut meille nappivalinta, joten suosittelen lämpimästi tutustumaan, jos Ruissalon Kansanpuisto on vienyt sinunkin sydämesi!

Häätasting-menu 2020

Vihersalaattia, paahdettua paprikaa, cantaloupemelonia ja marinoitua punasipulia
Marinoitua mozzarellaa, rucolaa, pinjansiemeniä ja uunikuivattuja kirsikkatomaatteja
Caesar-salaattia ja jokiravunpyrstöjä
Paahdettuja punajuuria, Kolatun juustolan chevreä ja pistaasia
Lohipastramia, tillikreemiä, hernepyrettä ja fenkoli-kurkkusalaattia
Maissikananrintaa Nahm Jin, pikkelöityä luomusiitaketta, ananasta ja kookosta
Yrttifocacciaa, saaristolaisleipää

12 h haudutettua karitsan entrecôtea ja omena-calvados-kastiketta
Parmesan-perunakakku

Valkosuklaa-mansikkamousseleivos
Kuningatar-mascarponekakku
Kinuskilla täytettyjä tuulihattuja

Tilafiilistelystä päästään itse asiaan! Tällä kertaa Hannukin pääsi mukaan kokemaan tasting-tilaisuuden, mikä herätti minussa aivan uudenlaisen hääinnostuksen. Vähän kuin menisi lounastreffeille pohtimaan häämenua ja juhlaruokia! Sisään astuessa käteen tökätään kuohuviinilasi, ja eikun peremmälle valmiiseen pöytään, mikä voisi mennä pieleen! Harmi toki on, että loput kevään ja kesän tastingit ovat jääneet väliin. Meillä on vielä kokematta Ahoska Cateringin tasting-tilaisuus, joka ymmärrettävästi peruttiin poikkeustilanteen takia. Toivottavasti uuden tilaisuuden voisi pian järjestää turvallisin mielin!

Alkupaloja oli runsaasti erilaisia, ja saimme mielestäni niiden perusteella hyvän kokonaiskäsityksen Herkkupisteen tyylistä. Ylipäätään pitää tähän väliin todeta, että pikkuhiljaa alan erottaa niitä suosittuja hääruokia, joita uskon tasting-tilaisuuksissa eniten näkyvän. Jokirapu-caesar-salaatti, lohiaiheiset alkupalat ja lihapääruoka punaviinihenkisessä kastikkeessa toistuvat useilla listoilla, ja saaristoteema tuntuu olevan läheisesti mukana, niin kuin meilläkin! Enkä ollenkaan ihmettele, sillä taitava ja monipuolinen merenelävien käyttö kyllä vei kielen mennessään tälläkin maistelukerralla!

Tämä oli nyt toinen tasting, johon itse osallistuin, ensimmäisen järjesti Åbo Catering, joten huomasin, että suosikit alkoivat käydä itselleni tutuiksi, ja tällä kertaa etsinkin enemmän yllättäviä, poikkeavia makuja, kun taas Hannun lemppari oli tuo tuttu jokirapu-caesarsalaatti, sekä ylipäätään monipuolinen salaattivalikoima. Alkupaloista ja pääruoista minulle jäivät parhaiten mieleen paahdetut punajuuret, lohipastrami fenkolilla ja parmesan-perunakakku! Näistä viimeisin oli todellinen häämenun musta hevonen, koska en todellakaan odottanut, että peruna veisi voiton kaiken ruokaloiston keskellä!

Jälkiruokapuoli jätti yhtä lailla hyvän fiiliksen, ja vastoin kaikkia odotuksia, ei-niin-makeasta-innostuva Hannu rakastui kuningatar-mascarponekakkuun. Se oli kevyt sekä raikas, mutta kuitenkin perinteinen, vaaleaan pohjaan tehty kermakakku parilla persoonallisella twistillä. Muut jälkkärit olivat meidän makuun liian makeita (jopa minulle!), mutta kyllä ne silti upposivat meihin herkkusuihin! Jälkiruokapöytään ylipäätään oli mielestäni panostettu poikkeuksellisen paljon! Kyllähän siitä melkoisen hemmoteltu olo tuli, kun syötyään kaikkea ihanaa suolaista sai vielä maistella monia erilaisia makeita herkkuja!

Tästä häämenusta inspiroituneena olemme pohtineet paahdettujen punajuurien liittämistä omaan toivemenuun. Tykkään niistä myös osana salaattia, joten miksipä ei tarjoaisi niitä hääpäivänäkin? Hannun rakastuminen mascarpone-täytekakkuun saattaa myös koitua turmiokseni, koska olen (tietenkin) löytänyt kaikista kalleimmat ja taiteellisimmat referenssit hääkakkuhaaveisiini…. Katsotaan, mihin tämä tie meidät vie!

Kaiken kaikkiaan toinen tasting-tilaisuus oli itselle häämenua avartava kokemus, ja oli mukava huomata, että ajatukset menusta kohtasivat meillä edelleen tastingin jälkeen. Vaikka ruoan laatu ja hyvät maut ovat ehkä minulle kriittisempi asia osana juhlaa, ja Hannu onkin monesti sanonut, että hän enemmän kuin mielellään antaa minulle ohjat (kunhan en ylitä budjettia), niin haluan kuitenkin, että häämenu on meidän yhteinen juttu, ja että siellä näkyvät meille molemmille tärkeät ruoat ja maut. Kukapa ei haluaisi nauttia hääpäivästä (etenkin…) ruoan äärellä ♥

Åbo Catering tasting @ Manilla

Juhlaruoka on mulle tärkeä osa juhlia, ja koska päätimme että tilaamme palvelun cateringilta, oli sanomattakin selvää, että ruokien maistelu etukäteen olisi iso plussa – jopa vaatimus. Joissakin juhlatiloissa ruokia pääsee testaamaan vasta juhlapäivänä, joten on hyvä etukäteen miettiä kuinka tärkeässä asemassa ruoka itselle on. Joskus riskinotto maksaa itsensä takaisin, ja ruoat ovat todella hyviä! Omalla kohdallani halusin pelata varman päälle, ja ovathan häätastingit hauskaa ajanvietettä. Hatunnosto kaikille catering-palveluille, jotka sellaisia järjestävät!

Kevään ensimmäiseen tastingiin Hannu ei päässyt, ajat olivat aina torstai-iltaisin, ja hänen kuorotreeniensä päällä. Mukaani pyysin ystävääni Wenjunia, joka on taitava ruoanlaittaja, kulinaristi ja yleisesti tunnettu kulmakunnan kovimpana ruokakriitikkona. Hänen kanssaan ruoan maistelu ei ole pelkästään hauskaa, vaan myös hyödyllistä! Nyt kun asiaa miettii, niin luulen, että hän on jopa tiukempi arvostelija, kuin tuleva aviomieheni…

Ensimmäinen tasting oli Åbo Cateringin järjestämä Turussa, Manillan Vanhalla Viinatehtaalla, joten onnekkaasti samalla siunautui tilaisuus päästä näkemään tämäkin livenä! Manilla oli myös yksi vaihtoehtomme, kun kartoitimme Turun seudun juhlatiloja, mutta paikka oli meidän makuun liian teollinen eikä istunut yhteen meriteeman kanssa. Manillan tilat ovat kuitenkin todella tunnelmalliset ja näyttävät, modernia lasia ja mustaa terästä on yhdistetty valkoisiin seiniin ja rustiikkisiin detaljeihin, jotka muistuttavat tehtaan menneestä historiasta. Esteettömyyttä on parannettu esimerkiksi vastaanottohuoneen rampilla, mutta korkkareilla juhlasali voi silti olla vähän haastava lattianostoineen, kapeine portaineen ja vanhoine tiililattioineen.

Jos lasiselle yläparvelle sijoittaa juhlavieraita, pienenä riskinä on, että kaikki eivät ole osanneet ottaa huomioon lasilattian läpinäkyvyyttä juhlapukeutumisessa. Me kiipesimme tietysti parvelle syömään, vaikka kapeita portaita pitkin kiipeäminen lautasen ja kuuman teekupin kanssa hieman jännittikin!

Esittelyssä oli Kesämenu 2020, joka catering-palvelun mukaan on heidän suosituin häämenunsa. Se olikin hyvin raikas, hieman saaristohenkinen ja klassisen salaattipainotteinen menu.

KESÄMENU 2020
Sorrin salaattia, mansikkaa, cantaloupe-melonia ja paahdettua halloumia, mansikka- ja viikunabalsamicoa
Caesar-salaattia jokiravuilla ja maalaisleipäkrutonkeja
Bulqur-Quinoasalaattia paahdettujen kasvisten ja villirucolan kera
Savustettua lohta ja wasabimajoneesia
Siikatartaria saaristolaisleivällä
Kana-yakitorivartaita
Kirsikkatomaattifocacciaa
Ylikypsää häränrintaa, karhunvadelma-portviinikastiketta
Rosmariinilla maustettua paahtoperunaa
Kesäkasviksia Gremolata
Mansikkakermatäytekakkua

Åbo Catering

Yleisesti uskoisin, että tällainen menu olisi hyvin helposti lähestyttävä, sillä kaikentyyppisille ruokailijoille löytyi vaihtoehtoja. Omia suosikkejani olivat kalaruoat: jokirapu-ceasarsalaatti, lämminsavulohi ja siikatartar-saaristolaisleivät. Menun kohokohta oli molempien mielestä ehdottomasti jälkkärinä itsetehdyt jäätelöt, joista pistaasi kyllä vei kielen mennessään! Pääruoat olivat tässä vähän tylsiä, ja vegaanisia vaihtoehtoja oli luonnollisesti vähän. Foccaccia näytti todella hyvältä, mutta oli aika täyttävää ja kuivaa. Toki menua olisi omaan hääpäivään mahdollista muokata niin paljon, kuin sielu sietää. Maut menivät läpi myös kriitikko-Wenjunilta, eli turvallisin mielin harkitaan tätäkin palvelua! Åbo Cateringin tarjous on myös ollut hinta-laatu-ystävällisin toistaiseksi kysymistämme tarjouksista, mikä tekeekin siitä vahvan ehdokkaan.

Kesämenu 2020
plussat ja miinukset

+ Monenlaisia hyviä alkupaloja
+ Saaristolaishenki
+ Ihana itsetehty vegaaninen pistaasijäätelö ❤️
+ Halpa hinta!
– Tylsät pääruoat (possu ja härkä)
– Vähän vegaanisia vaihtoehtoja

Ensimmäinen tasting vahvisti omia fiiliksiä siitä, millainen menu voisi olla meidän juttu. Molemmat tykkäävät kalasta ja saaristohengestä, joten se saisi näkyä ruoassakin. Suurin dilemma tuntuu olevan pääruoan kanssa. Perinteiset liharuoat ovat todella raskaita, eikä meistä kumpikaan liiemmin välitä pääruoasta niin paljon kuin alkupaloista. Jos tarjolla on liha- tai kalapääruoka, niin olisi tasapuolista tarjota myös vegaaninen vaihtoehto, ettei kenenkään tarvitse juhlia nälkäisenä. Vai olisiko ihan hullua jättää pääruoka kokonaan pois ja tarjota pelkästään erilaisia alkupaloja? Eikö pikemminkin yöpalalla tulisi polttava tarve saada jotain lämmintä syötävää?

Näitä tekstejä ei todellakaan kannata lukea (saati kirjoittaa) nälkäisenä, joten toivottelen heipat ja siirryn välipalan pariin. Pysykää terveinä ja nauttikaa keväisestä säästä!