Kihlakuvaus

© Ami K

Jännitimme molemmat kihlakuvausta, vaikka kuvaaja oli meille harrastusten kautta ennestään tuttu Ami Koiranen. Emme ole Hannun kanssa aikaisemmin olleet yhdessä kameran edessä varta vasten kuvattavana. Alkuun tuntui siltä, että on koko ajan typerässä asennossa, naamalla outo ilme, ja kiusallisuus näkyy varmasti kilometrin päähän. Pikkuhiljaa Amin läsnäoloon ja kameraan kuitenkin tottui, ja loppupeleissä kuvauspäivä tarjosi jopa hieman yllättäen erityisen parisuhdehetken arki-illalle. Kyllä kelpasi! Ruissalon kuvauspaikkojen metsästyksestä voit lukea lisää täältä.

© Ami K

Kun katselee näitä kuvia, niin ei voi kuin miettiä, että huh miten häikäisevän komea tuleva sulhaseni on! Ja niin rakastettava ♥

Oma fiilis voi olla niin erilainen kuin mitä kameran kautta lopulta välittyy. Kävelimme pitkin Saaronniemeä ja pysähtelimme eri paikkoihin poseeraamaan. Ami totesi parin pysähdyksen jälkeen: “Ei teitä tarvitse ohjata, kun olette niin luonnollisia kumpainenkin!” Ja samalla itsellä justiinsa sellainen olo, että mihin tään mun käteni nyt laitan, ja taasko hampaat irvistää hassusti, onko silmät auki ja harottaako tukka 😀 Näissä kuvauksissa opin, että kannattaa vaan luottaa kuvaajan ammattitaitoon, kyllä kuvaaja tietää, mitä tekee, ja millaista materiaalia sieltä linssien läpi tulee.

Sessio sujahti niin nopeasti, ettei edes tajunnut kuinka nälkäinen ja väsynyt oli, ennen kuin palasimme kotiin ja pääsimme rentoutumaan pehmoiselle kotisohvalle. Ami lähetti meille muutaman päivän jälkeen 90 kuvan setin, joista saimme valita kevyesti käsiteltyjen kuvien joukosta suosikkimme. Lopulliseen settiin otimme noin parikymmentä kuvaa, joiden vedokset Ami editoi netti- ja printtilaaduilla. Kun kuvauksista oli vierähtänyt viikko, Dropboxiin sujahtivat viimeistellyt valokuvat – todella tehokasta ja nopeaa toimintaa!

Olimme ylipäätään tyytyväisiä Amin työhön, vaikka etukäteen myös tiesimme, että hän hoitaisi kyllä homman mallikkaasti ja taitavasti. Ami kuunteli toiveitamme merellisyydestä ja eri valotilanteista, ja mielestäni nosti näitä teemoja hyvin esille sekä kuvausten aikana että lopullisten valokuvien editoinnissa. Ennen kuvauksia Ami kysyi meiltä mahdollisia rajoituksia tai erityistoiveita siihen, miten hän meitä kuvaa. Ainakin omalta osalta tämä vähensi merkittävästi omaa jännitystä, kun tiesi, että kuvaajalle olisi tärkeää, että pystyisimme olemaan tilanteessa rentoina ja luottavaisina. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen kuullut jonkun puhuvan kamerapelosta tai tokaisevan “Musta ei saa ikinä hyviä kuvia!”, ja tällaisten asioiden kertominen voi tuntua todella haastavalta kuvaajalle, ellei niistä tajuta erikseen kysyä! Tosin nykyään jatkuvan somettamisen kultakautena kameran edessä heilumiseen suhtaudutaan varmaan alati tottuneemmin.

Nyt kuvat lepäilevät koneen kansioiden syövereissä, ja seuraavaksi olisi vuorossa printtiversioiden tilaus. Valikoimme jonkinlaisen setin tulostukseen itsellemme ja perheelle jaettavaksi. Äitini on jo kuvat nähtyään lähettänyt meille listan niistä kuvista, jotka ehdottomasti haluaa lasivitriiniinsä 😀 Nyt nähtäväksi vielä jää, ympätäänkö tältä reissulta kihlajaiskuvan lisäksi toinen otos Save the Date -korttiin. Muutama vaihtoehto polttelee kyllä jo mielessä…

© Ami K

Kuvauspäivä herätteli mukavasti juhlatunnelmaa, ja olimmekin koko loppuviikon häähuuruissa miettien juhlien eri yksityiskohtia ja tehtäviä. Kaiken kaikkiaan kihlakuvauksesta jäi niin positiivinen fiilis, että tilaamme varmasti parikuvauksen joskus toistekin 🙂 Kolme tuntia rakkaan silmiin tuijottelua, hymyilyä ja kädestä pitelyä Ruissalon kauniissa ilta-auringossa, mikä olisikaan ihanampaa! ♥

Kuvauspaikkojen metsästys

Nyt on viralliset kihlajaiskuvat otettu, hihii!

Olenkin aikaisemmin sanonut, että meillä ei ole virallisia kihlajaiskuvia, vaikka kosinnan jälkeen muutama siluettikuva räpsäistiinkin. Save the Date -kutsun kuvaa mietittyämme päätimme ottaa kihlajaiskuvat, ja mahdollisesti käyttää jotain näistä kuvista myös kutsussa.

Oli sanomattakin selvää, että halusin kuvaajaksi ammattilaisen tai vihkiytyneen harrastelijan. Päädyimme tilaamaan kuvat meille ennestään tutulta valokuvaajalta Ami K:lta. Kuvauspäivä saatiin järjestettyä nopealla aikataululla, ja ihan ihmetyttää vieläkin, miten sujuvasti kaikki lopulta sujui 😀

Kävimme Hannun kanssa etukäteen skouttaamassa potentiaalisia kuvauspaikkoja meille rakkaasta Ruissalosta, jossa varsinaiset häätkin vietetään! Halusimme kuvata paikoissa, joissa emme välttämättä ehdi käymään kuvaamassa hääpäivän aikana. Kuviin haluttiin tyylillemme uskollisesti merellisiä maisemia, joissa valo olisi vahvassa roolissa.

Ensimmäiseksi paikaksi valitsimme Saaronniemen, joka sijaitsee Ruissalon kärjessä. Saaronniemessä on paljon monenlaisia kuvauspaikkoja. On sekä hiekka- että kivipohjaista rantaa, kaislikkoa, rouheaa rantakalliota sammaleen ja kasvillisuuden koristamana, koukeroisia keloja sekä paksuja lehtipuita. Alkukesän aikaan niemessä on runsaasti eri lintulajeja, joiden poikasia bongasimme myös kuvausten aikana. Joutsenet, kanadanhanhet, sorsat ja meriharakat kerääntyvät illalla niemen ääreen lintubongarit mukanaan.

Toiseksi paikaksi valitsimme Kuuvan, sillä tummuva aurinko ja punertavat kalliot luovat taas toisenlaisen merimaiseman Saaronniemeen verrattuna. Kuuva on paljon pienempi kuvauspaikka kooltaan, ranta koostuu paljaasta silokalliosta, jota ilta-aurinko hivelee kauniisti. Molemmissa paikoissa erityisen hienoa oli se, että itikat eivät uskaltautuneet rannoille, joten saimme pitkälti olla rauhassa inisijöiltä!

Nyt vain odotellaan ensimmäisiä vedoksia nähtäväksi! Jännittävää!