Taitto

Ocean Themed Invitation © INVITALIA on Etsy

Tänään kerron hääkutsuprosessin visuaalisesti kiinnostavimmasta vaiheesta eli materiaalien taittamisesta! Kun hääkutsun ja hääinfon tekstit olivat kasassa, sain visuaaliseen puoleen luonnollisesti täysin vapaat kädet ja vahvan luoton Hannulta.

Inspiraatiota hain yllättäen merellisistä sävyistä. Minulle meri on eri sinisten ja vihreyden sävyjä, maalauksellisuutta ja abstraktiutta. Halusimme hyödyntää Save the Date -kortissa käytettyä digifoliointia myös virallisessa hääkutsussa, kuten olen aikaisemmissa teksteissäni maininnut. Hannun toiveena oli, että sinisten sävyt eivät menisi liian vaaleiksi – hänelle niistä tulee enemmän mieleen talvi ja joulu. Kutsussa saisi olla sinistä, mutta se ei saisi olla kylmä, vaan ennemminkin lämmin ja raikas. Paperituotteiden kooksi määrittelin 105 x 210 mm, jotta tulosteet mahtuisivat DL-kokoisiin kirjekuoriimme (110 x 220 mm).

Asettelin hääkutsun tekstit tuohon 105 x 210 mm kokoon. Kaaso W:n suunnittelema monogrammi sijoitettiin kutsun yläosaan, tämän alle jätettiin tilaa yhden tai useamman vieraan nimille. Digifoliolla haluttiin korostaa monogrammin lisäksi päivämäärä ja paikka, RSVP sekä hääparin nimet. Kutsun toiselle puolelle valitsimme yhden otoksen kesän kihlakuvauksestamme.

Tein kutsun taustasta kaksi versiota, joista toinen oli valkoinen ja toinen tummansinisestä turkoosiin liukuva vesiväritausta. Tykästyimme kuitenkin molemmat heti siniseen taustaan, sillä se loi kontrastia tekstille, lisäsi draaman tuntua ja korosti meriteemaa. Jos suunnittelijoilla on signature style (ja useinhan sellainen on), niin tätä voisi kai kuvailla minun nimikkotyylikseni. Rakastan kortteja tai paperituotteita, jotka ovat melkein kuin maalauksia, taideteoksia itsessään. Halusin, että elämässämme vahvasti elävä taiteilijahenki ja luovuus huokuvat myös kutsusta (tälläkin hetkellä, kun kirjoitan tätä merkintää, Hannu säveltää uutta kappaletta työhuoneessaan). Menee nyt todella syvälliseksi yhden kortin suunnittelu, mutta sitähän suunnittelu lopulta on! Syviä punaisia lankoja, joista tarina nivoutuu ♡

Noniin. Kaiken hääinfoon pakkaamamme tiedon halusin taittaa siistiksi, melko simppeliksi lehtiseksi. Graafisen ilmeen tuli olla hyvin huomaamatonta ja käytännöllistä, jotta info olisi helposti luettavaa ja ymmärrettävää. Pitkiin leipätekstipalstoihin saa juhlavuutta ilmavalla tekstillä. Hieman normaalia isommat rivi- ja kirjainvälit sekä paljon tyhjää tilaa paperin reunoilla (lehtiseen tuli 13 mm).

Hienostunut fontti auttaa myös juhlavan tunnelman herättämisessä. Tähän valitsin Operetta-fonttiperheen, jossa leikitellään Didotin ja Bodonin tyyppisillä fonteilla, mutta johon on lisätty modernia twistiä, selkeyttä ja runsaasti vaihtoehtoja eri tarpeisiin. Samasta fontista saa minimalistisemman otsikon ja helposti luettavan leipätekstin.

Esimerkkisivussa näkyvät lehtisen sivut 6 (vasemmalla) ja 3 (oikealla). Olen tehnyt taiton valmiiksi niin, että niitattaessa oikeat sivut ovat oikeilla paikoilla. Kulmissa näkyvät väkäset ovat leikkuumerkkejä, jotka auttavat printtaamoa leikkaamaan tulosteen oikeista kohdista.

Lehtisen sisälle halusin vielä lisätä taitetun kartan, josta näkyisivät vihki- ja juhlapaikka sekä niiden välinen etäisyys. Karttaan sisällytin myös Turun Linnan pohjakuvan, joka auttaisi vieraita löytämään kirkon jouhevammin. Toki kartan tehtävänä oli myös keventää runsasta inforomaania, jossa on tekstisivuja toisensa perään.

Kartan koevedoksen tilasin kuultopaperille, joka toisi kutsuun ilmavuutta ja keveyttä paksujen paperituotteiden rinnalla. Hieman sininen sävy mietitytti: Ajattelevatko vieraat nyt, että menemme merta pitkin, eli venekyydillä juhlapaikalle?! No, päädyimme kuitenkin tuohon siniseen, koska se vain istui kokonaisuuteen niin hyvin. Murrettu vihreä näyttäisi helposti kulahtaneelta, kirkas vihreä taas söisi hienostuneisuuden pois.

Grafiikan tuottaminen itsessään on loppupeleissä melko vaivatonta. Jännittävin – ja toisaalta ihanin vaihe – prosessissa on oikeastaan se, josta seuraavaksi tulen kertomaan! Eli koevedosten tilaus, kun pääsee hypistelemään paperia omin kätösin!

Monogrammi

Huh huh! Pahoittelut parin viikon hiljaiselosta. Täällä on tapahtunut sellaisia jännyyksiä, että päästiin Hannun kanssa muuttamaan marras-joulukuun vaihteessa kotiin, jota voidaan sanoa ihan omaksi ♡ ♡ ♡ Tietenkään häiden suunnittelu ja järjestely ei ollut riittävän massiiivinen kuluerä projekti, joten rinnalle oli hankittava vielä jotain muuta puuhaa! Tämä on meille hyvin tyypillistä, ja pahoin pelkään, että ehdimme vielä kahmia jotain muutakin vapaa-ajan tekemistä ennen hääpäiväämme!

Mutta nyt ollaan pari viikkoa tässä innoissamme tyhjennetty pahvilaatikoita, ja parhaillaan Hannu ruuvailee työ-/musiikkihuoneensa seinään akustiikkapaneeleja. Hän vitsaili, että tämä akustiikkalevyjen asennus on ollut meidän ensimmäinen miniprojekti, jossa minä suunnittelin sisustuksen (eli paneelien sommittelun), ja hän toimii alihankkijana eli “rakentajana”. Käytän lainausmerkkejä siksi, että koko homma vaatii rimojen sahaamista, maalaamista ja ruuvaamista, joten ehkä ei vielä voida lähteä suunnittelemaan sitä omakotitalon rakentamista omin kätösin…

Uudessa kodissa parasta on tietenkin se, että täällä on valtavan paljon enemmän tilaa hääkoristeille! Tällä hetkellä kirppishäätavaralla on täytetty kaksi isoa muovilaatikkoa sekä yksi paperikassi. Pari ystävääni on käynyt puolestani noutamassa tavaraa muista kaupungeista, eli lisää tavaraa on tiedossa.

Mutta tällä kertaa en halunnut höpötellä koristeista, vaan jostain muusta visuaalisesta – joskin aivan yhtä tärkeästä hääasiasta, nimittäin hääkutsuista! Ja siitä aiheesta on sen verran puhuttavaa, että postauksia tulee useampi. Tällä kertaa keskiössä:

Monogrammi

Hääkutsusaagamme alkoi häälogon suunnittelulla. Haluamme hyödyntää monogrammia vahasineteissä sekä puristamalla kohokuviologoja kutsuihin. Hääkutsujen lisäksi monogrammia olisi kiva käyttää kattauksessa menua koristamassa. Alla muutamia inspiraatiokuvia, joilla lähdin hakemaan monogrammin tyyliä.

Tykkään kovasti köynnösmäisistä, koristeellisemmista häälogoista. En halunnut monogrammin olevan jäykkä tai liian jylhä, vaan sopivan juhlava ja koristeellinen, jolloin se edustaisi häidemme teemoja. Kaarevat linjat tuovat mieleen aallot ja veden dynaamisen liikkeen. Halusin ottaa inspiraatiota juhlapaikan jugend-henkisistä tapeteista, jotka mainitsin tämän postauksen lopussa. Koska Hannu on taas enemmän klassisen ja modernin tyylin ystävä, design ei kuitenkaan saisi näyttää liian satumaiselta tai runsaalta.

Tykästyin kovasti kaunomaiseen M+H -tekstiin. Luonnoksissa on käytetty Antro Vectra -fonttia, jossa M- ja H-kirjaimet piirtyvät kauniisti. Suosittelen kyllä rohkeasti tutustumaan valmisfonttivalikoimaan. Etenkin omaan käyttöön tulevassa suunnittelussa lisenssit ovat usein joustavampia kuin kaupallisessa käytössä. Englanninkielisillä sivustoilla kannattaa tarkistaa, että fonttiin on tehty myös ääkköset. Vähän omaperäisemmällä fonttivalinnalla saa helposti kutsuun ja graafiseen ilmeeseen sitä pientä twistiä ja persoonallisuutta!

Alustavien luonnosten jälkeen kuvioihin tuli mukaan ihanaakin ihanampi ystäväni, entinen kollegani ja nykyinen kaasoni W, joka luonnosteli köynnöskuvion kirjainten ympärille, ja vei muutenkin monogrammin maaliin taidoillaan! Hannu tykkäsi alavasemmalla olevasta yksinkertaisemmasta köynnöksestä, itse tykästyin sen oikealla puolella olevaan versioon, jossa yhden kehäviivan sijaan oli useampia. Toistuvat, toisiinsa punoutuvat viivat viittaavat hienosti jugend-henkeen.

Kun monogrammi oli valmis, oli aika tilata sinettileimasin ja kohopuristin! Siitä kerron omassa postauksessa. Tämä on Kuparimorsiamen 50. postaus, ja sitä oli erittäin sopivaa juhlistaa parilla kakkupalalla! Mukavaa joulunodotusta kaikille, eilen ripustelin jo ensimmäisiä jouluvaloja uuteen kotiin, ja herättelin joulufiilistä muuton alta. Sormet ristiin valkean joulun puolesta ♡