Minimoon saaristossa – osa 1/2

A short, usually inexpensive honeymoon, often followed by a longer honeymoon later on.

Dictionary.com

Olemme Hannun kanssa haaveilleet häämatkasta Argentiinaan – argentiinalaisen tangon kehtoon ja milonga-klubien luvattuun maahan. Unelma Etelä-Amerikkaan suuntautuvasta häämatkasta on toistaiseksi jäissä, joten aloimme pohtia lyhyempää reissua lähemmäs koti-Suomea. Häiden lähestyessä matkan suunnittelu jäi järjestelyjen jalkoihin, emmekä vielä hääviikon alkuun mennessä olleet tehneet yhden yhtä varausta seuraavan viikon matkalle! Paniikki alkoi hieman poltella jalkojen alla – pääsisimmekö enää mihinkään?

Ahvenanmaa oli pitkään ykköstoiveeni minimoonille (Hannulle on ollut tärkeää, että emme puhu häämatkasta, sillä Kunnon Häämatka tehdään myöhemmin, se on saletti!). Sainkin Ahvenanmaan matkailuun mojovan listan tärppejä ystäviltä, tutuilta, tuttujen tutuilta sekä somen kautta, ja bucket-listani alkaa näyttää nyt sen verran kattavalta, että Ahvenanmaa-reissu olisi joka tapauksessa paikallaan lähitulevaisuudessa. Kuitenkin hääpäivän lähestyessä aloimme murehtia häiden jälkeisiä riskejä – mitä jos altistumme häissä, ja saamme karanteenimääräyksen ollessamme Ahvenanmaalla? Jäämmekö saarelle hotellikaranteeniin kymmeneksi päiväksi? Yhtäkkiä matkustaminen edes niinkään kauas ei tuntunut rentouttavalta ajatukselta.

Häiden lähestyessä ja yllättävien viime hetken menojen kuluttaessa kukkaromme nyörejä meitä alkoi kovasti houkutella budjettimatkustaminen. Halpaa ja läheltä kuulosti erittäin hyvältä. Ehkä yksi tai kaksi luksukkaampaa juttua, jotka kruunaisivat rentoutumisen ja elämyksellisen viikon.

Päädyimme meille tuttuun matkustustapaan: roadtripiin. Starttasimme auton tiistai-iltana, ja kurvasimme Hankoon, jossa Hannun kautta meillä olikin jo tuttu majapaikka tiedossa.

Hanko

Tiistai-illan auringonlaskuun ja vastavihittyjen hääkuplaan istui täydellisesti Hangon Rakkauden polku, joka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella kylpylävieraille. Raikas meri-ilma ja ristiaallokot aloittivat minimoonin syksyisissä tunnelmissa.

Keskipäivällä päätimme piipahtaa Hangon puodeissa ja putiikeissa. Vaikka olemmekin Hangon suunnilla nyt jo muutaman kerran matkailleet, olemme lähinnä ihastelleet luontoa kauppojen sijaan. Esteetikolle oli nähtävää ByPias-myymälän boheemista tunnelmasta merelliseen Vonnes Interior -sisustusliikkeeseen. Näistä jälkimmäisestä mukaamme tarttui Kajutan Designin kylmälaukku, jota hyödynsimmekin koko loppuviikon saaristoreissumme aikana.

Kirkon tietämillä pyöriessämme tajusimme molemmat, että emme olleet myöskään kokeneet Hangon must-see-nähtävyyttä eli kaupungin mäen huipulla patsastelevaa Hangon vesitornia. Tämä vääryys oli korjattava heti! Keli oli saaristomiljöölle uskollisesti epävakaa, mutta se ei estänyt meitä ja muutamaa muuta suomalaista nauttimaan hetkestämme turisteina. Tornin huipulla oli sen verran upeat näkymät, että väkisinkin hymy nousi suupuolille sateesta ja tuulesta huolimatta ♡

Hertsileijaa! En ole ehtinyt edes vihkisormustani täällä hehkuttaa, joten tässä vähän sneakpeakia ♡ ♡ ♡ Tarkempi raportti eli vihkisormussaagan päätöspostaus tulee vielä aikanaan!

Fiskars

Hangon jälkeen vuorossa oli Fiskars, josta olimme varanneet majoituksen yhdeksi yöksi hotelli Tegelistä. Pieni huoneemme oli sympaattinen ja siisti, mutta melko mitäänsanomaton. Päätavoitteemme ei kuitenkaan ollut makoilla neljän seinän sisällä, joten huone passasi käyttöömme oikein hyvin. Herkempiunisille tiedoksi, että seinät eivät pidättele naapurihuoneista kantautuvaa kuorsausta, heh.

Hylkäsimme matkalaukkumme huoneeseen ja kiiruhdimme koko reissun odotetuimpiin kulttuurikohteisiin (huom. minun mielipiteeni), nimittäin KWUM-keramiikkamuseoon ja Studio Widnäsiin!

Sisältövaroitus: Seuraavat kappaleet sisältävät täysin häpeilemätöntä hehkutusta arkkitehtuurista, sisustuksesta ja keramiikasta.

Kwum tarkoittaa koreaksi unelmaa. Museo on Karin Widnäsin, suomalaisen keraamikon, oodi suomalaiselle studiokeramiikalle – sekä sen laadukkaan opetuksen säilyttämiselle. Veistoksellista keramiikkaa kehystää kaunis arkkitehtuuri sekä upea Fiskarsin luonto. Keramiikka on sulautettu luontevaksi osaksi arkkitehtuuria ja sisustusta, jolloin tilat jo itsessään huokuvat keramiikan voimaa. Museon näyttelyt esittelivät Lillemor Mannerheimin sekä Kim Simonssonin töitä. Museossa kerrottiin myös suomalaisen keramiikan historiasta sekä materiaaleista, joista keramiikkaa valmistetaan. Näyttely oli mielenkiintoinen ja tilat häikäisevän kauniit. Myös Hannu viihtyi näyttelyssä, vaikka häntä yleensä vetävät enemmän puoleensa vanhempaa historiaa käsittelevät museo.

Inspiraatiomatkamme jatkui KWUM-museon viereisessä Studio Widnäsissä, joka on siis Karin Widnäsin koti. Widnäs pitää vuosittain vaihtuvaa näyttelyä myös kotonaan, jolloin pääsee samalla kurkistamaan keraamikon mielettömän kauniiseen kotiin. Hän on tehnyt kotinsa laatat itse ja onkin nykyään keskittynyt arkkitehtoniseen keramiikkaan. Studio Widnäsissä huokuivat japanilaisen ja korealaisen arkkitehtuurin vaikutteet yhdistettynä moderniin, suomalaiseen puuarkkitehtuuriin. Puu ja punasavi toivat lämpöä, valkoiset pinnat pehmeyttä ja valoisuutta. Rupatellessamme selvisi, että keraamikko on toden totta inspiroitunut korealaisesta keramiikasta lukuisilla Korean matkoillaan. Vietimme talossa varmaan tunnin ihastellen sen pintoja ja toinen toistaan kauniimpia yksityiskohtia.

Jos jokin on Suomen kaunein koti, niin tämä!

Ei ole varmaan tarpeen erikseen painottaa sitä, kuinka inspiroitunut ja vaikuttunut olin KWUM-museon ja Studio Widnäsin vierailuista. Suorastaan tärisen innosta tätäkin postausta kirjoittaessani! Studio Widnäsissä kiteytyi sellainen tilasuunnittelu ja arkkitehtuuri, jota haluaisin enemmän Suomessakin nähdä!

No, työt sikseen, jatketaan vielä hetki minimoonia.

Kulttuuriannoksesta pökertyneinä ja tilojen lumouksista hämmentyneinä vaapuimme Café Bar Pesulaan hiukopalalle. Lämpimät toast-leivät ja lasi talon punaviiniä kruunasivat rauhallisen illan Fiskarsin ruukissa ♡

Seuraavana päivänä käyskentelimme Fiskarsin puodeissa ihaillen käsityöläisten tuotteita sekä pienten näyttelytilojen taidetta. Tämä oli toinen vierailumme Fiskarsissa, joten osasimme suunnistaa jo paremmin ruukkikylän alueella. Puodeissa on tarjolla tuotteita lasitöistä metallipajan valikoimaan sekä kuvataiteeseen. Fiskarsin suurikokoisesta myymälästä löytyy kaikki Fiskarsin ja Iittalan tärkeimmät tuotteet, mutta myös hyviä alennuksia. Meidän mukaamme tarttui alennuksessa oleva kastikekattila.

Yhdessä puodeista oli esillä myös hyvinkääläisen keramiikkapaja Tuiasin tuotteita. Löysin nämä aikoinaan somen kautta ja ihastuin astioiden siroon muotoiluun sekä dreijaamalla saatuun pehmeään tekstuuriin. Oli mahtavaa nähdä Tuiasin astiat vihdoin livenä, ne olivat yhtä kauniita kuin kuvissa!

Sain äidiltäni häälahjaksi yhdet korvikset ja Hannulta huomenlahjaksi toiset, mutta Leanikan puodissa ihastuin (yllättäen) syvän turkoosin sävyisiin nahkakorvakoruihin! Lehtiaiheisia korvakoruja oli kaikissa sateenkaaren väreissä ja monissa oli vielä kauniisti yhdistetty kahden sävyn liukuväriä, jolla lehtiin saa kolmiulotteisen vaikutelman. Eivätkö korvakorut olekin vaimon merkki? Nyt ainakin ovat!

Fiskarsin jälkeen automme nokka suuntasi kohti Kemiönsaarta, jossa vietimme minimoonin loppuosan. Siitä kerron lisää toisessa postauksessa!

Harsomania

Hääinspiraation syövereissä seikkailtuani ihastuin puuvillasta valmistettuihin harsokankaisiin (eng. gauze table runner ja cheesecloth). Näitä on ollut harmillisen vaikeaa löytää suomalaisilta toimittajilta! Viimeisimmän kotimaisen vaihtoehdon bongasin ILoveParty-juhlapalveluilta, joka mainosti Instagram-tilillään sitä, että värjäävät somistevuokraamossaan harsokankaita toiveiden mukaan. Furuvikin avoimien ovien kattauksissa olikin näytteenä oranssiksi sävytetty harsokangas, jota pääsi hypistelemään. Materiaalin tuntu oli ainakin hyvä!

Tämän suhteen meitä kuitenkin lykästi! Bongasin taannoin Facebookin Hääkirpputori-ryhmästä myynnissä 32 metriä tummaa, petroolinsinistä harsokangasta, ja onnenkantamoisen kautta kankaat päätyivät meille ♡ Hääpari oli tilannut kaitaliinat Ukrainasta Etsyn kautta, myyjältä nimeltä LovelyHeartThings – tässä vielä linkki tuotteeseen. Kokeilin kotona asetella kangasta eri tavoin kynttilöiden ja lyhtyjen kanssa, ja omaa silmääni miellyttivät eniten sommitelmat, joissa harsokangas mutkitteli pöytää pitkin kuin puro! Kuvissa edustavat myös ruusukultaiset oogee-kuvioidut tuikkukipot, jotka ostin jo aikaisemmin mainitun Hääkirpputorin kautta.

Laskimme kaaso W:n kanssa, että kankaat riittävät hyvin alasalin pöytiin. Yksi idea, jota olen pohtinut, on hääparin pöydän korostaminen. Tilasin samalta myyjältä mallipaloja sinisistä ja vihreän sävyisistä harsokankaista ajatuksenani yhdistellä niistä vaaleasävyinen yhdistelmä hääparin pöytään, mutta asia on jäänyt hautumaan vielä mietintämyssyyn.

Maljakoita, lyhtyjä ja tuikkukippoja olen bongannut Hääkirpputorin lisäksi liikkeiden alennusmyynneistä. Kodin koristearsenaali alkaa kukoistaa jo melko rikkaana, ja Hannu on alkanut vihjailla, että eiköhän purnukoita ala jo olla tarpeeksi… Vaasit ja maljakot ovat ehdoton, ikuinen heikkouteni eikä häiden koristeluinto yhtään helpota asiaa!

Merellinen kattaus

Kirjoitin joskus aiemmin postauksessa “Meri, se ikuinen meri” siitä, kuinka Lofoottien ja Islannin merelliset sävyt sekä meren äärellä olevat luonnon elementit ovat inspiroineet meitä häiden visuaalisessa tyylissä. Puhumattakaan siitä, että siniset ja vihertävät sävyt ovat meidän molempien suosikkipaletteja. Ruokailusalin verhoissa on jonkin verran sammutettua sage green -aksenttia, valaisimissa messinkiä ja kultaa. Koska näitä sävyjä löytyy salista valmiina, tuodaan niitä myös kattaukseen, jotta toistuvat elementit sitoisivat sisustusta yhteen koristelun kanssa.

Merellisen kattauksen inspistä lähdin hakemaan Pinterestin ja hääsuunnittelijoiden tuottamien photoshoottien voimin. Konseptivaiheessa minulla on tapana maalailla ensin pilvilinnat, jotta visuaalisen tarinan ydin kirkastuisi, ja itselleni selkeytyisi se, että mitkä ovat ne pääelementit, joilla saavutetaan haluttu mielikuva ja tunnelma. Konseptoinnin jälkeen on aika laittaa kustannustoimittajan hattu päähän, ja tehdä ns. hyötykustannusanalyysi. Tylsä sanahirviö tarkoittaa sitä, että mietitään mikä on suunnittelun kannalta olennaista, mikä turhaa, ja miten konseptin saisi suhteutettua toivottuun budjettiin. Suurin osa ideoista ja ajatuksista on toteutettavissa kustannustehokkaasti esimerkiksi käyttämällä itse enemmän aikaa elementtien tekemiseen. Joskus kuitenkin tarvitsee myös miettiä budjetin venyttämistä, etenkin jos tavoitellaan suuria ja näyttäviä koristeita, mutta omat taidot eivät riitä niiden tuottamiseen. Esimerkiksi jos haluaisit järjestää häät jääteemalla, koristelun budjetti olisi muutaman satasen, ja koko konseptin suurin ja tärkein elementti olisi hääparista mittatilauksena tehty jääveistos. Tuossa tilanteessa keksisin vain uuden elementin. Sellaisen, joka olisi häiden näyttävin katseenkiinnittäjä – ja menisi budjettiin.

Left © Brett Hickman Photography, wedding featured on Style Me Pretty
Middle © Harwell Photography, wedding featured on The Knot
Right © Hurmaava Hattara

Ensimmäisiä ajatuksia kattauksen suhteen ovat olleet siniset sävyt ja lämpimät metallit. Kaikenlaiset dynaamiset ja aaltomaiset yksityiskohdat kiehtovat, näistä esimerkkinä geode-tyylinen marmorointi, jonka voisi tehdä resiinillä. Etsyssä on paljon myös samantyylisiä koristeita myynnissä, jos ei halua itse lähteä kokeilemaan. Lautasliinat haluaisimme tehdä itse pellavasta, mutta sitä projektia emme ole vielä edes aloittaneet. Onneksi useampikin hääbloggaaja on lähtenyt DIY-lautaliina-maailmaan, joten ohjeita löytyy netistä vaikka muille jakaa ♡

Olen kovasti haaveillut sinisistä lautasista, mutta niiden vuokraaminen tuntuu olevan sula mahdottomuus Suomen markkinoilla. Löysin yhden sinisen lautasen turkulaiselta Castia-vuokrafirmalta, ja lautanen olikin kivan näköinen kuvien perusteella, mutta syvä, eikä siksi sopinut meidän kattaukseen. Sinisten lautasten lisäksi yritin toiveikkaana metsästää ruusukultaisia tai kuparisia aterimia, mutta pahasti näyttää siltä, että täällä kotimaassa on tyytyminen kultaisiin aterimiin. Ja hyvä, että edes sellaisia on tullut tarjolle, sillä ilmeisesti tämäkään trendi ei ole elänyt kovin kauaa!

Raku-kulho ø 18 cm © Castia

Somen kautta bongasin turkulaisen astiavuokrausfirman nimeltä Aarreastiat, jonka valikoimasta löytyi kultaiset aterimet sekä koristeellisemmat grogilasit. Sovimme yrityksen omistajan Anun kanssa treffit varastolle ja pääsimme hypistelemään astioita. Anulta löytyi kultaisten aterimien kaveriksi valkoinen, kultareunuksinen ruokalautanen, jossa lautasen reunoilla meni kevyet, varjoja luovat urat. Lisäksi sävy oli kylmän valkoisen sijaan pehmeämmän luonnonvalkoinen, jolloin kokonaisuuskin oli kutsuvamman ja hienostuneemman tuntuinen.

Bongasimme valikoimasta myös snapsilasit, joita ajattelimme käyttää Bar Arthurissa sojun kanssa. Varasimme 14 kappaletta kuvassa näkyviä maljakoita, joissa on kevyen vihertävä lasi.

Lopulliseen astiatarjoukseen sisältyivät seuraavat astiat:

  • Ruokasetti (sis. kultareunuksisen lautasen ja kultaiset aterimet)
  • Kahvisetti (sis. kermanvalkoisen kupin, tassin ja kakkulautasen sekä kultaisen lusikan)
  • Kuohuviinilasi, punaviini- ja valkoviinilasi
  • Vesilasi (Bormioli Rocco)
  • Snapsilasi

Anun antama tarjous yhdistettynä Häämessut Netissä -tapahtuman alennukseen oli todella hyvä meille, suosittelen lämpimästi tutustumaan Aarreastioiden valikoimaan! Olen pyytänyt muutamia tarjouksia turkulaisilta astianvuokrausfirmoilta, ja oman arvioni mukaan tyypillinen ruokailusetin vuokrahinta liikkuu kolmen ja viiden euron välillä per häävierailija. Häämessut Netissä -tapahtumahan on nyt tulossa uudestaan 12.-17. maaliskuuta, joten kannattaa pitää silmät auki uusien tarjousten varalta!

Meri, se ikuinen meri

Tilasuunnittelu ja koristeet taitavat olla se minun Iisakin kirkkoni näissä häissä. Kun ammattitautina on visuaalisuus, sitä haluaa (ja vaatii), että tiloissa on miellyttävä olla, ja että juhlatunnelma seuraa vieraita hääpaikan joka kolkkaan. Teemamme ovat merellisyys, lämmin yhteisöllisyys ja tulevaisuus, ja näiden punaisten lankojen ympärille kietoutuvat myös visuaaliset elementit. Meillä on Hannun kanssa selkeä jako: minä ideoin ja suunnittelen visuaaliset elementit, ja hän hoitaa musiikin ja äänen. Päätökset tehdään yhdessä, koska molempia kiinnostaa liikaa Kaikki häihin liittyvä.

Merellisiä hääkoristelutyylejä on tarjolla loputtomiin Pinterestin ja hääblogien maailmassa, mutta monet blogeissa jaetut teemat ovat todella rustiikkisia tai perinteisen laivastohenkisiä sinivalkoisilla raidoilla sekä köysi- ja ajopuuelementeillä, kun taas toisessa ääripäässä ovat boheemit rantahääteemat simpukoilla ja valkoisella hiekalla. Nyt teemoja enemmän tutkittuani voisinkin myöhemmin esitellä erilaisia löytämiäni meriteemoja ja ajatuksia siitä, miten niitä voi kevyesti tuunata omannäköiseksi. Meri on kuitenkin niin ihana ja monipuolinen teema, ja me suomalaiset taidamme olla häpeämättömän ihastuneita isoihin ja pieniin lätäköihin!

Itselleni meren ja veden sävyt ovat aina olleet se juttu, ja sävyissä minua ja Hannua yhdistääkin vahvasti se, että rakastamme sinisiä ja siniseen taittavia sävyjä yli kaiken. Ihastuimme Islannin ja Lofoottien merellisyyteen, ja haluankin hakea inspiraatiota alasalin koristeluun näistä maisemista ja väreistä.

Alakerran valkoisen ruokasalin ikkunoista avautuu kaunis näkymä merelle päin, mutta haluan tuoda meren ulkoa sisälle. Merellisyys saisi näkyä koristeluissa ja kattauksessa hienostuneesti ja modernilla otteella. En tiedä vielä, tulemmeko hyödyntämään hamppuköyttä tai puuelementtejä… Mahdollisesti, jos keksin niihin jonkun hauskan twistin. Yritämme vältellä rustiikkista tunnelmaa, enkä usko että siihen päädytään edes vahingossa, kun juhlapaikka itsessään henkii kaikkea muuta.

Olen luvannut Hannulle, että saliin voi tuoda yhden pienoispurjeveneen, jos löydämme hyvän kandidaatin. Purjevene sinänsä istuu teemaan ja meidän päivään oikein hyvin, sillä kävimme syksyllä purjehduskurssin, ja hurahdimme hommaan ihan kympillä, ja nyt oma pieni paatti siintää haaveissa ♡ Ehkäpä häämatkabudjetti meneekin hääpurjehdukseen! Vitsailin jo häätiimille, että hääkutsuun voisi kirjoittaa “lahjoitus häätilille tai purjevene”, mutta luovuimme tästä ajatuksesta, kun tajusimme, että saisimme varmaan 58 minipurjevenettä tai purjeveneaiheista lahjaa…

Mielestäni yhtä tärkeää, kuin meri itse, ovat myös maisemat meren ympärille. Siksi haluaisin koristelussa näkyvän myös saaristomaiseman silokalliot ja vehreät puut. Rakastan eukalyptuksen muotoa ja raikasta tuoksua, ja haluaisin tehdä salin messinkisistä kattokruunuista eukalyptus-nippujen avulla entistä näyttävämmät.

Mitäs on vielä avoimena alasalin osalta? Hääpöydän takana on tuplaovi ja sen yläpuolella verhotanko, johon saisimme hyvin ripustettua koristeellisemman verhon taustaseinäksi. En ole vielä keksinyt millaisen tekisimme, mutta Mr. ja Mrs. -kyltit olemme sulkeneet pois, sillä ne tuntuvat liian amerikkalaisilta meidän makuun. Kaikista suurin muodonmuutos tehdään tietenkin kattauksen avulla, ja siitä kirjoitankin kokonaan oman postauksen!

Suunnitteleeko joku muukin merellisiä häitä? Miten merellisyys teillä näkyy?

Tilasuunnittelijan vinkit hääpaikan etsintään – part 2

Kerroin aikaisemmin tilasuunnittelijan vinkkejä hääpaikkojen etsimiseen ja vertailuun. Tässä postauksessa jatkan saman teeman parissa keskittyen lempiaiheeseeni eli hääpaikkavierailuihin!

Hääpaikkoihin tutustuminen

Hääpaikkoihin tutustuminen on koko juhlatilan hakuprosessin kutkuttavin vaihe! Me vierailimme paikoissa helmikuun aikana, jolloin sesonki oli hiljaisempaa ja viikonloppuvierailutkin onnistuivat lyhyellä varoitusajalla kaikissa kohteissa. Valotilanne oli vuodenajan takia tietenkin erilainen, mutta onneksi valitussa hääpaikassa toimii kesäkahvila, joten ehdimme tutkia tiloja varmaan kyllästymiseen asti!

Hääpaikkavierailulla kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

Ensivaikutelma

Miettikää tunnelmaa jo matkalla juhlapaikalle. Millainen maisema johdattaa teidät ja vieraat juhliin? Onko reitti helppo tai selkeästi opastettavissa tiekyltein? Miten parkkipaikka sijoittuu juhlapaikkaan nähden? Itse tykkään siitä, että parkkipaikka ei ole suoraan hääpaikan kyljessä, vaan kainosti hieman sivussa. Miten paikka avautuu, kun kävelette sitä kohti? Alatteko hymyillä innostuksesta, vai mietittekö että hetkinen, mikäs se onkaan näistä taloista? Onko hääpaikka kaunis, kun menette sitä kohti, vai avautuuko se kunnolla vasta nurkan takana? Näyttävyyttä ja juhlallisuutta voi aina lisätä koristelulla, mutta mitä enemmän juhlatunnelmaa paikka itsessään jo tekee, sitä helpommalla pääsette koristeluvaiheessa. Kiinnittäkää huomiota omiin ajatuksiinne myös astuessanne sisälle hääpaikkaan: tiedättekö mihin kannattaa seuraavaksi kulkea? Onko ruokasali ja vessat helppo löytää? Hajaantuvatko vieraat hääpaikan eri huoneisiin vai onko heillä luontainen tila, jossa seurustella?

© Hilja Mustonen Photography
Tämä ihanuus kuvattu Villa Bella Vistassa, tulevassa hääpaikassamme

Valo

Hyvä valo voi korvata huonon valaistuksen ja toisinpäin. Omat mieltymykset vaikuttavat siihen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota: Pidättekö kirkkaasta auringonvalosta vai haetteko enemmän tunnelmallista ja hämyisää juhlatilaa? Nämä mielessä pitäen voi tarkastella sitä, miten valo asettuu juhlapaikkaan sekä ulkona että sisällä.

Suomessa valo liikkuu ja käyttäytyy eri tavoin eri vuodenaikoina. Kesäisin aurinko kurottelee korkealla, päivät ovat pitkiä, valo on suoraa ja kirkasta, häikäisevää ja paahtavaa. Kuvittele kuuman kesän puutarhajuhlat suoraan auringon alla. Talvisin aurinko taas huitelee matalalla ja päivät ovat lyhyitä, valon sävy vaihtelee harmaasta siniseen ja iltaisin lämpimiin sävyihin, päivät ovat usein pilvisiä, jolloin maahan siivilöityvä valo on pehmeää ja unenomaista. Hääpaikalla valon asettuminen sisätiloihin riippuu auringon liikkeistä hääpaikkaan nähden. Mihin suuntaan juhlatilan ikkunat ovat, pääseekö valo esteettömästi sisään? Miten valotilanteet muuttuvat iltaa kohti, kun aurinko laskee ja väri muuttuu hehkuvammaksi?

© Miira Vehviläinen Photography
Kirkkonummella sijaitsevassa Oitbacka Gårdissa on lumoava talvipuutarharakennus Orangeri, jossa korkeat ikkunat päästävät luonnonvalon sisään.

Valaistus

Valo ja valaistus asettavat juhlien tunnelman. Jakautuuko valo tasaisesti? Onko huoneissa perinteisesti aina yksi iso koristevalaisin keskellä tilaa vai löytyykö eri valaisintyyppejä? Onko tiloissa vaalea pintaa, joka heijastaa hyvin valoa? Hyvän valaistuksen tunnistaa siitä, että tilasta löytyy taustavaloa, joka valaisee huonetta itsessään, kohdevaloa, joka korostaa huoneessa tiettyjä kiintopisteitä, sekä sisustuksellisia koristevalaisimia. Valaistukseen ei useinkaan olla panostettu tiloissa, joten valitettavasti täydellisesti valaistua unelmatilaa voi olla haastava löytää.

Valaistustilannetta voi yrittää parantaa vuokraamalla tilaan lisää valaisimia juhlaa varten, ei siis pelkästään lipputankovaloja tai muita koristevalaisimia, vaan myös esimerkiksi epäsuoraa valoa, joka pesee valolla seinän pinnan (eng. wall washer). Voi lisäksi miettiä mahdollisuutta ottaa valotilanne osaksi häiden suunnittelua esimerkiksi järjestämällä tunnelmalliset häät hämärään tilaan tai maksimoida valoisuus pitämällä häät kesäiseen aikaan, jolloin luonnonvaloa on enemmän saatavilla. Talviseen vuodenaikaan juhlatilan valaistus nousee tärkeään osaan, ja parhaimmillaan tila voi tuntua tunnelmalliselta, lämpimältä ja kutsuvalta harmaata kaamosta vasten. Kiinnitä talvihäissä huomiota siihen, että valoa on sisätiloissa riittävästi, sillä juhlien valoaste on tuolloin vahvasti riippuvainen tilan valaistuksesta.

© Suomenlinna
Tenalji von Fersen on malliesimekki siitä, miten epäsuoralla valolla ollaan korostettu tilan kauniita rakenteita ja tuotu valon tuntu hämärään sisätilaan.

Ilmastointi

Et halua hikoilla tai kylmettyä hääpäivänä, joten kysy ilmastoinnista. Tuleeko tilassa kesäisin kuuma? Onnistuuko tilan lämmitys kylmänä talvipäivänä? Jos juhlatila on melko pieni, ja tiedät vieraita tulevan paljon, hyvä ilmanvaihto on tärkeässä roolissa teidän ja vieraiden viihtyvyyden kannalta. Ilmanvaihto ei saa myöskään olla liian kovalla. Oletko koskaan osallistunut kesäjuhliin ihanan kevyessä kesämekossa, ja tärissyt viileissä sisätiloissa, kun ilmastointi huutaa hoosiannaa? Ei kiva!

Akustiikka

Äänet on usein se asia, jota ei tule miettineeksi tilaa etsiessä, mutta joka on hyvin vahvasti läsnä hääpäivänä. Kuvittele hetkeksi vieraasi juhlasaliin. Puheensorinaa, huudahduksia ja naurua, ovatko ystäväsi tai sukulaisesi kenties juttelevaa, hieman äänekästäkin sorttia? Onko vieraissa lapsia, jotka todennäköisesti kiljahtelevat, huutavat ja metelöivät innostavan leikin tuoksinnassa? Haarukoiden kilahtelua, lasien kilistelyä, joku pitää puheen ja odottaa hiljaisuutta. Kaikki nämä ovat elämän ja etenkin juhlien ääniä, eikä niitä ole tarkoituskaan vaimentaa juhlapäiväksi.

Kovista pinnoista äänet kimpoavat ja pomppivat ympäri huonetta niin, että on puhuttava kovempaa, jotta vieruskaveri kuulee lopun vitsistäsi. Onko tuttu tilanne? Kolmiulotteiset pinnat hajottavat äänen suuntaa, tekstiilit ja akustiikkalevyt vaimentavat sitä. Puu vastaanottaa äänen pehmeämmin kuin metallipinnat. Tilaan voi tuoda lisää tekstiilejä ja koristeita seinille ja kattoon, mikä lisää äänen hajoamista. Akustiikkaa helpottaa myös se, jos juhlavieraat istuvat pienemmissä tiloissa tai jaetuissa saleissa, jolloin äänimassa jakautuu pienempiin osiin.

Esteettömyys

Onko juhlatilassa paljon portaita tai ahtaita vaikeakulkuisia reittejä? Korkeita kynnyksiä? Todella hämärää? Näitä kysymyksiä kannattaa peilata teidän sekä juhlavieraiden tarpeisiin. Jyrkät rappuset, kynnykset ja ahtaat käytävät voivat olla haastavia etenkin ikääntyneille, mutta myös morsiamen pitkälle laahukselle ja korkokengille. Jos unelmiesi juhlatilassa on jyrkät rappuset toiseen kerrokseen, voit miettiä niiden käytön minimointia: voiko ohjelman järjestää niin, että rappusia ei ole pakko kulkea tai ne on kuljettava vain kerran edestakaisin häiden aikana?

Jos juhliin on tulossa lapsia, on hyvä varmistaa, että heillä on tilaa leikkiä ja juosta sisällä tai ulkona. Onko tilassa tarpeeksi vessoja, ja onko vähintään yksi lähellä ruokailua helposti saavutettavissa? Usein vessat sijaitsevat pääsalin vieressä aulassa tai nurkan takana, jolloin taataan myös hieman yksityisyyttä. Kukaan ei halua syödä juhla-ateriaa, kun vessan ovi avautuu ja sulkeutuu korvan juuressa!

Villa Pähkinämäessä pöytärivien välissä on runsaasti tilaa, mikä helpottaa kulkemista.

Esteettömyyttä kannattaa miettiä etenkin salissa. Miten pöydät on aseteltu? Pitkät pöytäjonot ohjaavat ja pakottavat vieraat kulkemaan tiettyjä reittejä, jolloin on hyvä huomioitava riittävä tila sekä istuville että käveleville vieraille pöytien ja seinien välissä. Pyöreät pöydät tekevät kulkemisesta orgaanisempaa, mutta ne myös vievät paljon tilaa ja vaativat hyvää akustiikkaa, jotta pöydässä keskustelu sujuisi mielekkäästi eikä tarvitse huutaa vastakkaiselle istujalle. Isojen pyöreiden pöytien keskiö usein kaipaa jotain näyttävää koristetta täyttämään tyhjyyttä. Onko kulku mahdolliseen erilliseen buffet-huoneeseen sujuva? Jos häissänne pidetään puheita tai esiintyy bändi, voit jo valmiiksi etsiä heille sopivaa paikkaa, josta vieraat näkevät ohjelman helposti.

Sisustus

Juhlatilan ulkonäkö asettaa raamit sille, millainen häiden visuaalinen tunnelma on. Sisustusta voi hyödyntää tai peitellä riippuen siitä, millaista teemaa haette ja mitä haluatte korostaa. Hyödyllisintä on tietenkin, että tila antaisi juhliinne sopivat raamit, ja siinä toivelista on suureksi avuksi. Koristelulla ja taitavalla suunnittelulla moni tila on mahdollista muuttaa upeaksi hääpaikaksi, joten tartu rohkeasti haasteeseen, jos tila on täydellinen, mutta sisustus tökkii, ja olet valmis käyttämään aikaa asian korjaamiseen!

© Samantha Gades from Unsplash

Luota omaan intuitioon ja fiilikseen, kun tutustutte hääpaikkaan! Mikään paikka ei ole täydellinen, mutta tilan heikkoudet ja vahvuudet tiedostamalla voit korostaa ja nostaa esiin niitä ominaisuuksia, jotka tukevat haluamaasi tunnelmaa, ja suunnittelulla parantaa tai piilottaa tilan kompastuskiviä. Kun tila on klaarattu, voitte huoletta paneutua koristeluun, ruokaan, ohjelmaan ja muuhun hääsuunnitteluun! Onnea etsintään!

Tilasuunnittelijan vinkit hääpaikan etsintään – part 1

Hääpaikan metsästyksen aikana kartoitin paljon merellisiä juhlapaikkoja Turun seudulta, aiheesta kirjoittamani postaukset löydät kategoriasta hääpaikka. Postauksissa kerroin paikkojen hyvistä ja huonoista puolista suhteessa meidän toiveisiin. Tällä kertaa ajattelin kertoa tarkemmin juhlatilojen etsimisestä ja vertailusta meidän prosessimme kautta sekä tietenkin tilasuunnittelijan hattua pitäen. Toivottavasti tästä on apua muille juhlatilajahtiin!

© Green Chameleon from Unsplash

Juhlapaikan toivelista

Sopivan tilan etsimiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa, sillä hyvän juhlapaikan löytäminen siivilöittää tietä matkalla onnistuneisiin ja sujuviin juhliin. Kaikki tietysti lähtee siitä, millaiset häät haluatte järjestää! Onko mielessänne jo jotain teemoja tai aiheita juhliin? Paljonko ja minkälaisia vieraita aiotte kutsua? Tuleeko paikalle iso liuta suvun vanhimpia, kavereita, lapsiperheitä tai kaikkia näitä? Tarvitseeko tilan olla esteetön? Onko teillä tai vierailla jotain muita erityistarpeita, joita olisi hyvä huomioida?

Käykää läpi tilan prioriteetteja juhlan kannalta: mitä on ehdottomasti oltava? Mistä olette valmiita joustamaan? Mikä olisi kivaa extraa, nice-to-have? Mitä ei missään nimessä saa olla? Alla esimerkkinä meidän tarkempi toivelistamme hääpaikkojen etsintään:

  • Alue: Turku ja Turun seutu
  • Juhlavieraiden määrä: 80-100 henkilöä. Vieraina sukulaisia (kaikenikäisiä), lapsiperheitä (lapset alle 10-vuotiaita), suurin osa ystäviä.
  • Tilan kuvaus: Yksityinen juhlatila meren äärellä, esim. kartano tai huvila.
  • Ehdottomasti oltava
    • Merinäköala, teemana merellisyys
    • Yksityisyys, koko tila vuokrattavissa itselle
    • Yhteisöllisyys, vieraat mahdollista sijoittaa yhteen suureen saliin, josta estoton näkyvyys hääparin pöytään, puheiden pitäjiin ja esiintyjiin ruokailun aikana
    • Valoisuus ja esteettisyys
    • Historiallisuus, tila, jolla on kiinnostava tarina ja kauas ulottuvat juuret
  • Extrat
    • Vuokrattavissa oleva sauna
    • Juomat ja ruoat: Omat juomat, mahdollisuus tehdä ruoat tai tilata catering
    • Majoitus / kuljetus: Majoitusmahdollisuus hääpaikalla tai helpot kulkuyhteydet kaupunkiin
    • Mahdollisuus pitää ruokailu ja iltabileet eri tiloissa
  • Erityistarpeet
    • Lapsille tilaa leikkiä ja juosta
    • Vähintään kaksi vessaa vieraille, joista ainakin toisen oltava lähellä juhlasalia

Tämän listan pääpiirteet olimme lyöneet lukkoon jo ennen kuin aloimme katsoa yhtäkään juhlatilaa sen tarkemmin. Tietenkin lista tarkentui matkan varrella, kun aloimme ymmärtää millaisia eri vaihtoehtoja on, ja millaisista tiloista itse tykkäsimme. Koska listamme oli hyvin kattava jo tilahaun ensiaskeleilla, vaihtoehtojen seulominen ja karsinta sujui kuin itsestään! Selkeyttävien listojen ja ajatusten niputtaminen yksinkertaiseen muotoon on todella tärkeää, sillä suunnittelun aikana sitä helposti innostuu kaikesta, ja lähtee rönsyilemään joka suuntaan eri ideoiden perässä. Konseptia kiteyttävät paketit ovat suunnitelman punainen lanka ja selkäranka, johon ideoita ja työskentelyä voi peilata prosessin aikana.

© Agnieszka Boeske from Unsplash

Juhlapaikkojen etsintä

Toivelista – check! Sitten hippulat vinkumaan eli juhlatilajahtiin! Olen sanonut jo aikaisemmin, että tilat, joissa on hyvä hinta-laatu-suhde, ja etenkin sellaiset, joissa on näiden lisäksi vielä muitakin arvokkaita ominaisuuksia (esim. pitkä vuokra-aika tai vapaus valita ruokien ja juomien suhteen), menevät kuumille kiville jo pari vuotta ennen. Häitä tykätään juhlia etenkin touko-lokakuun välillä. Olen ymmärtänyt, että suosituissa hääpaikoissa ensimmäisenä varataan tavallisesti elokuu, seuraavaksi täyttyvät toukokuu. heinäkuu, syyskuu ja lokakuu. Kesäkuu ei ole muuhun juhlasesonkiin verrattuna kärkisijoilla, ja täyttyy usein viimeisten joukossa. Tietenkin varauksiin vaikuttaa myös tilan luonne: onko juhlatila parhaimmillaan alkukesästä vai loppusyksystä? Voiko tilassa juhlia vuoden ympäri, vai onko tilojen lämmitys tai tiloissa viihtyminen riippuvainen säästä?

Itse kartoitin juhlapaikkoja pääosin ihan vanhalla kunnon Googlella. Monet hääblogit ja hääsivustot listaavat eri vaihtoehtoja sekä omia suosikkijuhlatiloja. Valokuvausblogeista löytää hyvin tietoa esimerkiksi eri tilojen valoisuuksista ja siitä, mitkä tilat esiintyvät edukseen valokuvaajan linssin läpi. Kannattaa myös kysellä paikkavinkkejä kavereilta ja tutun tutun tutuilta. Hannulta on ystävänä monia hääkeikkailijoita, ja heiltä saimme todella hyviä suosituksia, joita ei olisi löytänyt pelkästään Googlen avulla!

© Brianna Santellan from Unsplash

Juhlapaikkojen vertailu

Lähetimme tilaomistajille sähköpostitse tarjouskyselyjä, jotta saisimme parempaa käsitystä eri juhlatilojen ominaisuuksista ja hinnoista. Meidän osalta tämä vaihe sujui todella mukavasti, pääosin kaikkiin kysymyksiimme vastattiin muutaman päivän sisällä. Tietoa juhlatiloista alkoi pakkautua sähköpostien syövereihin, ja aloimme kaivata exceliä selkeyttämään ja jäsentämään kaikkea informaatiota niin, että sitä pystyisi helposti vertailemaan. Juhlapaikkojen vertailu -exceliin merkitsimme seuraavat ominaisuudet:

  • Juhlatilan nimi
  • Sijainti
  • Tilatyyppi (esim. huvila, kartano, hotelli)
  • Onko tila merenrannalla?
  • Tilan kapasiteetti eli enimmäisvierasmäärä
  • Vuokra-aika (mistä päivästä ja kellonajasta mihin, paljonko maksu lisätunneista?)
  • Voiko tuoda omat juomat ja omat ruoat?
  • Onko majoitusta?
  • Onko hääsviittiä?
  • Onko saunaa?
  • Hinta (tilavuokra, catering, yms. vuokran lisäksi tulevat kustannukset)
  • Mahdolliset vihkipaikat
  • Muuta
  • Status (milloin tarjouspyyntö lähetetty)
  • Vierailu (kyllä / ei)
  • Varaustilanne elo-syyskuulle 2020 (rajattu pois kuvasta)

Näitä ominaisuuksia peilasimme nyt toivelistaamme. Missä paikoissa haluamamme asiat parhaiten täyttyvät? Valitsimme keskustelujen pohjalta muutaman vaihtoehdon vierailtavaksi – and the rest is history! Ensi kerralla jaan vinkkejä hääpaikkavierailuihin, joka onkin koko tilametsästyksen paras vaihe!

Ciao!

Vierailu Turun Linnassa

Teimme kesäisen iltareissun Turun Linnaan kurkkaamaan linnan tiloja (eritoten tulevaa vihkokirkkoamme) pitkästä aikaa. Myös turkulaisen sisustusarkkitehdin Carin Bryggmanin 100-vuotisnäyttely oli avautunut, pitihän se päästä katsastamaan! Emme olleet käyneet Turun Linnan kirkossa sitten sen jälkeen, kun olimme sen varanneet, joten koko vierailu meni aika lailla hääsuunnittelukakkulat päässä.

Heti sisäänkäynnillä piti fiilistellä linnan jylhää ja arvokasta muotoa. Halusimme vihkipaikan, joka olisi historiallinen ja merihenkinen, ja ainakin historiallisuudesta voi sanoa, että sitä linna tihkuu seiniä ja kattoparruja myöten. Kaikesta ihaninta on, että linna on meille ennestään tuttu, jo melkein kotoisa paikka, täynnä yhteisiä muistojamme. Linna on kuitenkin tilana sokkeloinen, kuten ajan patinaan usein kuuluu. Ensi kertaa paikalla vierailevien voi olla haastavaa löytää heti kirkolle, etenkin kun se ei ole suoraan sisäänkäynnillä tai edes ison esilinnan sisäpihan yhteydessä. Jonkinlaisia opastajia tai opasteita siis tulemme tarvitsemaan, että kaikki löytävät perille.

Sisäpiha on todella näyttävä, kun pientä holvia pitkin kävelee esilinnan puolelle. Olen nähnyt kuvia hääparista, joka vilkutti päälinnan isolta ikkunalta sisäpihalle kerääntyneelle juhlaväelle, ihana ajatus!

Päälinnaan käveltäessä tuli vastaan korkeita portaita, jotka kiinnittivät huomiota esteettömyyden näkökulmasta. Uskon meidän juhlavieraiden kuitenkin selviytyvän näistä portaista, vaikka ne korkeita ovatkin. Tulin myös ensimmäistä kertaa miettineeksi omaa juhlamekkoa vihkipaikan näkökulmasta. Haluanko kiivetä portaita piikkikoroissa ja kermakakussa? Olen sen verran tuhoaltis touhuaja, että taittaisin varmaan nilkkani siinä leikissä…

Kirkolle pääsee keskikäytävää eteenpäin kävelemällä päälinnan sisäpihalle. Kävimme kuitenkin ensin ostamassa liput museoon, ja lähdimme kiertämään linnan muita tiloja kierrossuunnan mukaisesti.

Nyt kun kotiseutumatkailu on kuuminta hottia, niin täytyypä ihan kehaista tätäkin lähiseutumme nähtävyyttä ♡ Vaikka olen Turun Linnassa useamman kerran käynyt, on se aina yhtä tunnelmallinen ja kiehtova, jopa intiimi vierailukohde sen suuresta kokoluokasta huolimatta. Linnaa kierrellessä Hannulla on tapana keskittyä lukemaan tekstit, joiden pääpointit hän kiteyttää minulle. Minä ihailen arkkitehtuuria, valoa ja yksityiskohtia 😀 Jokaiselle löytyy jotakin!

Nuorten Herrain Huone ja Rouvaintupa herättivät pienessä häähiprakassa naurahduksen jos toisenkin, ja vitsailimme että pitääpä ottaakin nuo termit käyttöön. Ehkäpä häitä edeltävänä yönä? Vai onko Rouvaintupa vasta vihkimisen jälkeen, mikäs olisi sitten sopivaa ennen häitä? Neidointupa?

Carin Bryggmanin näyttely oli kiinnostava ja kompakti kokonaisuus! Esillä oli kalusteita, pienoismalleja, luonnoksia ja linnaan mittatilauksena tehtyjä tuotteita, kuten jättimäisiä, Iittalassa puhallettuja lasivalaisinkupuja. Hurjaa ajatella, että siitä on vasta yli 70 vuotta, kun ensimmäinen suomalainen nainen on perustanut oman sisustusarkkitehtitoimiston.

Bryggmanin näyttelyn jälkeen jatkoimme kohti niin kovasti odotettua kirkkoa! Vihkipäivänä käytetään usein päälinnan sisäpihan omaa sisäänkäyntiä (ovi näkyy alapuolella vasemmalla), jonne pääsee kätevästi linnan länsipuoleltakin Länsitornin läpi pienen sisäänkäynnin kautta. Länsitornin kautta pääsee esteettömästi hissiin, joka vie kirkolle.

Kun vieras osaa oikeasta ovesta sisään, kyltit ohjaavat hänet portaita ylös kolmanteen kerrokseen kirkon oville. Ainoa haaste on siis opastaa vieraat ovelle! Lisäksi portaat ovat jälleen melko jyrkät ja tiilitasanteet epätasaiset, näistä voisi olla maininta kutsussa ja nettisivuilla (jos päätämme tehdä sellaiset).

Helpon ja sujuvan kulkureitin pohdinta vihkipaikkaan voi tuntua turhan tarkalta hinkkaamiselta, mutta itselleni se on oleellinen osa juhlaa. Vihkiminen on kuitenkin juhlan aloitus, ja on tärkeää, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi. Kun puhutaan vihkimisestä kirkosta, mielikuva on tyypillisesti kaukaa kukkulan päältä erottuva rakennus, jonka näkee kilometrien päähän, jonka ohi ei voi ajaa, jonka sisäänkäynnistä ei voi erehtyä. Tätä siis suurin osa todennäköisesti odottaa, ja sokkeloiseen linnaan kävely herättää varmasti epävarmuutta ja hämmennystä. Haluan, että vieras voi nauttia linnan upeasta miljööstä ja sen historiallisesta hengestä sen sijaan, että yrittää kuumeisesti löytää tietään oikealle ovelle. Ja haluan tietenkin, että kaikki vieraat pääsevät turvallisesti perille, että voin rauhassa keskittyä nauttimaan itse juhlasta 😀

No, palataanpa hetkeksi sinne kirkkoon! Sali oli yhtä kaunis kuin muistin. Täynnä merellisyyttä, valoa ja yksityiskohtia. Lämmin puulattia, rapatut valkoiset seinät, sinisen sävyyn maalatut penkit, marmoroidut ovet ja massiivipuukoristeiset rakenteet, ai että! Valo tulvii kauniisti korkeista ikkunoista, ja kattokruunuissa on vähän kultaakin tuomassa sitä lämmintä metallia. Sali ei paljoa koristelua kaipaa, mutta eiköhän sitä silti jotain tule tehtyä, kun vauhtiin päästään ♡

Tilassa äkkäsimme kuitenkin jotain, mikä oli jäänyt molemmilta aikaisemmin huomaamatta: kuninkaiden näyttävät paikat peittävät näkyvyyttä alttarille. Istuskelimme eri kohdissa penkkirivejä, ja asiaa pohdittuamme päätimme, että kaksi ensimmäistä riviä jätetään kokonaan tyhjäksi. Siitä eteenpäin rivejä levennetään käytävältä päin vieras kerrallaan: ensin kaksi, sitten kolme, neljä, ja lopulta viisi tai kuusi vierasta per rivi. Kirkko tulee silloin noin puolilleen täyteen 80 vieraan joukkiosta, ja alttari on hyvän näköyhteyden päässä viimeiseltäkin riviltä. Toki on kurjaa jättää ensimmäiset rivit tyhjiksi, mutta vielä kurjempaa olisi, jos vieraat eivät näkisi, mitä edessä tapahtuu! Itse palan aina halusta nähdä parin ilmeet puheisiin, se hetki, kun sanotaan tahdon, suudelma ja onnenkyyneleet!

Tämän pienen pähkinän pureskeltuamme pystyimme tyytyväisinä jatkamaan yksityiskohtien tarkastelua. Pohdimme myös muusikoiden sijoittamista, mutta sitä pitänee puntaroida lisää vielä myöhemmin, kun kokoonpanotkin ovat selvillä. Haluaisin, että muusikot sijoitettaisiin niin, että vieraat näkisivät heidät, sillä mielestäni esiintyjän näkeminen on lähes yhtä olennaista kuin musiikin kuunteleminen. Voi kuitenkin olla, että tilan asettamat rajoitteet pakottavat minut höllentämään ehdottomuuttani tässä asiassa. Siispä parempi antaa sen päätöksen muhia vielä.

Kirkon yhteydessä oli sakaristo, jossa ilmeisesti morsiuspari saa tyypillisesti valmistautua vihkitilaisuuteen. Turun linna on täynnä kerrassaan ihania ikkunasyvennyksiä penkkeineen, osaisin kuvitella monta oivallista kuvauspaikkaa linnan käytävillä ja holveissa! Hannu jo ehdottikin, että pitäisikö vihkimistä edeltävät kuvat ottaa linnan sisällä. Olimme miettineet aluksi kuvausta Linnanpuistossa, mutta olisikohan meillä riittävästi aikaa jopa molemmille kuvauspaikoille?

Lopuksi vierailimme vielä juhlasaleissa, joita aikoinaan myös harkitsimme paikkavaihtoehdoiksi hääjuhliin. Linnan kirkosta olisi ollut helppo jatkaa juhlimaan Kuninkaan tai Kuningattaren saliin! Nämä aikeet kuitenkin vesittyivät, kun luin, että vuokra-aika alkaisi museon sulkeuduttua eli kello kuudesta eteenpäin, ja halusin ehdottomasti tilan, jota voi mennä koristelemaan ja laittamaan valmiiksi jo edellisenä iltana.

Kaariovelta johtaa tie syvennykseen, jossa oli pysäköintikielto busseja ja takseja lukuun ottamatta, mutta luulenpa, että hääauton saa myös väliaikaisesti pysäköidä syvennykseen. Tätä emme tajunneet varmistaa henkilökunnalta, joka kyllä auliisti vastasi kaikkiin kysymyksiimme ja uteluihimme.

Virallinen linnavisiitti lienee vielä paikallaan ennen hääpäivää, mutta oli ihanaa päästä jo vähän kurkkimaan tulevaa vihkipaikkaamme, ja miettiä mitä meidän kannattaa ottaa huomioon vihkimistä ja hääpäivää suunnitellessa!

Kesävierailu hääpaikalla

Villa Bella Vistassa on avattu kesäkahvila, ja riensimme tietenkin pää kolmantena jalkana katsomaan, miltä huvila näyttää nyt kesäisemmässä valossa! Edellisestä vierailusta on vierähtänyt jo useampi kuukausi, joten nyt huoneita kävi läpi kuin uusin silmin ja ajatuksin.

Lehtien läpi siivilöityvä kesäaurinko imarteli rakennuksen julkisivua, ja loi siihen kauniita valokuvioita. Vihreä väri ei näyttänyt ollenkaan niin pahalta, kuin mitä helmikuisessa illalla pelkäsin. Valo vaikuttaa kyllä sävyihin niin paljon, että pitänee vierailla huvilassa vielä elokuun aikana katsomassa miltä silloin näyttää. Nyt kiinnitimme enemmän huomiota kaikkiin koristeellisiin yksityiskohtiin, joita ei edellisellä talvivierailulla tullut erottaneeksi. Pihalta bongasimme valkoisen metallisen vihkikaaren, jota voimme hyödyntää juhlissa esimerkiksi photo boothissa!

Rannan kiviterassi on täydellinen ohikulkevien laivojen bongailuun! Uskon, että sään sen salliessa useampikin vieras viihtyy terassilla nauttimassa saariston maisemista. Kiviportaita pitkin pääsee aivan veden äärelle, missä voi ottaa ihania rantakuvia ja järjestää lapsille aarteen etsintää! Vierailumme aikana Tukholmasta saapuvat Siljan ja Viikkarin iltalaivat lipuivat ohitse.

Aulassa pidetään poikkeuksellisesti mattoja suojaamassa lattiaa. Värimaailma ja kalustus on aivan nappiin meidän teeman kanssa, ja olen todella iloinen, että vieraat astuvat ensimmäisenä tähän huoneeseen! Sisustus läpi koko huvilan on hyvin jugend- ja art nouveau -henkistä, mikä luo kiinnostavia yksityiskohtia kaikkiin huoneisiin.

Valkoinen alasali on edelleen suosikkejani. Kalustus on nyt kesäkahvilan mukainen, ja omistajilla on sisustuspuoti, jonka tuotteilla he ovat koristelleet tilat, mutta meille on monesti sanottu, että voimme siirtää kalusteita meille mieluisiin paikkoihin. Esimerkiksi matot voi salista ottaa pois, niin kuin uskon meidänkin tekevän, sillä punaista emme tule juurikaan käyttämään. Messinkiset valaisimet ja verhojen murrettu vihreä aksentti sen sijaan sopivat hyvin hakemaamme tyyliin. Tämä oli iloinen yllätys, sillä en enää muistanut tarkkaan eri huoneiden kaikkia sävyjä ja yksityiskohtia.

Bar Arthur on sisustuspuodin sydän, ja tällä hetkellä täynnä myyntituotteista, jotka luonnollisesti siirretään häiden ajaksi muualle. Pidän edelleen tummasta puusta ja näyttävästä baarikalusteesta, joka avautuu heti ensimmäisenä ovelta. Huone henkii tunnelmallista 20-luvun henkeä, ja on muista alasalin huoneista mielestäni hyvällä tavalla omaperäinen. Baarin suhteen haluaisin kehitellä jotain erityistä, mutta annan ideoiden vielä muhia päässä.

Alakerran ylitsepääsemätön suosikkini on meren puolelle avautuva kuisti! Korkeat ikkunat päästävät valon sisälle, ja huomasin ainakin kesäkahvilavieraiden hakeutuvan joko tänne tai pihaterassille nauttimaan auringosta. Voi olla, että osa vieraista istutetaan tänne, mutta olen myös miettinyt, keksisimmekö huoneelle jonkin oman käyttötarkoituksen, jolloin kaikki vieraat voisivat päästä nauttimaan sen kauneudesta? Kuistilta on suorin reitti pihalle, joten uskon sen olevan suosittu juhlien aikana.

Ihaninta huoneissa on yksityiskohtaiset tapetit ja koristeelliset huonekalut. Jokaisessa huoneessa on jotain omaa ja erilaista. Alakerran valkoinen sali kuitenkin rauhoittaa erilaisia tunnelmia ja sisustuksia niin, että ne eivät kuormita minimalismia kaipaavaa, skandinaavista mieltä.

Yläkerrassa sen sijaan on pähkinä tai pari purtavaksi. Yläsalia olimme ajatelleet iltabilepaikaksi, ja keltasävyinen huone sopiikin sympaattisesti illan juhliin, mutta salin kalustus pitäisi riisua melkein minimiin. Kotoisat (vaikkakin kauniit) kalusteet eivät mielestäni herätä bilefiilistä. Tilalle tarvitsee rakentaa juhlallinen tunnelmavalaistus sekä järjestää ohjattavia valoja bändille, jotta saadaan juhlatunnelma nousemaan kattoon!

Yläkerran aula ja huoneet sen sijaan tarvitsevat hillitsevää otetta. Yläkerran kahdelle muulle huoneelle, joiden aksenttisävyt ovat sininen ja violetti, emme ole vielä päättäneet käyttötarkoitusta, mutta voi olla, että niitä pyhitetään yksityiskäyttöön esim. bändin takahuoneeksi, morsiamen ehostautumishuoneeksi, lastenhoitohuoneeksi tai varastoksi kalusteille, jolloin ne eivät ole kovin relevantteja koristelun kannalta. Kummassakin huoneessa on kauniit tapetit, mutta ne hukkuvat muiden värien ja kuosien taakse.

Aulan teemavärinä on pinkki, joka ei oikein mitenkään päin sujahda meidän teemaamme. Kalusteissa on kauniit puuterimaiset ja murretut sävyt, mutta ne eivät nouse esiin vihreiden verhojen ja pinkkien seinien rinnalla. Yläaula on yksi niistä tiloista, joissa haluan koristelulla kääntää tunnelman toisenlaiseksi. Ehkä seinän voisi peittää jollain? Tai siirtää vieraiden huomion muualle? Yläaulaan tulee paljon valoa isoista ikkunoista, mikä tekisi siitä mieluisan paikan jutusteluun tai pienten kirjoitustehtävien tekemiseen.

Yläsalin välittömässä läheisyydessä on terassi, josta avautuu upea näköala merelle. Ulkokalusteet ovat rennot ja tyylikkään hillityt, uskon, että tänne eksyy vieras jos toinenkin huilaamaan ja rupattelemaan iltabileiden tuiskeessa.

Toisella vierailulla kiinnitin enemmän huomiota tapettien sävyihin ja kuviointiin, ja mieleeni juolahti ajatus siitä, että tapeteista ottaisi inspiraatiota häiden graafiseen ilmeeseen. Se voisi nivoa häät ja paikan vielä tiiviimmin yhteen, etenkin, kun molemmat tykkäämme jugendin koristeellisuudesta yhdistettynä tarinoihin ja perinteisiin.

Toinen vierailukerta selkeytti ajatuksiamme entistä enemmän, ja tilojen pikkuhiljaa tullessa tutuiksi alan nähdä suunnittelua kaipaavat haasteet, sekä ne tilat, joihin ei tarvitse juurikaan lisätä mitään. Haluan käydä huvilassa vielä elokuun aikana, jotta näkisimme valotilanteen mahdollisimman oikeanlaisena. Siihen mennessä olisi myös hyvä olla ensimmäisiä ideoita ja ajatuksia tilojen koristelun suhteen, jotta voimme samalla tutkia sitä, mikä on mahdollista vanhan arvorakennuksen puitteissa.

Kaiken kaikkiaan jälkitunnelma vierailun jälkeen oli molemmilla innostunut. Päälinjat ovat kunnossa, kaiken muun voimme fiksata meille mieleiseksi, tällä paletilla saamme kasaan ihanat häät! En malta odottaa, mutta olen kyllä iloinen siitä, että on vielä hyvin aikaa suunnitella 😀

Hääpaikka valittu – ja varattu!

Whoop whoop! Hääpaikaksi valikoitui Ruissalossa sijaitseva Villa Bella Vista. Hannu ihastui tähän juhlapaikkaan ensisilmäyksellä, ja kieltämättä pystyin kyllä itsekin näkemään sieluni silmin, kuinka pehmeä kesävalo tulvii korkeista ikkunoista valkoiseen juhlasaliin. Meren välitön läheisyys oli ihanaa, ja kuulimme, että isot laivat kulkevat mitä todennäköisimmin rannan ohi juhlapäivän aikana. Siinä, jos missä turkulainen kokemus ulkopaikkakuntalaisille!

Marjutin kanssa keskustelut ovat sujuneet hyvin, ja kuten sanoinkin edellisessä postauksessa, oli sydäntä lämmittävää huomata, että Bella Vistan omistajat todella välittävät pitsihuvilasta. Cateringin valintaan saimme myös suuntaviivoja, sillä juhlapaikalla voi sen itse päättää, mutta Bella Vistan omistajat tekevät yhteistyötä Herkkupisteen ja Ahoska Cateringin kanssa, ja suosittelivat luonnollisesti valitsemaan jommankumman näistä ehdokkaista. Ruissalossa toimivan Herkkupisteen menua ehdimmekin käväistä maistamassa aiemmin keväällä, siitä kerron lisää myöhemmin.

Itse tykkään kovasti siitä, että huoneet ovat erityylisiä ja persoonallisia, mutta kuitenkin valkoinen sali on hyvin skandinaavinen ja pelkistetty tila, josta on helppo tehdä omannäköisensä. Baarihuone on nimetty Bar Arthuriksi, ja nimileikki loksahtaa meidän käyttöön aika hyvin, koska asumme tällä hetkellä Turun Port Arthurissa! Kauniisti veistetyt kalusteet luovat nostalgisen kapakkatunnelman. Aulassa on hauska, sinisävyinen linoleum-lattia (kuvissa suojattu räsymatoilla remontin takia), mieleeni painui erityisesti koristeellinen porraskaide, joka johdattaa yläkerran keltaiseen saliin. Kaiken kaikkiaan pitsihuvilassa on loputtomasti kauniita, huolen viimeisteltyjä yksityiskohtia, joita uskon vieraiden mielellään tutkivan hääpäivänä taloa kierrellessään. Vielä hääpäivän kalustus ja koristeet, niin voilà!

Hirmuisen jännittävää ajatella, että paikka on nyt lyöty lukkoon ja varaus tehty! Moni asia suunnittelussa voi nyt liikahtaa eteenpäin, kun tiedämme mitkä ovat juhlien raamit. Juhlapaikka määrittelee kuitenkin paljon siitä, millaista tunnelmaa voidaan hakea, paljonko kutsua vieraita ja mitä tehdään itse tai mitä tilataan valmiina.

Bella Vistan sivuilla on hyvin tietoa paikan historiasta, sekä tietenkin pohjapiirustukset! Moni ei varmaan pohjia nähdessään kilju riemusta, mutta käteni suorastaan syyhyävät päästä jo mitoittamaan pöytäjärjestystä, ja miettimään parasta pohjaratkaisua. Mielestäni toimiva pöytäkartta on myös juhlamme haasteita, sillä tila ei ole jättimäinen halli, vaan maltillisen kokoinen sali, ja on tärkeää, että juhlavierailla on riittävästi tilaa liikkua salissa silloinkin, kun se on täynnä juhlijoita. Kuinka monta vierasta saliin ja sen viereisiin huoneisiin uskaltaa mahduttaa? Pohdinnan alla ovat myös akustiikka, ja se, kuinka lämpimäksi sali heittäytyy elokuisena kesäpäivänä. Näitä asioita ehtii onneksi selvittää, ja myös ennakoida hyvässä pohjassa!

Siitä täytyy erikseen kehua, että sivuilla on tehty valmiita pöytäjärjestysehdotuksia 60-110 hengen seurueille, ja oheen listattu käytettävissä olevien pöytien koot ja määrät. Näistä tiedoista on varmasti paljon apua, vaikka ei pohjia olisi niin tottunut pyörittelemään. Voitte olla varmoja, että palaan takaisin pohjien äärelle myös täällä blogissa, jahka alan pallotella pöytäkarttaa!

Nyt, kun juhlapaikan varaus on taputeltu, olemme siirtyneet jo uusiin polttaviin puheenaiheisiin: vihkiminen (kirkossa, juhlapaikalla vai jossain muualla?), häävalokuvaajan ja hääbändin järjestäminen sekä catering-palvelun varaaminen. Catering-palvelun varaamiseen tuntuu liittyvän myös loputon lista lisäkysymyksiä: millainen menu? Tarvitaanko yöpalaa? Tuleeko kakku muualta? Mitä tehdään itse, vai tehdäänkö?

Hetkeksi suljen valintojen viidakot mielestäni ja huokaisen, että en malta odottaa ensi vuoden kesää ♥

Hääpaikkavierailut Turussa

Edellisessä postauksessa kerroin suosikkipaikoistani merellistä juhlatilaa etsiessä. Tällä kertaa kerron paikoista, joissa vierailimme Hannun kanssa.

Hääpaikan toivelistammehan näytti tältä:

  • 80-100 vierasta
  • Merinäköala
  • Valoisa, esteettisesti miellyttävä tai kauniiksi muunnettavissa oleva tila
  • Tila, jossa historian havinaa
  • Mahdollista vuokrata koko tila omaan käyttöön, yksityisyys
  • Vieraat yhdessä, suuressa salissa
  • Mielellään omat juomat
  • Plussaa majoituksesta hääpaikalla tai helppojen yhteyksien päässä

Olimme sulkeneet jo Varsinais-Suomen ulkopuolella sijaitsevat tilat pois ja siirtyneet etsimään juhlapaikkaa Turun suunnilta. Valitsimme listaamistamme juhlatiloista neljä suosikkiamme, ja lopullinen hääpaikkakin valittiin näistä vaihtoehdoista.

Villa Wolax, Kuusisto

Ensimmäinen vierailun kohteemme oli Villa Wolax, Kuusistossa. Merenrantahuvila laskeutuu kauniisti rantaan upeiden saunarakennusten rinnalla. Wolaxin asiakkaita ovat pääasiassa yritykset, ja omistajat vuokraavatkin rakennuksia täyden palvelun kokous- ja juhlatiloina, mutta kesäisin huviloita varataan myös häihin. Wolaxin pihapiiri on kerrassaan ihastuttava, ja omistajat ovat remontoineet tiloja hyvässä saaristohengessä. Päärakennuksen saleihin mahtuu mukavasti 74 henkilöä, joista suurin osa on mahdollista sijoittaa niin, että vieraat näkevät hääparin. Tiloista eniten pidin valkoisesta paviljongista, jossa oli korkeat lasi-ikkunat merelle. Omistajan mukaan kyseistä tilaa käytetään usein hääbändin esiintymiseen.

Wolaxin ympäristö tarjoaisi ihanan irtioton arjesta, kun vieraat voisivat tulla juhlistamaan häitämme viikonlopuksi saaristoon. Majoitusmahdollisuuksia löytyy sekä rakennuksista, että niiden pihapiiristä erillisistä mökeistä. Vieraiden jäädessä yöksi samaan paikkaan olisi mahdollista tavata juhlijoita vielä seuraavana aamuna myöhäisen aamupalan merkeissä.

Tietysti mietityttämään jäi täyden palvelun tuomat rajoitukset siihen, mitä voisi tehdä itse ja mitä tilata valmiina. Välillä saaristoteema tuntui omaan makuun hieman liian rustiikkiselta. Myös koristelu jäisi melko minimiin, sillä päärakennuksen vuokra alkaisi vasta juhlapäivänä.

+ Valloittava sijainti meren äärellä,
ihana merihuvilatunnelma
– Täyden palvelun juhlatila, eli melko vähän mahdollisuutta tehdä itse
+ Historiaa– Mahdollisesti arvokas
+ Majoitusmahdollisuus paikan päällä max. 32 hengelle– Ei paljoa aikaa tilan koristeluun,
toisaalta ei välttämättä sitä edes kaipaa
+ Upeat saunat
Lisää tietoa Villa Wolaxin sivuilta

Villa Pähkinämäki, Nousiainen

Vertailun vuoksi halusimme käydä katsomassa yhden tilan, joka olisi hyvin erilainen kuin muut vierailumme kohteet. Villa Pähkinämäki sijaitsee Nousiaisissa, noin kilometrin päässä upeasta Nousiaisten kivikirkosta. Juhlatila ei sijaitse meren äärellä (lampi kyllä löytyy pihapiiristä!), mutta siinä yhdistyivät monet muut asiat, joita halusimme harkita: yksi yhtenäinen, iso salitila, sekä vapaus valita catering itse. Juhlatila vuokrataan koko viikonlopuksi, jolloin koristeluun olisi paljon aikaa. Villa Pähkinämäen juhlatila antaa kauniit, rustiikkiset raamit ihanien omatekoisten häiden järjestämiseen. Villa Pähkinämäki oli myös hyvin suosittu juhlatila: kun tammikuussa tiedustelimme tilannetta, vapaat viikonloput alkoivat jo käydä vähiin vuoden 2021 toukokuun ja lokakuun välillä.

Budjetin kannalta Villa Pähkinämäki olisi meille paras vaihtoehto. Juhlatilan vapaat raamit sallisivat sen, että koristeita ja joitakin ruokia voisi tehdä itse. Pidin kovasti tilan korkeudesta ja tunnelmasta, vintti oli selvästi remontoitu juhlijoiden käyttöön suurella sydämellä. Pihapiirissä oleva permanto keinuineen olisi varmasti ihana viilentymispaikka juhlaillan hämärtyessä. Kuulin myös tarinan vihkiparista, joka oli vihitty lammen rannalla niin, että morsian oli ratsastanut hevosella seremoniaan. Miten romanttista!

Uskon, että Villa Pähkinämäki solahtaa täydellisesti suomalaisiin kesähääunelmiin, joissa rustiikkisuus ja maalaishenki tuntuvat olevan suosittuja. Tässä juhlatilassa olisi ollut helppoa toteuttaa unelmani pyöreistä pöydistä. Kuitenkin vierailun jälkeen mietimme, että onko tila meidän näköinen. Ja kuitenkin se aina-niin-ihana meri puuttui!

+ Ihana maalaistunnelma– Onko liian rustiikkinen meille?
+ Koko juhlatila viikonlopuksi, mahdollisuus tehdä paljon itse– Ei meren äärellä
+ Iso sali, johon mahtuu hyvin 140 vierasta
Lisää tietoa Villa Pähkinämäen sivuilta

Furuvikin Kartano, Parainen

Paraisilla sijaitseva Furuvikin Kartano oli oma ennakkosuosikkini. Olin nähnyt juhlatilasta jo paljon kuvia blogien kautta. Juhlatilan vuokraaja toimii yhteistyössä paikallisen catering-yrityksen kanssa ja toiveena oli, että catering tilattaisiin heiltä. Paikan päällä kuulimmekin, että kartanolla on järjestetty yli sadat häät!

Tiloja oli monenlaisia ja jokaisella oli oma ihana persoonansa. Kauniit piirongit ja kaapit tekivät huoneista kodinomaisen. Buffet-huoneessa oli piano, johon suunnittelimme jo istuttavamme pianistin soittamaan ruokahaun ajaksi. Furuvik oli selvästi vierailemistamme hääpaikoista juhlavin. Pääsali jakautuu kolmeen huoneeseen, jotka ovat kuitenkin saumattomasti yhteydessä toisiinsa. Erityylisiin pöytiin mahtuu istumaan yhteensä 80 vierasta. Tanssit pidetään yleensä kirjastohuoneessa, joka on valokuvissa beigensävyinen huone divaanilla ja kirjahyllyillä. Kesäisinä hääiltoina yöpala on järjestetty grilleillä kartanon puutarhassa!

Koko kartano vuokrataan juhliin viikonlopuksi, jolloin perjantaina olisi aikaa koristeluille, ja myös varmistuisi se yksityinen tunnelma, jota kaipasimme. Nämä alkuvuodesta otetut kuvat eivät tee oikeutta kartanon upealle puutarhalle, piha on todella kaunis ja huolella hoidettu. Tilaa olisi tarpeeksi järjestää ulkona jotain ohjelmaa juhlien lapsille.

On kai sanomattakin selvää, että kartano oli myös vaihtoehdoistamme arvokkain tilavuokran näkökulmasta. Paraisten majoitusmahdollisuudet ovat melko rajalliset, joten vieraille olisi hyvä järjestää bussikuljetus Turusta juhliin ja takaisin. Mietimme myös sitä, että onko tila jopa liian juhlava meidän tarpeisiimme? Emme halunneet, että juhlat kääntyisivät liian virallisiksi pönötysjuhliksi, vaan että tunnelma olisi kuitenkin rento ja avoin. Mutta kaikesta huolimatta kartano on kyllä todellinen Paraisten ruusu!

+ Kaunis, juhlallinen sisustus– Meren äärellä, mutta melko kaukana rantaviivasta
+ Koko juhlatila viikonlopuksi– Onko liian juhlava meille?
+ Iso upea puutarha
Lisää tietoa Furuvikin Kartanon sivuilta

Villa Bella Vista, Ruissalo

Villa Bella Vistan otimme listalle hetken mielijohteesta, kun tutustuimme Turun häämessuilla toiseen omistajista . Halusimme nähdä huvilan mahdollisimman pian, joten päädyimme käväisemään Ruissalossa perjantai-iltana töiden jälkeen. Kuvat ovatkin sen mukaisia, mutta voitte nyt kuvitella näihin kauniin, kesäisen auringonvalon!

Kauniin pitsihuvilan korkeat ikkunat avautuvat suoraan merenrannan syleilyyn. Villa Bella Vista toimii kesäisin kahvilana sekä vuoden ympäri vuokrattavana juhlapaikkana. Aikoinaan huvila on toiminut myös lastenkotina ja kesäsiirtolana! Juhlatilan omistajasta välittyi syvä kiintymys huvilaan ja sen kunnossapitoon. Parasta aikaa pihalle rakennettiin uutta saunarakennusta, jonka olisi tarkoitus olla vuokrattavissa myös ensi vuonna häidemme aikaan.

Valkoiseen juhlasaliin mahtuu enintään 74 vierasta. Vieressä olevaan salonkiin ja kuistiin enintään 36 vierasta, eli helposti alakertaan saisi 110 vierasta istumaan. Hieman tila voi käydä tosin ahtaaksi niin monen vieraan pakkautuessa yhteen kerrokseen ruokailun ajaksi. Huvilan muihin tiloihin lukeutuvat myös Bar Arthur, jossa on upea puinen baarikaluste. Haaveilin jo mahdollisuudesta saada baarimikko tiskin taakse sekoittamaan nimikkodrinkkejä. Erityistä Bella Vistassa on, että isompia saleja löytyy kahdesta kerroksesta, jolloin hääbändi voi korkata illan yläkerran keltasävyisessä salissa. Yläkerran salin vieressä on myös meren puolelle aukeava terassi, jossa voi tanssin lomassa vilvoitella ja jutella. Kalusteita voi asetella mieleisekseen koristelun aikana edellisenä päivänä. Vaikka majoitusmahdollisuutta ei paikan päällä ole, Ruissalosta kulkevat julkiset yhteydet eikä keskusta ole kovin kaukana, joten vieraat voisivat hyvin majoittua Turun hotelleihin.

Pohtimaan jäin sitä, että onko alasali riittävän tilava 80 hengen vieraallemme. Itse en pidä siitä, jos kaikki istuvat vieri vieressä ja vielä hirveässä metelissä. Oletan karjalaissukulaisteni pitävän äänitason kohtuullisen korkealla, eikä suurin osa ystävänistäkään ole siitä hiljaisimmasta päästä, kuten en minäkään! Toki viereiset salit mahdollistavat sen, että osan vieraista voi istuttaa läheisiin huoneisiin. Säilyisikö tällöin yhteisöllisyyden tunne, ja olisiko muista huoneista helppo seurata ohjelmaa ruokailun aikana? Myönnettäköön, että julkisivun vihreä sävy näytti tammikuisessa yössä melko kelmeältä, mutta etsiskeltyäni kuvia talosta kesäpäivän valossa, vierähti tämäkin kivi sydämeltä. Vihreä on toki haastava valokuvausta ajatellen, mutta uskon ettei aihetta huoleen oikeasti ole.

+ Persoonalliset, monipuoliset tilat– Tuleeko ruokailusalista liian ahdas?
+ Isot juhlasalit kahdessa kerroksessa
+ Valinnanvaraa cateringissa ja järjestelyissä
+ Kiinnostava historia
Lisää tietoa Villa Bella Vistan sivuilta

Jihuu! Tässä siis esiteltynä kaikki neljä hääpaikkaa, joissa vierailimme! Mikä oli sinun suosikkisi? Myöhemmin kerron, mihin juhlapaikkaan päädyimme ja miten suunnitelmat jatkuvat!

Valoisaa kevättä ja pysykää terveinä!